Mies.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Bnt
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Viitsi sinne ja tänne purkaa mun avomies-v**utusta niin aattelin tehdä oman ketjun tälle aiheelle.

Tosiaan, mua ketuttaa ihan suunnattomasti se että mies ei anna mulle opiskelurauhaa, pärisee sitä kun ei ole itse syönyt ja tänään alkoi kauhea riita siitä etten antanut autoani hälle lainaan, siis ajokortittomalle henkilölle jolla ei ikinä ole korttia ollutkaan(!) Myös se on aivan mahottoman ärsyttävää kun koko ajan naama kiinni kännykässä tai puhumassa terassilla. Ja tommonen jatkuva vihaisena ja ärtyneenä kärttyilyä ei jaksais katsoa enää pätkääkään.
Musta tuntuu et mulla on aina silloin mukava, raukee ja helpottunut olo kun mies ei ole paikalla, ja silloin kun mies taas paikalla on niin mua vaan ahdistaa.. Pahoin pelkään että jonkintason masennusta miehen käytöksen taustalla..
 
Niin ja se myös ärsyttää että on puhunut viimoiset kolme vuotta tupakoinnin lopettamisesta mutta mitään tapahdu, tunnu että edes yritä. Sekin olis jo jotain.
 
Bnt, kuulostaapa kurjalta :( Ootteko keskustelleet asiasta? Tiedostaako mies omaa käytöstään?
Ei oo kiva olla kotona, jos toisen seura ahdistaa. Parisuhde kärsii tollasesta tilanteesta hyvin nopeesti...
Meillä ainakin avoimesti keskustelu toimii aina, välillä saattaa oikeasti olla vaan niin omien asioidensa ja tunteidensa sokaisema, ettei edes huomaa kuinka pöllösti käyttäytyy, tai että toinen kärsii siitä. Ja puhuminen vois muutenkin tehdä hyvää, jos tuntuu että miestä masentaa. Toivottavasti saatte asiat pian selvitettyä!
 
Bnt, onpa kurja tilanne :(

Toi puhuminen on varmaan ainoa keino saada selville et mitä se mies oikein ajattelee. Se tosin on hirveän vaikeaa jos toinen ei ole yhtään "puhemiehiä" :((
 
Juu niin kärsii, varsinkin kun meiän suhteessa enempikin tunnutaan odoteltavan sitä viimistä niittiä suunnasta taikka toisesta.
Oonhan mä siltä koittanu kysellä ja kertoa miltä musta tuntuu hänen käytöksensä, välillä asiallisemmin toisinaan tosi tökerösti.. Mutta riita siitä joka tapauksessa on aina vaan tullut. Siitä tiedä että tiedostaako omaa käytöstään tai miten se muuhun perheeseen vaikuttaa, kun kääntää jutun heti minuun ja minun käytökseeni kun koitan asiasta keskustelua avata. Hänen käytös tuntuu olevan enempikin tabun puolella kun siitä puhua pitäisi.
Ja kyllähän mä osan siitä tiedän mikä miestä tällä hetkellä stressaa/ahdistaa (ei millään lailla miehen hallittavissa oleva asia, muttei tunnu haluavan sitä itselleen myöntää), mutta ei se kuitenkaan häntä oikeuta täällä pärisemään joka toisesta asiasta mitä täällä tapahtuu..
 
Olin joskus parisuhteessa, jota en osannut lopettaa ajoissa. Muutuin kamalaksi ihmiseksi, riitelin kaikesta ja olin koko ajan kärttyinen. Koko suhde masensi ja teki alakuloiseksi. Tunsin itseni vapaaksi, kun sain päätettyä suhteen. Sen jälkeen meni vielä pari vuotta ennen kuin olin mielestäni vapaa seurustelemaan, eli pitkä prosessi kaiken kaikkiaan.

Riitely oli osittain sitä, että halusin hänen päättävän erosta, niin luulen. Osittain vain omaa pahaa oloa.

Muutuin hiljalleen takaisin omaksi itsekseni eron jälkeen, ja olen onnellinen nykyisessä parisuhteessa. Luulin joskus, etten vain osaa sitoutua... Kannattaa oikeasti miettiä miksi on parisuhteessa, mitä te molemmat siitä saatte irti ja minkälaisena elämänne näette tulevaisuudessa yhdessä tai erillään ja kumpi on onnellisempaa. Tai sitten voi kokeilla olla erossa toisesta pidemmän aikaa ja katsoa, miltä se tuntuu. Niiden pohjalta voi sitten alkaa tehdä päätöksiä, jos haluaa päätöksiä tehdä. Itsehän painelin menemään ilman päätöksiä pari vuotta. Hyviäkin hetkiä oli, ja olimme tavallaan kyllä ystäviä, pitkään eron jälkeenkin, eli ero ei ollut helppo vaikka itselleni merkitsi helpotusta.
 
