Miltä raskaus tuntuu tänään ?
- Ketjun aloittaja Jadesiru
- Aloituspäivämäärä
ps.iloveyou
Näppärä viestien naputtelija
Tää aamu tuntuu hyvältä. Väsymys tulee kuitenki kuvioihin puoliltapäivin, mut mikäs tässä. Koiran kanssa tehty aamulenkki ja nyt perus aamupala: hedelmäsmoothie (banaania, ananasta, päärynää, jogurttirahkaa ja loraus maitoa) ja yli puol litraa vettä. Sen jälkeen kahvia ja lisää vettä :)
Mies nukkuu aina pidempään....... Tahtoo yöpelaamiset jäädä päälle. Eipä siinä... Vielä kun voi ilman turhia taukoja sitä tehdä :D Ja olishan tuo töissä, jos töitä olis
(vähän yli viikko lomautuksesta).
Eilen yöllä heräsin sohvalta puoli kahden aikoihin (nukahdan aina telkkarin ääreen ja sit herään miehen pelailuun), ja tuli pari suht kipeetä supistusta! Siis kipeimpiä tähän mennessä. Tuntu alavatsalla aaltoimaisina kipuina ja masu kovettu. Niin jännäääääää! Vielä sais kuitenkin hetken viihtyä masussa.
<3
Mies nukkuu aina pidempään....... Tahtoo yöpelaamiset jäädä päälle. Eipä siinä... Vielä kun voi ilman turhia taukoja sitä tehdä :D Ja olishan tuo töissä, jos töitä olis
(vähän yli viikko lomautuksesta).Eilen yöllä heräsin sohvalta puoli kahden aikoihin (nukahdan aina telkkarin ääreen ja sit herään miehen pelailuun), ja tuli pari suht kipeetä supistusta! Siis kipeimpiä tähän mennessä. Tuntu alavatsalla aaltoimaisina kipuina ja masu kovettu. Niin jännäääääää! Vielä sais kuitenkin hetken viihtyä masussa.
<3
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Mä alan hajoilee jo tähän lorvailuun... ei jaksa kokoaikaa siivota, telkusta ei tuu mtn, netti tökkii (eli ei sieltäkään voi väijyä mitään), kaikki ne muutamat kaverit on töissä, plaah...
Raskaus tuntuu niin epämukavalta aamuisin, yksinäni täällä ihan jumissa koitan keksiä virikkeitä. Oon lähes liikuntakyvytön ku herään, ja en nyt kovin vetreäksi päivän aikana muutu. Voi sitä onnen päivää, kun voi taas vapautuneesti olla ja liikkua. Siis joku aamulenkkikin vois tehdä hyvää, mutta tosiaan, olen hyvin liikuntarajoitteinen ja nää mun nivuskipuilut senkun pahenee - suppareita, joo ei ole. Tai jos vihlomiset on olevinaan niitä, niin sitten niitä on (oikeesti tuntuu, että mulla ei oo harmainta aavistusta, mitä tässä odotellaan). Paine on ihan hirveä lantiossa. Valivali.
Ärsyttää nää pikku kipuilut ja kolotukset.
Näin taasen unta synnytyksestä. Jep, kaveri syntyi sitten kotona ja oli noin kolmevuotias syntyessään. Ja unessa oli kyllä maailman helpoin synnytys, lapsi vaan putkahti maailmaan (:
Jospa menis syömään (oon varmaan taas lihonnut joku 2 kg viikossa...) ja tää mun mussuttaminen on seurausta tekemisen puutteesta.
Raskaus tuntuu niin epämukavalta aamuisin, yksinäni täällä ihan jumissa koitan keksiä virikkeitä. Oon lähes liikuntakyvytön ku herään, ja en nyt kovin vetreäksi päivän aikana muutu. Voi sitä onnen päivää, kun voi taas vapautuneesti olla ja liikkua. Siis joku aamulenkkikin vois tehdä hyvää, mutta tosiaan, olen hyvin liikuntarajoitteinen ja nää mun nivuskipuilut senkun pahenee - suppareita, joo ei ole. Tai jos vihlomiset on olevinaan niitä, niin sitten niitä on (oikeesti tuntuu, että mulla ei oo harmainta aavistusta, mitä tässä odotellaan). Paine on ihan hirveä lantiossa. Valivali.
Ärsyttää nää pikku kipuilut ja kolotukset.
Näin taasen unta synnytyksestä. Jep, kaveri syntyi sitten kotona ja oli noin kolmevuotias syntyessään. Ja unessa oli kyllä maailman helpoin synnytys, lapsi vaan putkahti maailmaan (:
Jospa menis syömään (oon varmaan taas lihonnut joku 2 kg viikossa...) ja tää mun mussuttaminen on seurausta tekemisen puutteesta.
heinukka
Sanavalmis juttuseppä
Mul oli nyt eilen illalla muutama supistus, jotka tuntui tos alavatsalla. Kaik ei ollu yhtään kipeitä, mut niitä kumminki oli, jee! En oo siis ennen supistuksia havainnu, jollei ne alaselkäjomotukset oo ollu niitä. Kohdunkaula on kyl pehmentyny et on niit varmaa ollu, mut aika vähä sit ku en oo enne huomannu.
