Milloin kerrotte raskaudesta muille?

[Graisu]

Onko muilla tai tuntuuko muista, joilla on km tai kkm taustaa, että ei haluaisi kertoa tästä raskaudesta kenellekkään. Jotenkin tuntuu että ainakun jollekkin kertoo niin se keskenmenoriski kasvaisi samalla. Tai pelko siittä ainakin kasvaa ja haluaisi vaan pitää tämän omana salaisuutena jotta kaikki menisi hyvin. Tai sitte mulla vaan viiraa vintissä

Ei sulla viiraa. Todellakaan. Kyllä ihminen tulee vaan tosi varovaiseks vastoinkäymisten jälkeen :/
Mulla oli tätä plussaa ennen 2 vkm ja tuntui tosi pitkälle varttua tohon ekaan nt-ultraan, että voi edes ite ruveta nauttimaan että raskaana ollaan. Mut kyllä ite nyt puhuin muutamalle ystävälle yrityksestä, vastoinkäymisistä ja tästä uusimmasta plussasta mut sanoin et onnitelkaa sit vasta kun ekassa ultrassa käyty.. kyl niitä ajatuksia kannattaa jonkun kanssa jakaa niin sit omaa surutaakkaa voi tarvittaessa puolittaa jos huonosti käy.
Kovasti tsemppiä Metsämansikka 84

 

[Tyyppä]

Onko muilla tai tuntuuko muista, joilla on km tai kkm taustaa, että ei haluaisi kertoa tästä raskaudesta kenellekkään. Jotenkin tuntuu että ainakun jollekkin kertoo niin se keskenmenoriski kasvaisi samalla. Tai pelko siittä ainakin kasvaa ja haluaisi vaan pitää tämän omana salaisuutena jotta kaikki menisi hyvin. Tai sitte mulla vaan viiraa vintissä

Mulla ei ole (k)km-taustaa, mutta jostain käsittämättömästä syystä pelko on tässä raskaudessa paisunut paisumistaan. Esikoisrn kohdalla en pelännyt/osannut pelätä, tokan kohdalla jonkin verran, mutta nyt ollaan ihan eri potenssissa. Ehkä se, että raskaaksi tuleminen on meillä ollut helppoa, on nyt johtanut siihen, että kun tietää miten moni joutuu jossain vaiheessa projektia pettymään ja liian moni vielä useamman kerran, tuntuu tällainen tuuri käsittämättömältä. Että kyllä se huono arpa jossain vaiheessa omallekin kohdalle osuu.
Ja koska tunnen omat ja miehen vanhemmat, en jaksaisi ensin sitä mahdollisen km:n tuomaa höösäystä ja sitten sitä, että käsketään vain nostamaan leuka pystyyn ja olemaan kiitollinen jo olemassa olevasta jälkikasvusta. Oman rauhan käsitellä asioita voi siinä tapauksessa unohtaa. Siksi odotetaan turvallis(emm)ille viikoille pääsyä ennen kuin isovanhempia tiedotetaan tulokkaasta.

 

[tiikeriLuukas]

Mullakaan ei ole km- tai kkm-taustaa vaan lähinnä pitkiä yrityksiä ilman tuloksia tai siis tasan nämä kolme raskautta saatu aikaiseksi kymmenen vuoden aikana ja niistä kaksi lojuu tossa sohvalla saunan rentouttamina. Heidän osalta raskausajat meni hyvin, mutta mietinkin menisikö muka kolmaskin hyvin. Kerroin esikoisen odotuksesta läheisille nt-ultran jälkeen ja pyysin olemaan kertomatta laajemmin, tosin äitini lauloi omalle suvulleen koko jutun. Kavereistani tiesi vain ne, keitä näin, muut saivat tietää vasta äitiysloman alkaessa. Kuopuksesta kerroin läheisille nt-ultran jälkeen, tosin muut kuin ne kaverit, keitä näin vapaalla, saivat tietää vasta kuopuksen synnyttyä. Paras mahdollinen ratkaisu ja näin aion tehdä tälläkin kertaa.

Mulla siis osittain menetyksen pelko saa varomaan kelle kerron, mutta myös se, etten tykkää olla " juttujen keskipiste" tai mikään hehkutuksen kohde tai ylipäätään saada enempää huomiota kuin mitä itse haluan. En siis liiemmin hehkuta itsekään raskautta tai manaa kaikkia oireita, vaan elän päivän kerrallaan.

 

[Bekka]

Me kerrottiin meidän vanhemmille ja sisaruksille melkein samantien kun oli plussattu. Mies kertoi innostuksissaan myös parille kaverilleen heti alussa, muuten ollaan oltu asiasta hissukseen. Ihan nyt tällä viikolla oon parille kaverille kertonut.

