Milloin kerrotte raskaudesta muille?

Tänään vihdoin kerrottiin lapsille. Jännitin kovasti erityisesti pojan 7v reaktiota. Molemmat oli tosi onnellisia ja tuulettivat! Poika arvasi itse tyttöä ja harmitti häntä kun kuuli että saa toisen pikkusiskon. Mutta piristyi ja tykkäsi kun kutsuttiin häntä tupla isoveljeksi. Meidän tyttö on niin onnellinen, hänestä tulee vihdoin isosisko. :) on niin vauvarakas ja hoitaa kovasti nukkejaan eli tää on kuin lottovoitto hänelle. Sitten halusi tää nuorimmainen soittaa mun veljelle koska nekin oottaa kesäksi vauvaa niin sattuikin että olivat mun äidin luona niin sai sit mun äiti myös uutiset. :) Äidin äänestä kuuli vähän että mitä että nyt vasta kerrottiin. :wink Kerroin mun isälle jo viikonloppuna koska ne tulee huomenna meille ja halusin että tietävät tilanteen ja että odotetaan niitä NIPT tuloksia. Nyt saa sitten lapset huomenna kertoa ja saa mun isäkin sitten hyvät uutiset samalla. :) Niin ja lapset saa kertoa muillekin eteenpäin, tuskinpa meidän tarvii edes "kertoa". Ihanan helpottunut olo nyt. :)
 
Me kerrottiin myös viime viikolla tulevalle isoveljelle (kohta 8v).. en halunnu kertoa aiemmin kun oli yks keskenmeno lokakuussa ni halusin odotella nt-ultraan :) alkureaktio oli sama kun isällää "ei en mä haluu. Ei enää :D " mut sit keskusteltii siitä että se on jo masussa ettei sitä enää voi päättää.. lopulta oli jo sen keskustelun päätteeks tosi innoissaan ja toivoo taas pikkusiskoa kun siskot on niin kauniita :):Heartred niin meillä on hänellä jo kaksi siskoa ennestään, 3v ja 1v5kk :Heartred

Ja tosiaa myös siks kerrottiin vasta nyt kun tiesin että poika kertoo siitä innoissaan muillekkin ja onnitteluja on sit heti tullutkin :)
 
Ainii ja muille äiti -kavereille oon kans nyt kertonu ja uskaltanu kertoa jopa aiemmasta keskenmenosta.. mahakin näkyy jo sen verran et monet on sanonukki et miettiny sitä mut ei viel kehdannu kysyä :)
 
Työpaikalla kaikki tietää nyt. Oudoimmat kommentit, mitä mulle on heitetty on, et ootko käyny ultrassa, oliko se ihan normaali? Ja saatko sä nyt olla vegaani (ihan niinkuin joku neuvola määräisi ruokavalion tai jokaisen eettisistä periaatteista), kun oot raskaana? Vastailin asiallisesti ja ystävällisesti, että kyllä, olen käynyt ultrassa ja kyllä, näytti hyvältä ja kyllä, tietenkin saan olla vegaani, vaikka olenkin raskaana. Välillä on kyllä vähän olo, että mä en kestä tota ihmisten typeryyttä:banghead:
 
Kerroimme tällä viikolla lopuillekin kauempana asuville tovereille raskaudesta ja vastauksena tuli "ollaan kuultu jo mut ei viititty sanoa mitään kun odotettu teiltä asiasta vahvistusta". Tuleva kummi innostunut kertoilemaan kaikille tutuille ja puolitutuillekin :D
 
Mä kerroin tänään facessa asuntokauppa tilapäivityksen yhteydessä et elokuussa meitä on neljä uudessa kodissa :) paljon on tullu onnitteluja :)
 
Lähimmät kaverit arvasi/ sai kuulla tosi pian. Mulla on kuitenkin neljä km takana, joten vasta rakenneultran jälkeen uskaltaa varmaan töissä ja sukulaisille jne kertoilla enemmän. Niille ketkä on kartalla nuista aikaisemmista oli helpompi mainita tästäkin.
 
Minä kerroin heti "koko maailmalle" ku tulin ulos lapsettomuuspolin ovesta. Ilmoitin facessa että sieltä tulossa ja että hoitoja ei aloiteta...Koska syke löytyi!!
Ei ollut salaisuus että oli yritetty jo pari vuotta ja esikoinenki tärppäsi vasta kun oli 7 vuotta yritetty.
 
Nyt kertonut myös muutamalle muulle töissä mun pomon lisäksi. Konsultti joka tekee mulle tunteja ilmoitti pari viikkoa sitten lopettavansa meidän yhteistyökumppanilla ja se on toiminut mun tilalla jos tarve. Teen spesialistin hommaa ja mun pomo nyt miettii miten ratkaista tuleva tilanne. Meidän toimari sai tietää tänään (tuli myös onnittelemaan) ja toivon mukaan saadaan se ja hr mukaan meidän ehdotukseen sisäisestä resurssista joka halutaan opettaa mun tilalle. Se tarkoittais parhaimmassa tilanteessa että sitten kun tuun äitiyslomilta takaisin voisin tehdä jotain muuta. :) Mun kollega (vanhempi mies) yllättyi aika paljon, kaipa alkoi jännittää mitä käy kun katoan (se ei osaa mitään mun töistä ja sai kai paniikin että joutuisi opettelee). En tosin missään tapauksessa päästäis sitä mun hommiin. :wink Niin ja luuli että oon valmis lasten teossa... Nyt ajattelin että en ollenkaan peittele masua niin kyllä vähitellen kaikki töissä tietää.
Niin joo, siis ne muutkin jolle kerroin sai pienen paniikin, kiva tietää että on pidetty ja että eka reaktio on "voi ei, miten me tää ratkaistaan". :)
 
Perheelle ja lähimmille ystäville kerrottu, tosin kera pyynnön, että ennen rakenneultraa myös pysyisi tämän pienen piirin keskuudessa. Loput saa sitten tietää, kun huomaavat. Jotenkin kertomisen jälkeen alkoi jännittämään tosi paljon enemmän rakenneultra ja "mitä jos kaikki ei ole ja mene hyvin". En tiedä miten sitä vielä malttaa seuraavat viikot! Töissä olen miettinyt pomolle kertovani, mutta en ole vielä uskaltanut.
 
Meillä ei edelleenkään tiedä kuin muutama, ajatus kertoa julkiseksi vasta rakennu ultran jälkeen on meidän ajatus. Hankala peitellä mahaa, mutta onneksi vielä jonkunlaisia löysiä vaatteita löytyy :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top