Mies ja odotus

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja åke
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Itsellä kyllä mieli tekisi seksiä. Mies ei halua nähdä vaivaa saadakseen paikkoja liukkaaksi. Tarvisin nyt paljon enemmän aikaa ja vaivaa alkuun. Minua taas ei kiinnosta yhdyntä joka liukuvoiteen avulla toki onnistuu mutta ei juuri tunnu miltään. Tarpeet ei kohtaa. Niinpä hoitelen itse itseni sillä aikaa kun mies on töissä. Mainittakoon vielä, että miehellä on pokkaa pyytää silloin tällöin suihin ottoa, jonka olen sitten vielä kilttinä tyttönä toteuttanut. Alkaa kasvaa aikamoinen kiukku jonka mies saa vastaanottaa varmasti aivan lähipäivinä. En tiedä onko ongelma siinä, että olen jotenkin epämiellyttävä mahani kanssa (mitä en haluaisi uskoa) vai missä mennään.
 
^ Voihan se olla, että miehestä se ajatus on inhottava, että kolmas osapuoli on mukana hommissa. Itse meinaan luen kateellisena teidän seksihaluista, kun itseäni ei kauheasti tee mieli juuri sen vuoksi, kun muksu on mukana mahassa koko ajan. Ajatuksena vain epämillyttävä. Tosin meillä miehen kanssa ei muutenkaan mene seksuaaliset halut ja mieliteot yhteen, niin aika harvoin on :( Itselleni kun vaniljaseksi on vähän tylsää, niin... *huokaus*,, Mutta kun muuten itselle juuri passeli paketti tuo mies, niin olen sitten vain sopeutunut... Huoh!
 
Esikoisen jälkeen meni noin kuukausi kun uskaltauduttiin kokeilemaan peti puuhia ja liukkaria apuna ettei paikat hajoa. Kyllä silloin oli kuten joku aiemmin mainitsi niin jännittävämpää puuhailla kun ihan ekalla kerralla :-)
 
Tosin meillä miehen kanssa ei muutenkaan mene seksuaaliset halut ja mieliteot yhteen, niin aika harvoin on :( Itselleni kun vaniljaseksi on vähän tylsää, niin... *huokaus*,, Mutta kun muuten itselle juuri passeli paketti tuo mies, niin olen sitten vain sopeutunut... Huoh!

Eikö mies sitten suostu tekemään/kokeilemaan mitään erikoisempaa? Meillä on mies se jota kiinnostaa muutama erikoisempi juttu seksissä, ja ite kyllä menen mukaan kun pyydetään (vaikkei ne itselle ole niin tärkeitä tai kiinnostavia). En pitäis sitä kovin reiluna, jos en suostuis muuhun ku vaniljaan kun toiselle on tärkeetä sillon tällön saada jotain erikoisempaakin. Rajat ne on tietysti silti mullakin, mut noin ylipäätään, jos se pyydetty asia ei ole itelle varsinaisesti vastenmielinen tai selkee EI-juttu, niin miksei :>
 
me ollaan oltu 9v yhdessä ja kyllähän tulee ajanjaksoja jolloin ei vaan seksi kiinnosta. en usko että ollaan mikään poikkeus. välillä sitten on paljon vilkkaampaa seksin suhteen. siltikään ne tunteet mihinkään katoa. (meillä tosin on ollut kaksi kertaa tän 9v aikana ero jo "vireillä" mutta palattu sitten yhteen kuitenkin.. ei vaan osata olla ilman toisiamme...:Heartpink:Heartpink ) täytyy vaan puhua ja puhua. varsinkin synnytyksen jälkeen. kauhulla lukenut kun jotkut kertoo heilutelleensa peittoa jo kahden viikon päästä synnytyksestä kun itselle ei tullut ainakaan kuukauteen ees mieleen seksi. siitä puhuttiin miehen kanssa heti avoimesti. eikä miestä se kuulema haitannut. tietenkin tuli ihan omasta halusta hoideltua miehen tarpeita mutta itse en halunnut että minun tarpeita tyydytellään ennen ku olen ihan varma että paikat oli palautunut ja oma keho vastaanottavainen. :oops: sitä hellyyttä ja toisen huomioon ottamista on paljon muukin kuin seksi ja yhdyntä. meillä aikaa kyllä ois siihen löytynyt. vauva oli niin helppo heti alussa jo että ei ainakaan meillä ajan puute tai väsymys ollut esteenä läheisyydelle.... sitten kun tuli jakso jolloin palasin vuorotyöhön ja mies teki vanhaan rintamamiestaloon peruskorjausta ja remonttia niin silloin meinasi välillä olla pitkiäkin ajanjaksoja jolloin ei vaan seksi ollut mielessä kummallakaan. siitäkin puhuttiin....