Carnie
Näppärä viestien naputtelija
Olot on hyvät tänään, nukahdin kanssa sohvalle (mitä on tapahtunut jo hetken aikaa, sänkyyn jos menee niin menee pyörimiseksi aina ainakin tunti mutta sohvalle nukahtaa paremmin, sitten sielt herää ja kömpii petiin nukkumaan). Nukuttiin kissan kanssa tänään PITKÄÄN! :D
Mies aina käy suukottamassa kun lähtee töihin n.5.30, siinä toivotellaan hyvää päivänjatkoa ja sitten jatkan unia, jos saan unta. Noh, me nukuttiin -hahah- melkeen 12 asti tänään, kissa oli viekussa. :)
Nyt on pyykit pesty, tiskattu, tarkastettu sairaalakassit, (purettu, pakattu) niin oma kui vauvankin, tein isännällekki jonkin näkösen kassin mukaan... :D
Virtaa on, hyvä niin.
Tein listaa jossao n heidän puhelinnumeronsa joihin mies saa sitten ilmotella kun alkaa tapahtumaan ellen itse pysty ilmotteleen.. / kun vauva on jo syntynyt.. :D
Kävin ostamassa yks päivä askartelutarvikkeita ristiäiskortteja varten. <3
Jotenkin kuitenkin niin olen taikauskoinen että moisia kortteja en uskalla tehdä ennenkuin vauva on yksiönsä ulkopuolella..
Toivottavasti nää voinnit jatkuukin ihan hyvänä ja toivottavasti sitä sitten tietää koska pitää lähtee sairaalaan.. :D
Ei oo ollut mitään semmosii supistuksii vielä, niin mulle on sanottu että Kyllä sä sitten tiiät kun NE supistukset alkaa..
Joopa joo, toivottavasti tiiän..
Päivät on ollut melko samanlaisia täällä.
TV:stä samat sarjat tulee vahdattuu ja aika samallakaavalla menee päivät.
Onneks ilmat on mukavia ollut niin saanut nauttia auringonvalostakin! Toki tietty tänään harmaata, onneks nyt saanut puhtia tehä vähän kotihommia. Eilen imuroin, tänään jätän väliin. =D
Mies aina käy suukottamassa kun lähtee töihin n.5.30, siinä toivotellaan hyvää päivänjatkoa ja sitten jatkan unia, jos saan unta. Noh, me nukuttiin -hahah- melkeen 12 asti tänään, kissa oli viekussa. :)
Nyt on pyykit pesty, tiskattu, tarkastettu sairaalakassit, (purettu, pakattu) niin oma kui vauvankin, tein isännällekki jonkin näkösen kassin mukaan... :D
Virtaa on, hyvä niin.
Tein listaa jossao n heidän puhelinnumeronsa joihin mies saa sitten ilmotella kun alkaa tapahtumaan ellen itse pysty ilmotteleen.. / kun vauva on jo syntynyt.. :D
Kävin ostamassa yks päivä askartelutarvikkeita ristiäiskortteja varten. <3
Jotenkin kuitenkin niin olen taikauskoinen että moisia kortteja en uskalla tehdä ennenkuin vauva on yksiönsä ulkopuolella..
Toivottavasti nää voinnit jatkuukin ihan hyvänä ja toivottavasti sitä sitten tietää koska pitää lähtee sairaalaan.. :D
Ei oo ollut mitään semmosii supistuksii vielä, niin mulle on sanottu että Kyllä sä sitten tiiät kun NE supistukset alkaa..
Joopa joo, toivottavasti tiiän..
Päivät on ollut melko samanlaisia täällä.
TV:stä samat sarjat tulee vahdattuu ja aika samallakaavalla menee päivät.
Onneks ilmat on mukavia ollut niin saanut nauttia auringonvalostakin! Toki tietty tänään harmaata, onneks nyt saanut puhtia tehä vähän kotihommia. Eilen imuroin, tänään jätän väliin. =D
36+6
Vahan vetamaton olo varmaankin johtuen hyvin repaleisesta yosta. Taisin kayda jopa 4 kertaa vessassa ja vaikka nukuin kymppiin asti niin ei viittis tehda mitaan. Oli sovittu ensin etta menisin iltapaivalla kattomaan kaverin uutta vauvaa, mutta sekin siirrettiin ensi viikkoon. Olisin voinut menna tanaan perhevalmennusryhman mammojen tapaamiseen, mutta jotenkin en vaan jaksa. Tama viikko on ollut kiireinen, joten ehka lepopaiva on tarpeen. Muutoin ei ole kipuja, tosin eilen kun olin shoppailemassa alkoi mahan paino tekemaan kipeaa alavatsassa.
