Mies.

Hö, mutta valitettavasti hieman tutulta kuulostaa ja myös muiden kuin omien kokemusteni osalta. Mitenkähän siinä kävis, jos äiti vaan jäis nukkumaan eikä jaksais herätä. Naisilla kuitenkin hormonit auttaa selviämään alun väsymyksestä ja heräilyistä ja toisaalta pakottaa antamaan kaikkensa vaikka miten väsyttäis. Pyydä miestä hoitamaan lasta päivällä ja mee itse päiväunille. Miehille kun se yöllä herääminen vaan tuntuu olevan paljon hankalampaa.
 
Meillä tehtiin niin, että valvoin yöt ja mies hoiti kun nukuin päivällä. Ja nukuin ihan kunnon pätkiä. Koin, että on turha molempien öitä tuhota, ja sain kyllä päivin riittävästi unta. Ja jos mies on kotona, hän vaihtaa kakkavaipat. Oikeastaan kaikki vaipat nykyään. Öisin ei tarvi vaihtaa mutta se olisi mun heiniä, samoin jos nurmikon leikkaa tm. niin en odota että tulee sisään, vaan hoidan asian.

Tosi paljon mies hoitaa poikaa, kun on alusta asti siihen tottunut. Ja nautti pullosyötöistä jo alussa, kun oli omanlaisensa kontakti lapseen.
 
Monilla miehillä käsittääkseni tunneside vauvaan kasvaa huomattavasti siinä vaiheessa, kun vauva alkaa liikkumaan ja seurustelemaan. Varsinkin, jos vauva nukkuu paljon ja hereillä ollessaan on jatkuvasti rinnalla, isät tuntee helposti olevansa ulkopuolisia :-( Joillain miehillä tulee taas yllärinä se, miten paljon omat tarpeet saa odottaa vauvan myötä.

Mun pojalla on ihana isä, mutta kyllä hänenkin kohdallaan joskus tulee esille passiivisuus ja omat edut. Esimerkkinä tilanne, josta mainitsin jälkeen päin. Poitsu oli aamulla juuri heräilemässä, niin kuin isukkikin. Itse vasta raotin toista silmääni. Mies nousi sängystä, kun poika alkoi hieman ähistä omassaan. Ajattelin, että ihanaa, mies menee ottamaan poitsun ja hoitaa aamutoimet, niin minä saan vielä torkahtaa hetkeksi. No, miespä katsoi hetkensä koittaneen, kun luuli minun nukkuvan. Hän vain livahti huoneesta ja paineli yläkertaan koneelle :D Herra tietysti meinasi, että herään pian pojan itkuun enkä tajua isukin luikkineen karkuun 20 sekuntia sitten!
 
Takaisin
Top