nyt kun tää raskaus ollut niin vaikea ja moneen kuukauteen ei ollut seksi päällimmäisenä mielessä sen hirveen oksetuksen aikana jota kesti monta kuukautta. sitten se jatkuva vuoto :confused: tietenkin miehellä on tarpeita ja pari suhteessa molempien tarpeet tulee ottaa huomioon. en koe mitenkään vaikeaksi asiaksi sitä että tyydytän miehen tarpeita haluamatta itse mitään. ei vaan ollut mitään haluja kun olo karsee ja yhdynnätkin kielletty vuodon ajan. se oli mulle ihan ok.

no nyt on tilanne toinen kun vuoto on loppunut. tuntuu jopa että miehestä nainen on haluttavimmillaan raskaana ollessaan :rolleyes:o_O:oops: kehuu vatsaa, peppua ja kuinka haluttava oon. o_Oo_Oo_Oo_O ei ihan heti tulis ittelle mieleen että oisin haluttava kun ihan mursu olo :p:grin peittoa heilutellaan tosi paljon verrattuna ihan raskauden edeltävään aikaan... mulla on haluja ihan hirveesti, mies välillä jo vähän ihmettelee että eikö tää homma vaikuta siihen ipanaan. tosin nyt noi supparit ja hirveet liitoskivut vähän rajoittaa seksielämää mutta kyllä sen kestää :p

muutenkin tuntuu että nyt ku oon raskaana mies on jotenkin astetta tunteellisempi ja huomio enemmän. tosin mä en oo mikään yyber romantikko enkä halua mitään imeliä juttuja mutta kiva kun mies välillä huomio enemmän. vaikka tosi ihana tuo on kyllä muutenkin ollut... :Heartpink:Heartpink
 
Meillä seksi on pysyny aika samoissa määrissä kun ennen raskautta.. Oon kyllä huomannu että suuseksiä on turha vihjata niin että olisin saava osapuoli, mutta kaikki muu menee edelleen.. Ehkäpä herra pelkää että vauva potkii tms. Just kun hän on tuolla alhaalla touhuamassa. :D
Vähän hetkittäin ärsyttää kun useimmat "lempiasennot" ei enää ookaan niitä parhaita ja joutunu useasti sanoon et eiii tää ookaan hyvä, vaihto. :D
Viime viikolla vähän rajumman puuhailun jälkeen tuntu että lonkat haki uudet asuinsijat ja seksin jälkeen supisteli kaks tuntia oikein mojovasti.. Yritin olla kuin ei mitään, etten vaaaaan pelästyttäis toista ja se jättäis puuhailut väliin jatkossa.. :D ihme seksihulluks sitä tuntee itsensä. :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
yyyh.. mä en itte halua enää itselleni tehtävän suuseksiä...... :confused: mies sitä on kyllä tyrkyttänyt mutta ei kiitos. :grin kattellaan sitä sitten syssymmällä :p muuttunut toi värkki sen verran ja vv sen verran runsasta ja ja ja ja ,,,,:rolleyes:
 
Mulla ei onneksi ole vielä paikat mitenkään kuivemmat. Eikä mun alapäänikään ole mitenkään erilainen vielä muutenkaan. Joten suuseksi kelpaa kyllä :grin Ja mies sitä esileikiksi lähes joka toinen tai joka kolmas kerta antaakin hetken aikaa. Joskus toki myös loppuun saakka.

Ollaan tosiaan miehen kanssa jo aika paljon puhuttu siitä synnytyksen jälkeisestä ajasta. Hellyydestä, seksielämästä.