Vahan vetamaton olo varmaankin johtuen hyvin repaleisesta yosta. Taisin kayda jopa 4 kertaa vessassa ja vaikka nukuin kymppiin asti niin ei viittis tehda mitaan. Oli sovittu ensin etta menisin iltapaivalla kattomaan kaverin uutta vauvaa, mutta sekin siirrettiin ensi viikkoon. Olisin voinut menna tanaan perhevalmennusryhman mammojen tapaamiseen, mutta jotenkin en vaan jaksa. Tama viikko on ollut kiireinen, joten ehka lepopaiva on tarpeen. Muutoin ei ole kipuja, tosin eilen kun olin shoppailemassa alkoi mahan paino tekemaan kipeaa alavatsassa.
Musta tuntuu, että tekemistä toisaalta olisi vaikka kuinka, toisaalta ei oikein saa aikaiseksi mitään. Laiskottaa jotenkin lähteä liikenteeseen, kun meiltä on vähän matkaa ihmisten ilmoille. Ei jaksa laittautua kaupunkikuntoon, ei jaksa hakea jotain kaupasta voidakseen leipoa, ei jaksa taapertaa kauhean pitkiä kävelyretkiä, ei jaksa tuhertaa koko ajan noiden kotitöidenkään parissa. Melkein jo rupesin leipomaan ristiäisiä varten pikkuleipiä pakkaseen, mutta oikeanlainen sokeri puuttuukin, eikä millään jaksa lähteä ajelemaan sen takia kauppaan. Huh, kun ihminen laiskistuu nopeasti!
Cattie
Oman äänensä löytänyt
Täällä kanssa hormonit itkettää. Sit se kun mies ei ole koskaan kotona. Hemoglobiinit oli laskeneet 116, ja neuvolassa sanoivat että rautaa pitäisi alkaa syödä. Selittää tän päivittäisen makoilun ja saamattomuuden, sekä pienen masiksen. Onneksi siihen on joku looginen syy jonka voi korjata!
Oon salaa toivonut että olisipa sellanen mies joka tulisi 8 tunnin työpäivän jälkeen kotiin, ja sit vielä viikkovapaat päälle. Vähänkö olisi ihanaa! Mutta ihan yksin täällä saa olla, mies joka päivä töissä ja tulee vasta myöhään yöllä kun olen jo nukkumassa. Yrittäjyys ei ole selväpäisen ihmisen hommaa ollenkaan.
Vauvan näkeminen kiinnostaa ja herättää uteliaisuutta, mutta tänään taas ollaan pelkofiiliksillä. Miten pärjään? Jaksanko vauvan kanssa yksin? Olenko hyvä äiti? Tuleeko maitoa? Löytyykö minusta luontainen äiti vai paljastuuko ettei koko juttu sovi mulle? Onko vauva ns. helppo vai vaikea, ja jos se on vaikea, miten ihmeessä selviän?
Äitiksi kasvaminen on toisina päivinä tuskainen prosessi. Varsinkin nyt viimeisinä viikkoina kun ei jalat oikein jaksa enää lenkitelläkään vaan jää helposti neljän seinän sisälle märehtimään. Ihankuin vauvan myötä elämä loppuis, vaikka eihän se pidä paikkaansa! Vauvanhan voi aina ottaa mukaan, en ymmärrä miks mulla on tunne että vauva tekis vankilan. Enempihän tää raskaus on vankila, kun ei jaksa lähteä minnekään ja lyllertää vaan menemään.
Oon salaa toivonut että olisipa sellanen mies joka tulisi 8 tunnin työpäivän jälkeen kotiin, ja sit vielä viikkovapaat päälle. Vähänkö olisi ihanaa! Mutta ihan yksin täällä saa olla, mies joka päivä töissä ja tulee vasta myöhään yöllä kun olen jo nukkumassa. Yrittäjyys ei ole selväpäisen ihmisen hommaa ollenkaan.
Vauvan näkeminen kiinnostaa ja herättää uteliaisuutta, mutta tänään taas ollaan pelkofiiliksillä. Miten pärjään? Jaksanko vauvan kanssa yksin? Olenko hyvä äiti? Tuleeko maitoa? Löytyykö minusta luontainen äiti vai paljastuuko ettei koko juttu sovi mulle? Onko vauva ns. helppo vai vaikea, ja jos se on vaikea, miten ihmeessä selviän?
Äitiksi kasvaminen on toisina päivinä tuskainen prosessi. Varsinkin nyt viimeisinä viikkoina kun ei jalat oikein jaksa enää lenkitelläkään vaan jää helposti neljän seinän sisälle märehtimään. Ihankuin vauvan myötä elämä loppuis, vaikka eihän se pidä paikkaansa! Vauvanhan voi aina ottaa mukaan, en ymmärrä miks mulla on tunne että vauva tekis vankilan. Enempihän tää raskaus on vankila, kun ei jaksa lähteä minnekään ja lyllertää vaan menemään.