Niin, lisäys vielä että tuolloin en ollut itse raskaana, eli ei hornonaalisia tunnekuohuja, ei myöskään lapsia tai yhteisiä lemmikkejä tm. Eli sinällään oli kuitenkin helppo elämäntilanne.
 
Voi elämän kevät kummonen hemmetin ääliö toi äijä voi olla.
Olen käyttänyt trikoita kaikki vuodet mitä ollaan yhdessä oltu,niin se nilviäinen tempas;ei hän ei nyt kestä et sä juokset kartsalla perse paljaana.Kuulemma muut ukot näkee mun paljaan penaalin.Ei luoja....Oli pitkä neulepaita jääny vyötärölle,niin puutoksen kourassa alkoi nilviäistä ahistaa.Ei enempää tätä enää meille kiitos.
 
Ai ärsyttääkö mies??? NO kyllä vähän hitosti!! Miehen käsitys totuudesta on se, että hän sanoo maksaneensa kaikki laskut, kun kysyn asiasta. Viikon kuluttua löydän lojumasta maksamattomina ne samat laskut, jotka mies väitti maksaneensa. Mies maksaa löytämäni laskut pitkän ja kovaäänisen riidan jälkeen. Sitten mies alkaa ylvästelemään, että hänpä tässä katsoi sähköpostiaan ja maksoi sieltä pois kolme muuta laskua. Voi tuota järjen riemuvoittoa! Olen viimeisen puolen vuoden ajan kysynyt mieheltä kahdesti kuussa onko sähköpostilla tai e-laskuna tulevat laskut myös maksettu ja aina olen saanut kyllää vastaukseksi. On se kyllä vähän kummallinen sana, kun se ei taidakaan aina olla ihan rehellinen sana.

Pistän kyllä menemään parin kuukauden päästä sen avioerohakemuksen kakkosvaiheen, en jaksa enää tuollaista idioottia kannatella.

Eivät nuo laskut ole ainoa asia, josta tuo mies valehtelee.Pyykit,kodin siivous, minun mieheni valehtelee aina. Lasta mies hoitaa, mutta vain ja ainoastaan silloin, kun saa siihen joka minuutti ohjeita.Toissa päivänä jätin miehen ja lapsen kahdestaan 5si minuutiksi ja menin kylppäriin huuhtelemaan tukkoista nenääni. Kun tulin kylppäristä, kirjat oli veddetty hyllystä alas ja yksi iso kirja oli haljennut selkämyksestä kolmeksi kappaleeksi. Kun minun mieheni on lapsen kanssa, hän kirjaimellisesti vain on. Hän ei sormeaan liikauta ellei pyydetä.

Mulla on jatkuva närästys ja miehen tullessa kotiin se pahenee.
 
Polkulainen; Voimia runsaasti :Heartred
Miten saat elämän sujumaan ja laskut hoidettua?
Onko laskuihin rahat kuitenkin tallella vai käytetty?
 
Kyllä ne rahat aina riittämään saadaan, kun teen joka tapauksessa ruokaostokset aina tarjouksia kytäten. Lapseen tietysti menee rahaa (useimmiten kirpparilla), kun kasvaa kohisten ja vaatteet ja kengät jää pieniksi. Useimmiten miehellä on rahaa tilillään laskujen maksuun, mutta se ei vaan viitsi maksaa niitä. Jos miehellä ei olisi rahaa tilillään, niin pitäisi varmaan perehtyä mun tilini tilanteeseen, vaikka tuo kodinhoidontukeni tuppaakin menemään lähes kokonaan lapsen vaatteisiin ja ruokaan. Sitten menee rahaa niihin maksumuistutuksiin ja pahimmassa tapauksessa perintäfirman laskuihin. Ja mies vaan leveilee, että kyllä hänellä on rahaa. Niin, on hänellä rahaa maksaa maksumuistutuksia, mutta hänellä ei ole rahaa hankkia meille uutta vuodetta tai pesukonetta. Ei tietty yksi maksumuistutus kenenkään taloutta kaada, mutta jos niiden keräilystä tulee tapa, niin saa niihin yhden vuoden aikana haaskattua sievoisen summan.