Mua vaan jotenkin stressaa ajatus siitä, että miehellähän on siis 2 lasta ennestään... mies oli 17v. kun esikoisensa syntyi, ja lasten äiti oli silloin 16v. Olen koittanut miehelle sanoa, että kai hän sitten ymmärtää, että lasten äiti oli tosiaan niin nuori kun lapset sai, että hänellä varmasti paikat palautui vähän nopeammin... kuin minulla tulee palautumaan, kun olen nyt 27-vuotias...
Mä luulen että mies tajuaa sen, mutta mä olen se joka asiaa miettii ja pelkää että mies vertaa :grin


Turhapuro, mulla oli itsellä kanssa se vaihe, että jotenkin mua ei haluttanut kun maha tuntui olevan tiellä ja oli outoa ajatella, etä vauva siellä heiluu mukana... ja jotenkin sitä varoikin kauheasti mahaa.
Mutta nyt en enää stressaa siitä, enkä ajattele sitä kauheasti. Jotenkin vaistomaisesti asiaa ajattelematta osaa seksin aikana varoa masua, ettei se nyt ihan kauheeseen puristukseen joudu.
 
Meillä mulla on aina ollu kovemmat seksihalut. Oon hyvin pienestä tytöstä asti ollu seksuaalinen. Miehelle seksi ei oo niin tärkeetä. Tekee aloitteen ehkä kerran kymmenestä. Meilläki 10 vuotta yhteiseloa takana, ni tottakai halut välillä vaihtelee. Alkuun meillä oli isoja riitoja, ku koin loukkaavana, ku mies ei tehty alotteita ja tietenki typeränä tein sen virheen, että painostin häntä liikaa.

Puhumalla ollaan kuitenki päästy asioista yli ja nykyään oon täysin hyväksyny, että ollaan vaan haluissamme erinlaisia. Mies kyllä innostuu kokeileen kaikkea kivaa ja seksin yhteydessä ehdottelee itekki ja luojan kiitos nauttii kuitenki eniten siitä, että minä nautin eli menee mielellään alakertaan;).

Turhapuro, mun mielestä on vähän väärin, että mies vaatii sulta juttuja, mutta ei sit oo valmis tekeen vastapalvelusta. Minä en suostu sisälle tuloon ennen ku oon kunnolla märkä. Joskus tietenki saatan kostua jo ilman varsinaista esileikkiä, mut yleensä haluan sen hetken huomion silti. En aina välttämättä juuri nuolemista, mutta jotain että kiihotun kunnolla. Minusta on mukava ottaa mieheltä suihin, mutta en juuri ikinä tee sitä, jos minäkään en saa mitään. Muutenki pyrin säilyttään sen vähän semmosena erikoisuutena, että säilyy kiinnostus.

Oon siis oppinu vuosien varrella vähän "pihtaamaanki". Vaikka yleensä kyllä epäonnistun siinä surkeasti... =D

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Eikö mies sitten suostu tekemään/kokeilemaan mitään erikoisempaa? Meillä on mies se jota kiinnostaa muutama erikoisempi juttu seksissä, ja ite kyllä menen mukaan kun pyydetään (vaikkei ne itselle ole niin tärkeitä tai kiinnostavia). En pitäis sitä kovin reiluna, jos en suostuis muuhun ku vaniljaan kun toiselle on tärkeetä sillon tällön saada jotain erikoisempaakin. Rajat ne on tietysti silti mullakin, mut noin ylipäätään, jos se pyydetty asia ei ole itelle varsinaisesti vastenmielinen tai selkee EI-juttu, niin miksei :>

Mä luulen, että ongelma on itseasiassa enemmän mun korvien välissä :) Mies voisi varmaan johonkin kevyimpiin juttuihin suostua mua miellyttääkseni, mutta se siinä ongelma. Kun mulla lopahtaa taas innostus sitten siihen, kun tiedän, että toinen tekee jotain vain mua miellyttääkseni - ei omasta kiinnostuksesta ja halusta. Joten oon sitten vain sopeutunut ajatukseen, että perusversiolla mennään. Ehkä joskus myöhemmin, toivottasti, oma ajatustaso muuttuu - ja eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka mieskin jostain innostuisi :) Mulla onneksi (?) sitten hiipuu oma seksuaalisuus, kun sitä on vähän, niin ei niin kaipaa. Välillä joo, mutta onneksi sitten on omat fantasiat omia hetkiä varten, niin niistä on edes vähän apua normiin :grin:p
 
