Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Mulla mieli sahaa koko ajan edes takas. Välil oon ihan valmis vaik kaivamaan sen ulos tuolta omin pikku kätösin ja välil, niinku nyt, oon aika seesteisenä. Ajattelen vaan, et kuukauden päästä mulla on se vauva jo, vaikka kuinka menis yli! Ja kuukaus on loppujen lopuks lyhyt aika :)

Mullakin on aika pitkiä pätkiä hiljasena toi laps tuolla. Mut sit ku alkaa huolestumaan ni kyl se sielt taas jotain jalkaa alkaa puskee kyljest läpi :D
 
Täälläkin tunteet sahaa laidasta laitaan,välillä on niin väsynyt jo tähän odotteluun ja tahtoisi käyttää kaikki mahdolliset keinot että synnytys käynnistyis ja sitten toisinaan ajattelee että ei se ainakaan hätäilemällä nopeudu tämä aika ja että tulee kun on tullakseen eikä ne oo sinne ruukannu jäähäkään ennenkään.. Mutta tämmöstäpä tämä on,ihminen on kärsimätön :-) esikko meni 6 päivää yli lasketun ajan eli syntyi 40+6 nyt odotetaan syntyskö tämä toinen vähän aikaisemmin,ainakin ite olisin hämilläni jos yli menee kun kuitenkin alle vuosi siitä edellisestä synnytyksestä mutta eipä nuista arvaa,pitäisi olla varautunut siihenkin :-) nyt mennään 38+4 ja supistukset jatkuu normaaleina eikä niinkään kipeinä,joko jo ens yönä tapahtuisi jotain? :-)
 
Luin tänään hormoneista ja oksitosiinista, ja ilmeisesti juuri sen takia tuo kolmen S:n käynnistelyä suositellaan kun se tuottaa aivoihin luontaista oksitosiinia. Pitäisi kuulema jonkun läheisen halia ja helliä niin se tuottaa sitä, ja sitten tietysti seksi/orgasmi ja muu mielihyvää tuottava juttu kuten hyvä ruoka.
Että laittakaapas ne ukot nyt töihin! Jossain artikkelissa oli että vieraan ihmisen antama hieronta tms. ei ole kuulema sama asia! Tutkimuksissa vain läheisen ihmisen kosketus ja läheisyys aiheutti oksitosiinin erittymistä.

Noh, täällä kun ei ukko ole kotona koskaan niin lähdetään sitten vaan siitä vyöhyketerapiasta ja suklaasta. Olen myös pitänyt kissaa paljon sylissä. Pilalle mennyt tästä hemmottelusta, vallannut nyt vauvan pinnasängynkin, ja juoksee perässä koko ajan kun huomaa että mamma on "hormonihöyryissä".
 
Enpäs sitten jäänyt odottelemaan vaan soitin jorviin ja kävin siellä tutkimassa tilanteen. Ei se aluksi sielläkään oikein halunnut liikkua vaikka 45min oltiin käyrillä. Mutta siitä se ilo ratkesi kun lääkäri kaatoi puoli purkkia jäistä geeliä mahalle.. Aivan mahdoton härdelli.. Alkoi ihan hävettää sinne tulo :D no mutta ultrassa kaikki hyvin, istukka hyvä ja napanuora hyvä. Lapsivettäkin oli tarpeeksi. Paino 3,6kg.. Että vähän alkaa jännittää tuo syntymäpaino sitten..

Otti myös lapsivesi näytteen kun on housuun jotain lorissut( oli onneksi vaan valkovuotoa) ja streptonäytteen nyt vihdoin! Ottivat tosin myös klamydian?!? En oikeen tiedä miksi ja ei sitä ole kyllä aiemmin ollut ja nyt vaan tämä yksi mies kuvioissa ollut muutaman vuoden, ja raskauden alussa kaiken on kyllä jo tutkinut.. Mutta, mutta.. mene ja tiedä heitä.

Olisin halunnut kuulla mitä siellä sisällä näkyy ja onko auennut tai muuta.. Mutta mitään ei sanonut ja en siinä muistanut kysyä.. Kai se olisi sanonut jos jtn ois tapahtunut... Viikkoja siis 38+4.. Huokaus..
 
Hyvä et kaikki hyvin siellä, hemppuliina (:

Täällä vauva liikkuu kyllä ihan kiitettävästi. Aamuisin on usein rauhallisempaa. Mä oon jotenkin maassa, odotin niin kovin, että kyllä se viimeistään tulee LA:na. Noh eipä pidä kiirettä. Onneksi on neuvola tänään, saa nuo perus mittaukset tehtyä.. eniten alkaa huolettaa tuo oma paino. Varmasti noussut jokusen kilon - siis syön kuin hevonen, varmaan osittain tähän tekemisen puutteeseen. Onneksi kuitenkin suht terveellisesti, mitä nyt makeaa tekee mieli harvakseltaan.