Lasta on yritetty useampi vuosi ja nyt kun vihdoin hoitojen avulla ollaan raskaana niin ei malttais olla asiasta hiljaa. Käytiin tammikuun alussa varhaisultrassa, ja kaikki oli hyvin. Nyt vielä jännätään maanantain nt-ultraa :)
Kohta varmaan porukka jo näkeekin raskauden, alavatsa pullottaa aivan eri tavalla kuin ennen :)

 

[Jezzita94]

Km takana kaksi varhaisilla viikoilla, ne pelottaa hirveästi takaraivossa. Nyt kumminkin jo tämän verran viikkoja kasassa niin asian julkituominen on alkanut mietityttämään. Lähipiiri tietää, mutta kauemmat eivät.

Mietitty, että jos räväytettäis ihan vain kuva faceen.. Mentiin salaa naimisiin maistraatissa neljäviikkoa sitten, mietinnässä hääkuva ja samalla pitäisi ultrakuvaa kädessä mahan kohdalla. :D Oiskohan liian iso uutinen

 

[Neksu]

Me ei olla vielä kerrottu kenellekään. Ehkä viikonloppuna molempien perheille, muille sitten vasta myöhemmin. Facessa ehkä sitten vasta ihan loppumetreillä, jos silloinkaan. Nyt 14+0

 

[Annin_eka]

Km takana kaksi varhaisilla viikoilla, ne pelottaa hirveästi takaraivossa. Nyt kumminkin jo tämän verran viikkoja kasassa niin asian julkituominen on alkanut mietityttämään. Lähipiiri tietää, mutta kauemmat eivät.

Mietitty, että jos räväytettäis ihan vain kuva faceen.. Mentiin salaa naimisiin maistraatissa neljäviikkoa sitten, mietinnässä hääkuva ja samalla pitäisi ultrakuvaa kädessä mahan kohdalla. :D Oiskohan liian iso uutinen

Ihana idea :)

 

[liljatar]

Mä mietin, et meillä käy varmaan niin, et miehen kaverit saa tietää vasta joulukortissa, niinku me saatiin tietää yhestä miehen kaverin lapsesta :D Eikä kyse ollu siitä, etteivätkö olis nähneet! Itseasiassa paria viikkoa ennen heidän lapsen syntymää näkivät, mut ei vaan ollu tullu puheeksi! :D

Ku mies ei siis oo kertonu vielä muille kuin perheelleen. No, huhtikuussa kuulee iso osa, ku ollaan lähössä mökkeileen ja minä tunnettuna viininjuojana en juo viiniä :)

 

[Jezzita94]

Mä mietin, et meillä käy varmaan niin, et miehen kaverit saa tietää vasta joulukortissa, niinku me saatiin tietää yhestä miehen kaverin lapsesta :D Eikä kyse ollu siitä, etteivätkö olis nähneet! Itseasiassa paria viikkoa ennen heidän lapsen syntymää näkivät, mut ei vaan ollu tullu puheeksi! :D

Ku mies ei siis oo kertonu vielä muille kuin perheelleen. No, huhtikuussa kuulee iso osa, ku ollaan lähössä mökkeileen ja minä tunnettuna viininjuojana en juo viiniä :)

Mahahan saattaa jo näkyä huhtikuussa selvästi ? :) Tuntuu itsellä vaikealta piilotella jo nyt :D

 

[liljatar]

Mahahan saattaa jo näkyä huhtikuussa selvästi ? :) Tuntuu itsellä vaikealta piilotella jo nyt :D

No voi olla, mulla vaan on tuota mahaa jo ennestään, et en osaa sanoa kuinka kauan menis ylipainon piikkiin :) Ei tää enää edes ole mikään salaisuus, et ei sen puoleen :)

 

[Rosalina]

Ja ei kaikilla näy, edes hoikilla. Yks sukulainen on ihan pulkannaru, mutta vauva kasvoi "selkää pitkin" eikä raskautta olis välttämättä huomannut edes laskettuna aikana.:D

 

[hannaka]

Joo toi mahan näkyminen on kyl niin yksilöllistä ja raskauskohtasta. Esikoisesta pystysin hyvin piilottelee melkeen laskettuun aikaan asti (varsinkin ulkona, talvitakin kanssa). Mut tästä tekee nyt jo tiukkaa pitää piilossa. Ja ku en haluis et töissä lapset ja vanhemmat alkais nyt jo kyselee/tajuumaan..

Työkavereille kerroin ystävänpäivänä. Osalle tuli ihan yllätyksenä ja osa sano et oli epäillykko jo jtn. Kaikki otti asian tosi ilosesti vastaan. Vaan yks totes et "sä et kauaa töissä viihtyny".