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Mulla on tylsää ja ottaa otsalohkoon...
noh avaudun. Kävin neuvolassa ja menin siis kävellen, mutta takastullessa laiskistuin ja muutenkin tää mun maha supistuu kunnon panssariksi, jos intoudun liiaksi jolkottelee. Käveleminen silloin siis kunnon tuskaa ja niin hidasta.
Bussi oli täynnä ja keskiosassa sisarusrattaat, jotka vei siis koko tilan. Silti mamupariskunta päätti ahtaa itsensä kyseiseen bussiin ja blokkas pääsyn takaosaan. En siis päässyt ohi, eikä kukaan muukaan, vaikka tilaa olisi takana ollut. Kuskiakaan ei tuntunut kiinnostavan se, että rattaat/vaunut on poikittain pitkin bussin keskiosaa ja ihmiset pursuaa ikkunoista etuosassa. Saan siinä sitten kyynerpäätä mahaa ja kylkiin, mummojen kärryt varpailla ja ihana tuskan hiki ohimoilla. Meni hermo ja sanoin tälle somalimiehelle, ettei bussiin ahdeta, jos tilaa ei ole vaan odotetaan seuraavaa - kummatkin vanhemmat myös menivät ilman lippua. Noh eipä tämä mies osannut muuta sanoa, kuin että "ei puhu suomi" ja ite niin raivoissani etten edes jaksanut alkaa englanniksi vääntämään. Ketuttaa niin paljon, sain kärsiä bussimatkan, maksaa siitä vielä 3 euroa ja nyt on metrin mittanen se otsassa. Huomaa kyllä missä lähiössä sitä asutaan.
Joka tapauksessa itse pyrin välttämään busseja, jos olen vaunujen kanssa liikenteessä. Eikä täällä muutenkaan usein mahdu edes, aina on vähintään kahdet vaunut kyydissä tai rollaattorit. Rintareppu tai kantoliina, ja jos vaunujen kanssa, niin sitten käppäillen (tai raideliikennettä käyttäen). Tsiisus, kun jotkut vaan osaa olla niin dorkia ja itsekkäitä...
Helpotti, kun sain avauduttua... sori, jos teksti vaikuttaa rasistiselta, mutta näin täällä, todella usein saa huomauttaa erinäisistä asioista tiettyä ihmisryhmää.
Ilmeisesti, vaikka aina välistä herkistyn niin kyllä mun kroppa taitaa vieläkin olla aika täynnä testovoimaa, kun näitä aggressioita pukkaa :P (...kiitos pikkumiehelle)
noh avaudun. Kävin neuvolassa ja menin siis kävellen, mutta takastullessa laiskistuin ja muutenkin tää mun maha supistuu kunnon panssariksi, jos intoudun liiaksi jolkottelee. Käveleminen silloin siis kunnon tuskaa ja niin hidasta.
Bussi oli täynnä ja keskiosassa sisarusrattaat, jotka vei siis koko tilan. Silti mamupariskunta päätti ahtaa itsensä kyseiseen bussiin ja blokkas pääsyn takaosaan. En siis päässyt ohi, eikä kukaan muukaan, vaikka tilaa olisi takana ollut. Kuskiakaan ei tuntunut kiinnostavan se, että rattaat/vaunut on poikittain pitkin bussin keskiosaa ja ihmiset pursuaa ikkunoista etuosassa. Saan siinä sitten kyynerpäätä mahaa ja kylkiin, mummojen kärryt varpailla ja ihana tuskan hiki ohimoilla. Meni hermo ja sanoin tälle somalimiehelle, ettei bussiin ahdeta, jos tilaa ei ole vaan odotetaan seuraavaa - kummatkin vanhemmat myös menivät ilman lippua. Noh eipä tämä mies osannut muuta sanoa, kuin että "ei puhu suomi" ja ite niin raivoissani etten edes jaksanut alkaa englanniksi vääntämään. Ketuttaa niin paljon, sain kärsiä bussimatkan, maksaa siitä vielä 3 euroa ja nyt on metrin mittanen se otsassa. Huomaa kyllä missä lähiössä sitä asutaan.
Joka tapauksessa itse pyrin välttämään busseja, jos olen vaunujen kanssa liikenteessä. Eikä täällä muutenkaan usein mahdu edes, aina on vähintään kahdet vaunut kyydissä tai rollaattorit. Rintareppu tai kantoliina, ja jos vaunujen kanssa, niin sitten käppäillen (tai raideliikennettä käyttäen). Tsiisus, kun jotkut vaan osaa olla niin dorkia ja itsekkäitä...