^ Voi ei. Kamalta kuulostaa :( Mutta jos nyt ei parane suhde, niin mieti rauhassa pärjäätkö yksin lasten kanssa ja olisiko sittenkin helpompaa / parempaa ilman miestä - ja antaa mahdollisuuden itselle löytää sellainen puoliso, joka arvostaa sinua sellaisena kuin sinä olet ja pitää sinua maailman ihanampana. Jos kuitenkin koet, että suhde on sellainen, jota siedät ja mies sellainen, jonka kanssa haluat elää kaikesta huolimatta, niin toivotan sulle paljon tsemppiä ja jaksamista!
 
Voih Tiu, ei kuulosta kivalta. Mun siskolla oli vähän samanlaiset olosuhteet, kaksoset ja mustasukkainen mies joka syytti pettämisestä ja lopulta pahoinpiteli siskoni jatkuvasti. Pääsi eroon miehestä lopulta kun lapset olivat pari vuotiaita ja löysi itselleen uuden miehen muutaman vuoden kuluttua. Mieti mikä on lasten kannalta paras ratkaisu. Toivottavasti miehesi tajuaa viimeistään lasten syntyessä ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa vastuun perheestään. Ehkäpä sillä on vain jokin viime hetken "paniikki"..

Sent from my GT-S7560 using Vau Foorumi mobile app
 
Niin mäkin toivon että on vaan ohimenevä vaihe ja kaikki kääntyy hyvin :) ja kun tietää et aina on mahdollista myös lähteä jos on pakko!
 
tiu, miekin toivon sydämestäni että teidän asiat järjestyy tavalla tai toisella <3 Ja jos tarviit joskus sitä rohkeutta lähteä suhteesta, luulen että täältäkin löytyy monta perseelle potkijaa kannustamaan siihen :D
 
Ite oon yleensä aika ahkerasti tarjoomas "jätä se"-korttia, mun mielestä vaan kusipäistä miestä ei tarvi kenenkään katsella ja jokaisen kuuluu saada normaaliin parisuhteeseen kuuluvaa kunnioitusta ja arvostusta. Varsinkin jos mukana on (/on tulossa) lapsia! Lapsiin se heijastuu todella vahvasti, jos vanhempien välit ei ole kunnossa ja vielä pahempi tietysti jos mies on väkivaltainen tms. Aina ne naiset sitä sanoo että voi sitte lähteä, mutta kun se totuus on että kun siihen tilanteeseen jumiutuu tai alkaa pelkäämään, niin ei ne mihinkään saa lähdetyksi ja menee monta hyvää vuotta omasta elämästä hukkaan + ne lapset tietysti kärsii.

Toivotaan että tiu:n miehelläkin olis "vaihe", mut valitettavasti 99% miehistä ei muutu yhtään mihinkään, eikä lapsen syntymä yleensä ainakaan asiaa auta. Kun on pieni vauva (tai tässä kohtaa vielä vauvat) hoidettavana, sitä ei todellakaan tarvitse siihen viereen kusipäistä ja kiukuttelevaa miestä, vaan oikean kunnollisen tukiverkon ja luotettavia ihmisiä. Ilman miestäkin pärjää, ja AINA paremmin kuin huonon miehen kanssa! :>
Voin kuulostaa vähä negatiiviselta täs, mutta oon vaan nähny sen nii moneen kertaan että jämähdetään suhteeseen josta ei saada mitään tai siinä kärsitään, ja niin ei tulis käydä kenellekään. Me ollaan ihan liian hyviä sellaseen! :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: tiu
Oon ihan samaa mieltä miu88, ja tän saman joskus kokenut ennenkin tosin ilman lapsia. Sitä huomaa sit vasta kun lähtee et miten paljon aikaisemmin ois pitäny päätökset tehdä ja miten iso kivi tippuu harteilta kun alkaa taas sitä omaa elämää elää ilman että on jatkuvasti stressissä! :)
 
Takaisin
Top