Oltiin aattona mun lapsuuden kodissani, mies ei ollut ostanut mun perheenjäsenilleni mitään, mutta sai kyllä lahjoja niiltä. Se vaan ajattelee mielummin itseään kuin muita, en mä sitä muuten osaa itselleni selittää. On se jo lähempänä neljää kymmentä kuin kolmea kymmentä, joten jotain senkin pitäisi maailmasta tajuta.
 
Olisiko mahdollista että olisi yhteinen tili/sinulla oikeus hänen tilin käyttöön?Niin saisit laskut maksettua.
Kurjan kuuloinen tilanne.
 
No, mä tuskin voin soittaa pankkiin ja vaatia käyttöoikeutta miehen tilille. Mies ei asiaa saisi takuulla hoidetuksi. Yhteinen tilikin olisi vain yksi kuluerä lisää enkä usko, että mies ilmoittaisi uuden tilin numeroa palkanlaskentaan tai Kelalle.

Tänä aamuna heräsin ulosteen hajuun. Ajattelin, että lapselle, joka poikkeuksellisesti oli tullut viereeni, olisi tullut yllättäen kakat aamulla, mutta se olikin mies, joka oli tullut paskaisissa kalsareissa viereeni nukkumaan ja vetänyt vielä pyjamankin päälleen....
 
Oi taivas,olet todellakin kovilla :( En osaa varmaksi sanoa,mutta olisko se valtakirjalla hoidettavissa?Varmasti joku viisaampi osaa neuvoa.
 
Minulle sanoivat, että eivät enää pankissa suosi yhteisiä tilejä pariskunnilla varsinkaan käyttöoikeuksilla. Parempi kun molemmilla on omat tilit. Saishan tuon varmasti järkättyä vaikka mitenkä, mut ei se laskujen maksu taida olla ainoa ongelma, jos oikein tulkitsen ja avioeroa ollaan hakemassa. Voimia paljon polkulainen! Luota itseesi ja tunnista, mitä pystyt vielä kestämään mieheltäsi, mutta muista myös, että teidän pikkuinen on vielä aika pieni eli onko ongelmat enemmän pikkulapsiaikaan liittyviä vai sellaisia, jotka eivät johdu siitä tai ole korjattavissa.
 
Kyllä toi aika ikävältä kuulostaa, sellaiselta että pitäisi asiat ihan oikeasti keskustella läpi.
Tiedän monia vanhempia pariskuntia, joilla on omat tilinsä, mutta toinen osapuoli maksaa nettipankissa laskuja molemmilta tileiltä, vaikkei varsinaista yhteistä tiliä olekaan. Toinen siis hoitaa talousasiantuntija toisen siunauksella.

Onnistuisiko asiasta keskustelu niin, että polkulainen keräisit itse laskut talteen ja kertoisit miehelle, milloin laskuja pitää maksaa ja paljonko niitä on, ja jos mies ei tule yhdessä hoitamaan asiaa, voisit hoitaa yksin nettipankissa, miehen tililtä?

Jonkinlaisesta elämänhallintaongelmasta tää tuntuu kertovan, ikävää on jos mies ei oikeasti edes tajua sitä. Joskus kyse on siitä, että asia hävettää, eikä siksi halua keskustella ongelmasta.
 
polkulainen, otan tavallaan osaa tilanteeseesi, niin ikävältä se kuulostaa. Vaatii voimia sinulta jatkaa tuollaista suhdetta.

Itselläni ei ole mies tehnyt noin räiskyviä asioita, mutta oman elämän ja etenkin rahatilanteen hallinnassa oli hänelllä suuria vaikeuksia aikoinaan. Tein aluksi niin, että pyysin (vaadin) hänen verkkopankkitunnukset ja maksoin hänen laskunsa hänen omalta tililtään. Näin taisi mennä ehkä vajaan vuoden päivät ja muistin aina kertoa isoon ääneen hoitaneeni laskut. Tämän jälkeen olin itse kyllästynyt huolehtimaan kaikesta, jolloin nalkutin hänelle laskujen maksamisesta ja seisoin kuukausittain olan takana niin kauan, että hän sai kaikki laskut maksettua. Kun hänelle tuli jonkinlainen tottumus ja muistijälki laskujen maksusta ja niiden eräpäivistä, minun tarvitsi enää vain muistutella häntä, toki joskus vähän enemmän. Näin meillä saatiin hoidettua laskujen maksu. Näin kirjoitettuna tuokin tuntuu paljon vaikeammalta asialta mitä se oikeasti oli, vaikka olihan se melkoinen projekti saada toinen huolehtimaan itse omasta elämästään, laskut mukaan lukien.
 
Takaisin
Top