Helpotti, kun sain avauduttua... sori, jos teksti vaikuttaa rasistiselta, mutta näin täällä, todella usein saa huomauttaa erinäisistä asioista tiettyä ihmisryhmää.
Ilmeisesti, vaikka aina välistä herkistyn niin kyllä mun kroppa taitaa vieläkin olla aika täynnä testovoimaa, kun näitä aggressioita pukkaa :P (...kiitos pikkumiehelle)
Carnie
Näppärä viestien naputtelija
Hyvä se on että avautuu niin olo helpottuu. Tilanne kuulosti siltä että ittellä ei taitais metrin mittanen se riittää tonne ottalohkolle ja tuskahiki taattu.
En itsekään ole rasisti vaan ylipäätään tuo tilanne siis ahdistaa. Oli siellä sitten niillä rattailla minkävärinen /-maalainen pariskunta vaan.
En itsekään ole rasisti vaan ylipäätään tuo tilanne siis ahdistaa. Oli siellä sitten niillä rattailla minkävärinen /-maalainen pariskunta vaan.
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Totta, ei kyse ole väristä tai kansalaisuudesta tai edes onko rattailla liikenteessä.
Tossa pari viikkoa sitten humalainen, perus sikaniska suomimies (huomattavasti ylipainoinen) tönäisi mut melkein kumoon, kun olin nousemassa bussiin. Sillä oli joku tarve päästä mua ennen, vaikka ihan selkeästi olin jo jalan saanut kynnykselle. Siinä sitten otettiin yhteen - mä olin kuulemma läski ja ties mitä. Oli kyllä varsin mukava bussimatka sekin.
Mulla tässä raskausaikana ei hirveästi ole positiivisia kohtaamisia ollut kanssaihmisten kanssa, bussissa, kauppajonoissa tms. Johtunee tästä seudusta, oikeasti aika ghettomeininki - toivonkin et päästää muuttamaan vuoden sisään pois täältä, edes vähän lapsi(ihmis)ystävällisemmälle alueelle.
Tossa pari viikkoa sitten humalainen, perus sikaniska suomimies (huomattavasti ylipainoinen) tönäisi mut melkein kumoon, kun olin nousemassa bussiin. Sillä oli joku tarve päästä mua ennen, vaikka ihan selkeästi olin jo jalan saanut kynnykselle. Siinä sitten otettiin yhteen - mä olin kuulemma läski ja ties mitä. Oli kyllä varsin mukava bussimatka sekin.
Mulla tässä raskausaikana ei hirveästi ole positiivisia kohtaamisia ollut kanssaihmisten kanssa, bussissa, kauppajonoissa tms. Johtunee tästä seudusta, oikeasti aika ghettomeininki - toivonkin et päästää muuttamaan vuoden sisään pois täältä, edes vähän lapsi(ihmis)ystävällisemmälle alueelle.
Carnie
Näppärä viestien naputtelija
Mun kohdalle on onneksi osunut niitä ihmisystävällisiä ihmisiä, on pidetty ovee auki, on päästetty ensin ovista ja autot pysähtynyt ja päästänyt tien yli (täälläpäin liikennekulttuuri ei muuten tota oikeen oo tuntunut tekevän) ... :)
Ihmiset on pysäkillän olleet juttutuulella enempi ja hyväntuulisemman oloisia. Kovin usein kun täälläpäin ei kukaan tuntemattomille paljoa puhele.. :)
Ihmiset on pysäkillän olleet juttutuulella enempi ja hyväntuulisemman oloisia. Kovin usein kun täälläpäin ei kukaan tuntemattomille paljoa puhele.. :)
mmmustikka
Puuhakas puhuja
ccix: ymmärrän kyl hyvin miltä tuntuu jos bussit on täynnä. Täälläkin turkkilaisilla samanlainen meno että ängetään bussiin vaikka mikä ois monilla vaunuilla. Ja yleensä ollaan liikenteessä suurena ryhmänä. Mua on alkanut vähän pelottaa kadulla kun pyörilijät menee tosi läheltä. Kun on maha edessä niin tuntuu että ne ajaa suoraan siihen kun muutenkin ajavat niin läheltä ja saksalaiseen tapaan tosi kovaa. Eli on herännyt nyt sellaiset ninjavaistot tässä loppuraskaudessa, jossa otan etäisyyttä ihmisistä ettei ne pääse huitomaan mun rakkauspakkausta :) Sitten on tupakoijat erikseen jotka tuntuu kävelevän joskus ihan sellaisessa sankassa savupilvessä ja jos on väärällä puolen tuulta niin joutuu itsekin sen piiriin. Kerran tuntui vähältä piti tilanne tosi lähellä kun odotin bussia ja pyöräilijä kiiti jalkakäytävää pitkin melkein osuen mun mahaan. Tuntuu että ihmiset ei ajattele yhtään muuta kuin itseään. Onneksi ei ole sattunut vielä mitään.