Olin niin tyytyväinen, että eilen tuli muutama napakampi supistus, eli kai tässä edetään oikeaan suuntaan. Muutenkin eilen ihme nipistyksiä ja muita kolotuksia, ja vauvalla kauhea myllerrys koko illan.

Pakko muuttaa toiseen huoneeseen. Äijä ei vaan tajua, kuinka levottomasti nukun, ja sen kuorsaaminen alkaa oikeesti tulee korvista ulos. Vaikka nytkin viime yönä sain nukuttua, niin heräilen siihen kroohpyyh-ääntelyyn kerran tunnissa. Onneksi oon saanut nukahdettua suht nopeasti uudelleen.
 
Mäkin oon jotenkin maassa vaikka LA on vasta lauantaina. Mutta päivät tuntuu niin pitkiltä. Ei oo mitään tekemistä ja koko ajan vaan kuulostelee tuntemuksiaan. Ja kun ei pitäis kuulostella vaan tehdä jotakin IHAN MUUTA. Kyllä se vauva tulee kun aika on.... Ihan naurettavaa että sitä on näin malttamaton.

Kai sitä pitää siivota nuo vaatekaapit sitten vaikka sitä toimintaa oon yrittänyt vältellä... Eilen ostettiin mulle kyllä uus auto, joten ehkä sillä vois lähtee vaikka ajelulle.

Minä. Haluan. Synnyttää.
 
41+4 menossa ja yöllä piti ihan puhista, kun supistukset sattuivat. Sitten se meni taas ohitse. :D Taitaa nyt olla niin, ettei taaskaan sponttaania käynnistymistä tapahdu. :(

Onko täällä muuten jollain enempi viikkoja kuin mulla vai oonko "vetänyt enkat" raskauden pituudessa? Don't worry: en tod. haluaisi olla se "pisimpään kantava" ;) , mutta ihan mielenkiinnosta kyselen onko kohtalotovereita?
 
Tänään 37+4 ja väsyttää melkosesti parin huonosti nukutun yön jälkeen, mutta muuten on ihan jees meininki. Viime viikon ke eli 36+5 lirahti housut märäksi ja äippäpolille soiton jälkeen lähdin tarkistukseen. Puolisen tuntia pötköttelin käyrillä ja sit odottelin 1,5h pääsyä lekurille. Tutkivat onko kyseessä lapsivesi ja ottivat samalla streptokokki näytteen. Sisätutkimus tuntu tosi epämiellyttävältä ja onneksi sit päästiin vielä kotiin kasvattelemaan masua. Kyseessä ei siis ollut lapsivesi vaan ilmeisesti todella vesimäinen valkovuoto. Sen illan kipuilin oikein kunnolla, mut nyt on taas parempi olla.

Alkaa pikkuhiljaa jännittämään ja nyt olis varmaan syytä laittaa kaikki viimeisimmätkin tavarat paikoilleen ja pakata sairaalakassi. Käyrillä ollessa aloin meinaa murehtimaan kaikkea turhaa, kuten et pyykit jäi koneeseen ja turvaistuimen telakka ei oo vielä kiinnitetty, vaikka mies ne pystyisi kyllä hoitamaan vaikka olisinkin jäänyt sairaalaan.
 
37+5..
Viime yö oli niin rasittava. Toista yötä peräkkäin mulla oksettava olo, eikä tunnu missään asennossa hyvältä. Lyhyitä pätkiä unta, siirryin sohvalle hetkeksi nukkumaan ja takas sänkyyn aamulla..
Kyllästyttää tosiaan että ei ole mitään tekemistä. Menisin mieluiten tuolla ulkona ympäriinsä, mutta mun ulkona käymiset on alkanut vähentyä, kun
En jaksa enää noita samoja vaatteita ja lyllertämistä..

Mies on sanonut, että mieluiten syntyisi laskettuna aikana tai sen jälkeen , kun hänellä on nyt töitä niin paljon kuun loppuun, ettei tiedä ehtiskö synnytykseen. Mähän muuten menen sinne yksin, jos ei miestä tule mukaan. Se vähän jännittääkin. Haluaisin tottakai, että mies pääsisi esikoisen maailmaan tulon ensihetkiin mukaan.
Vaikka mulla on ollut olo, että ei tässä laskettuun aikaan asti mene, niin kun lukee täällä juttuja, niin samaistuu niin kovin, että ajattelen, että kai mullakin menee yli 40 viikon. Ehkä se tunnekin on vaan oman egon toivetta, eikä mitään intuitiota. Vaikka lapsen sukupuolenkin tiesin alussa? :p
Miten voi olla odottamatta kärsimättömänä, kun päähän ei mahdu mitään muuta kun vauvaa?
 