 

[Jezzita94]

No voi olla, mulla vaan on tuota mahaa jo ennestään, et en osaa sanoa kuinka kauan menis ylipainon piikkiin :) Ei tää enää edes ole mikään salaisuus, et ei sen puoleen :)

Joo ei siis tietenkään kaikilla näy :) On lähipiirissä itselläkin joilla näkyi vasta lähellä laskettua :)

 

[vanillacupcake]

Ja just tän takia masukommentit on mitä kummallisimpia. Esikoisen odotuksen ajan mun maha oli aina ”onpas se iso!” tai ”onpas se pieni!” muttei koskaan, ei koskaan oikean kokoinen kommentoijille :D

 

[Jezzita94]

Ja just tän takia masukommentit on mitä kummallisimpia. Esikoisen odotuksen ajan mun maha oli aina ”onpas se iso!” tai ”onpas se pieni!” muttei koskaan, ei koskaan oikean kokoinen kommentoijille :D

Tai "Aivan selvä poikamaha!" "Tuollanen maha oli pirjonkumminkaimanpastorilla ja poikatuli" Silti molemmista "poikamahoista" tuli tyttö :D

 

[Elea]

Työkavereille kerroin ystävänpäivänä. Osalle tuli ihan yllätyksenä ja osa sano et oli epäillykko jo jtn. Kaikki otti asian tosi ilosesti vastaan. Vaan yks totes et "sä et kauaa töissä viihtyny".

Just.. mullakin yksi työkaveri oli vähän tökerö, kun nähtiin ja se oli kuullu muualta, et oon raskaana, niin eka kysy et miten mä oikeen tuun pärjäämään kaikkien lasten kans yksin ja heti perään kysy, et ootko harkinnu keskeytystä. En oo sen kans sen koommin puhunu. Ei oikeen kiinnosta.

 

[hannaka]

Just.. mullakin yksi työkaveri oli vähän tökerö, kun nähtiin ja se oli kuullu muualta, et oon raskaana, niin eka kysy et miten mä oikeen tuun pärjäämään kaikkien lasten kans yksin ja heti perään kysy, et ootko harkinnu keskeytystä. En oo sen kans sen koommin puhunu. Ei oikeen kiinnosta.

Siis mitä hittoa ihmisten päässä liikkuu ?? Ei kukaan sano et ootko harkinnu keskeytystä.... Ärsyttävää !!!

 

[Metsämansikka84]

Just.. mullakin yksi työkaveri oli vähän tökerö, kun nähtiin ja se oli kuullu muualta, et oon raskaana, niin eka kysy et miten mä oikeen tuun pärjäämään kaikkien lasten kans yksin ja heti perään kysy, et ootko harkinnu keskeytystä. En oo sen kans sen koommin puhunu. Ei oikeen kiinnosta.

Oho. Ei tommosta kysytä keneltäkään. Pönttö työkaveri sulla.

 

[MaterAmat]

No onpa pönttö työkaveri elealla!

Metsämansikka, mulla oli yksi kkm ennen esikoista ja kyllä vaikka iloisesti kerron ihmisille, joka kerta takaraivossa käy että tällekin pitää muistaa kertoa jos menee kesken vielä. En oo näin paljoa jännittänyt rakenneultraa vielä koskaan, kun siellä voi kuitenkin tulla ilmi tosi isoja juttuja.

Yritän vaan muistuttaa itselleni että todennäköisesti kaikki menee ihan hyvin.

Ihanaa on kyllä kun töissä on parikin ihmistä joista on tulossa isovanhempia kesällä. Toisen tulevalla lapsenlapsella on ihan sama la kuin mulla :)

 

[Tyyppä]

Me kerrottiin eilen lapsille ja vanhemmillemme. Muksut oli innoissaan: 6-vuotias vauvasta ja 5-vuotias tulevasta isoveljeydestään :D Isompi on jo ehtinyt miettiä vaunuja ja turvakaukalon mahtumista autoon. Nuorempi on hieman närkästynyt, ettei hänelle voida luvata pikkuveljeä.
Mun vanhemmat ilahtuivat ja onnittelivat kovasti, anoppi meni ihan bananas ja appiukko saattoi jäädä vielä pimentoon, koska on maailmalla golfreissuillansa. Anoppi pommitti sellaisen kysymystulvan, että oksat pois. Sillä kertoo usein, että sillä on joskus jotain "etiäisiä" ja oli tulla lankoja pitkin, kun muisti yhtäkkiä ostaneensa joitakin viikkoja sitten ihan pikkuisen bodyn ja sukat, koska "tuntui siltä ettei voi ohittaa". Se myös on vakuuttunut, että mä oon samasta puusta kuin hän eli saan vain poikalapsia. Sinänsä jännä, että mulla ei tietääkseni ole osaa ei arpaa sukupuolen määräytymisessä :D