Maiden_Of_Sleep
Näppärä viestien naputtelija
Voi, mä huomaan joka päivä ulkona liikkueessa, miten ihmiset on niin itsekkäitä/välinpitämättömiä/ties missä omassa kuplassa elävät ja nää mun aistiyliherkkyydet siihen päälle voimistamaan kaikenlaisia ihmisten tuottamia ärsykkeitä niin huh.
Mulle on itselle kouliintunut käytöstavat omista huomioista ja on se vaan kova pala,
kun ei muut välitä samoista asioista :D ..
(Perus: Miten tuo kehtaa tupakoida pysäkillä, että muut saa savut päällensä, miksi tuo rynnii julkiseen eikä päästä ulostulevia ensin, miksi tuo ei osaa laittaa roskikseen roskaa, miksi tuo tapittaa kauppajonossa perseessä kiinni takana, miksi tuo kaivaa kännykän esille julkisessa juoruillakseen, miksi tuo syö purkkaa suu auki, miksi nuo jämähtää liukuportaisiin koko leveydeltä, kuka on kehdannut täälläkin heittää roskia maahan!?!)
Mä en taida vaan sopia kaupunkiin, kun vedän hernettä nokkaan extramääriä muiden välinpitämättömyydestä ja sitten mun pitäisi olla silti myötätuntoinen niitä ihmisiä kohtaan, että ihmisiä nekin vaan on ja erehtyväisiä, mutta mä en pysty!
Yksi päivä ratikassa, oli jo vissiin ruuhka-aika, kun oli niin täysi.
Istuin mieheni kanssa pidemmän matkan. Ne kaikki ihmiset siellä ratikassa yhteensä mikä meteli niistä lähtee, mitähän ois ollut desibelejä. Mun teki mieli niin vetää keuhkot täyteen ja huutaa "HILJAAA!!!!"
Ja viime viikolla yhdessä kahvilassa sama juttu. Se on pieni kahvila, mutta jotenkin siellä sit on sellainen akustiikka, että kun ihmiset pölisee siellä niin tuntuu että juna tulee ylitse. Tai sitten mulla oli vaan herkkä päivä silloin.
Mä lähdin ulos sieltä, niin aah mikä rauha kadulla :D ja happea sai.
Kaipaan rauhallista ympäristöä.. <3 Mulla on vaan harvoja päiviä, kun en huomaa stressaantua kaikenlaisesta ympärilläni.
Haaveilen varmaan joka päivä muutosta jonnekin mökkelöön, missä ei olisi naapureitakaan kuuloetäisyydellä.
Tänään rv 36. :)
Näin unta, että olin vanhempieni luona tekemässä lähtöä heidän kanssaan jonnekin kauppoihin tms, ja tuskailin äidille, kun ei ole mitään päälle, kun ei mitkään vaatteet mahdu enää. Sitten yhtäkkiä lorahti maahan vähän vettä jalkojeni välistä ja tuijotin sitä epäuskoisena. Äiti nappasi olkapäistä kiinni ja ohjasi "Nyt suihkuun!" ja samantien suihkuun päästyäni lorahti iso määrä vettä suihkunlattialle. Mietin, että nyt pitää soittaa neuvolaan ja kysyä "Mitäs seuraavaksi?" ja kirjoittaa tänne että lapsivedet meni.
Se oli hassua.. miten voi unessa käydä noin, mitä ei ole ikinä kokenut oikeasti?
Nukuin 10 h, ja sitten nukuin äsken vielä kolmen tunnin päikkärit
.. on vähän pöllähtänyt olo.
Yöllä ja aamulla tuli taas sellaista jo vähän särkevämpää menkkajomotusta jalkojen löysyyteen asti ja maha meni pari kertaa tiukalle.
Huomenna on neuvolalääkäri. Kai se siellä sitten sanoo, että on paikat pehmenneet, luulisin :D
Mulle on itselle kouliintunut käytöstavat omista huomioista ja on se vaan kova pala,
kun ei muut välitä samoista asioista :D ..
(Perus: Miten tuo kehtaa tupakoida pysäkillä, että muut saa savut päällensä, miksi tuo rynnii julkiseen eikä päästä ulostulevia ensin, miksi tuo ei osaa laittaa roskikseen roskaa, miksi tuo tapittaa kauppajonossa perseessä kiinni takana, miksi tuo kaivaa kännykän esille julkisessa juoruillakseen, miksi tuo syö purkkaa suu auki, miksi nuo jämähtää liukuportaisiin koko leveydeltä, kuka on kehdannut täälläkin heittää roskia maahan!?!)
Mä en taida vaan sopia kaupunkiin, kun vedän hernettä nokkaan extramääriä muiden välinpitämättömyydestä ja sitten mun pitäisi olla silti myötätuntoinen niitä ihmisiä kohtaan, että ihmisiä nekin vaan on ja erehtyväisiä, mutta mä en pysty!