Mä haluisin et mun kohdunkaulan tilanne tsekattais jo ku siit on nyt aikaa pari viikkoo ku se on viimeks katottu. Kiinnostais tietää mikä on tilanne ku viimeks oli paikat jo vähän pehmentyny vaikkei ollu supistuksiakaa ollu lainkaa! Nyt on sentää jotai vähä ollu ni olisko jotai voinu enemmän tapahtuuki :rolleyes:

Olik sul Emmy esikoisest sillo lainkaa omatoimisii supistuksii?
 
heinukka: Mulla taisi olla viimeksi ihan yhden käden sormilla laskettavissa ne varsinaiset supistukset mitä mulla oli. Sitten kun ne laittoi sen ballongin, niin sen kanssa suppareita tuli myös muutama. Kalvojen puhkaisun ja oksitosiinitipan virrattua se lähti vasta sitten käyntiin tosin hitaasti silloinkin.

Nyt tilannepäivitys: Lapsivettä lorahti kunnolla tuossa tunti sitten ja supistuksia tulee 10-15min välein. Nythän tää meni jännäksi, käynnistyykö sittenkin spontaanista! :) :) :)
 
Tsemppiä Emmy! :)

Täällä viikot 39+1, ihan hyvä vointi, mutta saisi tulla jo. Tai mielellään perjantai-iltana saisi käynnistyä, niin kerkiän parturiin ja kaverin kanssa säbämatsiin vielä ensin. :grin Tässä sovin kirpparikauppojakin sellaisilla pienillä varoituksilla, että yritän ilmoittaa ajoissa, jos olenkin synnyttämässä...

Kovin selkeitä ennakoivia merkkejä ei ole vielä kyllä ollut... Ehkä ihan murusia limatulpasta bongattu, vauva on laskeutunut ja välillä nippailee enemmän alakerrasta. Viime lauantai oli koko päivän vähän enemmän tuntemuksia ja painetta, silloin jo ajattelin, että tästäköhän se käynnistyy... Mutta sen jälkeen ei mitään, joten ehkäpä pikkuinen vaan ruuvasi itseään parempiin asemiin ja odottelee nyt sopivaa hetkeä. :)
 
Jeejee... tullut koko illan tota verestävää limastuffii, ja soittelinkin päivystykseen, et ei kai oo mitään poikkeavaa, kun tulee noinkin runsaasti. Kuulemma voin mennä nukkumaan - harmi vaan et supistaa nyt suht tahtiin, eli ei oikein uni meinaa tulla. Ihan siedettävät kivut toistaseksi, mut väliä on vaan about 10 min. Jännää... pääsiskö aamusta hommiin :D
 
Ccix, juuri noin minulla alkoi synnytys. Toivotaan että näin on myös sinun kohdalla ja pääset pian jo tositoimiin :)
 
Jeeee, tsemppiä Emmy, toivon niin sun puolesta, et lähtis nyt kunnolla käyntiin ihan itellään! Hyvät merkit ainaki ilmassa :)
 
Nii ja myös tsempit ccix:lle, toivon mukaan sullakin alkaa kohta tapahtua :)

Mulla on nyt se tentti huomenna, jonka jälkeen sanoin et sais vauvski tulla vaikka heti :D
 
Voi elämä mikä yö... 9 tuntia nyt supistanut, eli ei unta lainkaan. Meinasin tossa yöllä jo hiihdellä synnärille, mut jääränä edelleen kotona. En siis tosiaan halua olla yhtään kauempaa tuolla sairaalassa kuin tarvis.

Supistusväli on noin 5 minsaa, mut jotenkin tää kipu on niin paljon siedettävämpää kuin mitä olin kuvitellut (: mut nyt alkaa pää hajoamaan, oon niin väsynyt ja tuntuu et munuaiset poksahtaa. Vauva on kyllä aktiivinen, eli sen puoleen ei hätää... kahtellaan, josko mä kohta uskaltaisin lähteä :)
 
Ccxi ja Emmy!! Niiiiin jännittävää. Nuo teidän tilanteet luo vähän uskoa siihen, että kyllä tämä omakin synnytys jossakin vaiheessa käynnistyy! :) Vaikka sitten väkisin.

Mulla supistelee kyllä mutta aivan kivuttomasti. Ei vuoda mitään eikä oo lapsivesiä kuulunut. Oon tosi huonolla tuulella ja hermostunut, huomaan että jännittää. Mutta katsotaan kuinka kauan saan vielä odotella!

Oon tänään menossa tapaamaan vanhaa tuttavaa ja hänen puolivuotiasta poikaansa, ihanaa päästä vähän liikkeelle kotoa ja juttelemaan vaikka sitten synnyttämisestä :))
 
Takaisin
Top