Yksi päivä ratikassa, oli jo vissiin ruuhka-aika, kun oli niin täysi.
Istuin mieheni kanssa pidemmän matkan. Ne kaikki ihmiset siellä ratikassa yhteensä mikä meteli niistä lähtee, mitähän ois ollut desibelejä. Mun teki mieli niin vetää keuhkot täyteen ja huutaa "HILJAAA!!!!"
Ja viime viikolla yhdessä kahvilassa sama juttu. Se on pieni kahvila, mutta jotenkin siellä sit on sellainen akustiikka, että kun ihmiset pölisee siellä niin tuntuu että juna tulee ylitse. Tai sitten mulla oli vaan herkkä päivä silloin.
Mä lähdin ulos sieltä, niin aah mikä rauha kadulla :D ja happea sai.
Kaipaan rauhallista ympäristöä.. <3 Mulla on vaan harvoja päiviä, kun en huomaa stressaantua kaikenlaisesta ympärilläni.
Haaveilen varmaan joka päivä muutosta jonnekin mökkelöön, missä ei olisi naapureitakaan kuuloetäisyydellä.
Tänään rv 36. :)
Näin unta, että olin vanhempieni luona tekemässä lähtöä heidän kanssaan jonnekin kauppoihin tms, ja tuskailin äidille, kun ei ole mitään päälle, kun ei mitkään vaatteet mahdu enää. Sitten yhtäkkiä lorahti maahan vähän vettä jalkojeni välistä ja tuijotin sitä epäuskoisena. Äiti nappasi olkapäistä kiinni ja ohjasi "Nyt suihkuun!" ja samantien suihkuun päästyäni lorahti iso määrä vettä suihkunlattialle. Mietin, että nyt pitää soittaa neuvolaan ja kysyä "Mitäs seuraavaksi?" ja kirjoittaa tänne että lapsivedet meni.
Se oli hassua.. miten voi unessa käydä noin, mitä ei ole ikinä kokenut oikeasti?
Nukuin 10 h, ja sitten nukuin äsken vielä kolmen tunnin päikkärit
.. on vähän pöllähtänyt olo.Yöllä ja aamulla tuli taas sellaista jo vähän särkevämpää menkkajomotusta jalkojen löysyyteen asti ja maha meni pari kertaa tiukalle.
Huomenna on neuvolalääkäri. Kai se siellä sitten sanoo, että on paikat pehmenneet, luulisin :D
heinukka
Sanavalmis juttuseppä
Joo kyl osaa ihmiset olla älyttömän itsekkäitä. Mäkin ku yks päivä menin täyteen bussiin (ei ollu enää istumapaikkoja) ja jouduin siihen ovelle jäädä seisomaan ni kukaan ei tarjoutunu antamaan paikkaansa.... Hitto. Pääasiassa oli teinejä kyydissä kun oli semmonen aika aamusta et olivat menossa kouluun. Ei oo nykypäivänä näköjään käytöstapojen opettaminen kovin korkealla vanhempien prioriteeteissa kun lastaan kasvattavat... Toivon mukaan saan ite omille muksuilleni käytöstavat iskostettua päähän niin, ettei niiden tarvii edes miettiä kun esim. antavat jo paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle
en tiä mahtoko jotain venähtää ku sillai rupesin rehkimää tän pötsin kans...
Cattie
Oman äänensä löytänyt
Voisiko tuo ihmisten itsekkyys ja töykeys ärsyttää raskauden aikana erityisesti, koska itse on tavallaan "heikoilla", eli kantaa pientä ihmistä mukanaan joka on maailman tärkein. Tulee sellainen leijonanemon aggressio ja vaisto muita ihmisiä ja ympäristöä vastaan, kun haluaa suojella pikkuista.
Itsekin huomannut varsinkin bussissa jos keski-ikäiset ukot rupee tuuppimaan bussijonossa, että miten kehtaavat vaikka vieressä on mummo kainalosauvoissa ja raskaana oleva nainen. Samoin minunkin päälle meinasi yksi nuori tyttö ajaa pyörällä kun olin n. viikoilla 32.
Mua eniten on ärsyttänyt yläkerrassa asuva juoppo vanha pariskunta. Sellanen juopon näkönen iso kaljamahainen naapuri näki että muutettiin tähän, niin on kehdannut jo 5 kertaa tulla soittelemaan ovikelloa ja kerjäämään rahaa lainaan. Siis se näkee että on lapsi tulossa ja kaikkea, niin viitsii vinkua kaljarahoja minulta. Selkeästi aina odottaa että mies lähtee töihin kun auto häviää parkkipaikalta niin sillon soi ovikello. Eikä soita kyllä muiden naapurien ovikelloja. Eukkonsa kanssa saavat taatusti vähintään 2 ihmisen perustoimeentulon valtiolta.
Kuinka kehtaa vonkua kaljarahoja nuorelta perheeltä, kun meilläkin tulot on vähemmän kuin heillä ja vauva tulossa. Vaan sen takia että sais vetää päänsä täyteen loppukuustakin, kun alkukuusta on rahat jo juotu/tupakoitu.
Mä tiedän niin tunteen ccix kun haluis muuttaa ghetosta pois, lapsille parempaan ympäristöön!
Itsekin huomannut varsinkin bussissa jos keski-ikäiset ukot rupee tuuppimaan bussijonossa, että miten kehtaavat vaikka vieressä on mummo kainalosauvoissa ja raskaana oleva nainen. Samoin minunkin päälle meinasi yksi nuori tyttö ajaa pyörällä kun olin n. viikoilla 32.
Mua eniten on ärsyttänyt yläkerrassa asuva juoppo vanha pariskunta. Sellanen juopon näkönen iso kaljamahainen naapuri näki että muutettiin tähän, niin on kehdannut jo 5 kertaa tulla soittelemaan ovikelloa ja kerjäämään rahaa lainaan. Siis se näkee että on lapsi tulossa ja kaikkea, niin viitsii vinkua kaljarahoja minulta. Selkeästi aina odottaa että mies lähtee töihin kun auto häviää parkkipaikalta niin sillon soi ovikello. Eikä soita kyllä muiden naapurien ovikelloja. Eukkonsa kanssa saavat taatusti vähintään 2 ihmisen perustoimeentulon valtiolta.
Kuinka kehtaa vonkua kaljarahoja nuorelta perheeltä, kun meilläkin tulot on vähemmän kuin heillä ja vauva tulossa. Vaan sen takia että sais vetää päänsä täyteen loppukuustakin, kun alkukuusta on rahat jo juotu/tupakoitu.
Mä tiedän niin tunteen ccix kun haluis muuttaa ghetosta pois, lapsille parempaan ympäristöön!
Cattie - tuo on kylla tosi kurjaa, etta ilkeaa ruinata rahaa. Mina varmaan sanoisin, etta jos tulet viela kerran niin ilmoitan poliisille hairinnasta. Toisaalta ymmarran, etta jos huoletta arsyttaa tyyppeja viela enemman, mutta joku raja se on oltava.
On ollut aika janna seurata ihmisten reaktioita mahan kasvaessa. Vanhemmat naiset yleensa ovat olleet niita, jotka ovat antaneet istuimensa junassa ja kylla ne jotkut nuoret miehetkin metrossa. Joskus on jopa kaksi miesta pompannut ylos yhta aikaa. :) Englantilaisista herrasmiehista on paljon puhuttu, mutta valitettavasti hyvat tavat ovat alkaneet rapistumaan hieman taallakin. Tietysti Lontoo suurkaupunkina on ihan eri juttu kuin sitten alueet jo hieman sen ulkopuolella, jossa ihmiset saattavat jopa tervehtia lenkkipolulla vieraita ihmisia.
Tama paiva alkoi vetamattomalla ololla. Kun nukuin pienet paikkarit ja tuuletin asuntoa niin etta oli sisalla hieman viilea. Sen jalkeen olen saanut tehtya kaikki rastissa olleet kotityot. Nyt voi vauva sitten tulla, kun sairaalakassikin on pakattu. Taalla on vielakin noin 20 astetta lamminta ulkona ja meilla sisalla se tarkoittaa 25 astetta, joka vie ihan voimat pois. No eipa onneksi ole talvella kylma niin kuin monissa vanhoissa englantilaisissa taloissa. :)
On ollut aika janna seurata ihmisten reaktioita mahan kasvaessa. Vanhemmat naiset yleensa ovat olleet niita, jotka ovat antaneet istuimensa junassa ja kylla ne jotkut nuoret miehetkin metrossa. Joskus on jopa kaksi miesta pompannut ylos yhta aikaa. :) Englantilaisista herrasmiehista on paljon puhuttu, mutta valitettavasti hyvat tavat ovat alkaneet rapistumaan hieman taallakin. Tietysti Lontoo suurkaupunkina on ihan eri juttu kuin sitten alueet jo hieman sen ulkopuolella, jossa ihmiset saattavat jopa tervehtia lenkkipolulla vieraita ihmisia.
Tama paiva alkoi vetamattomalla ololla. Kun nukuin pienet paikkarit ja tuuletin asuntoa niin etta oli sisalla hieman viilea. Sen jalkeen olen saanut tehtya kaikki rastissa olleet kotityot. Nyt voi vauva sitten tulla, kun sairaalakassikin on pakattu. Taalla on vielakin noin 20 astetta lamminta ulkona ja meilla sisalla se tarkoittaa 25 astetta, joka vie ihan voimat pois. No eipa onneksi ole talvella kylma niin kuin monissa vanhoissa englantilaisissa taloissa. :)