Miehet..

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Iiti86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Äippä x4 täysin samoilla linjoilla! :) meillä keskustellaan ja oikeasti selvitetään toisen tarpeet ja ajatukset, mutta myös itse saa oman osuuden kaikesta mitä tarvitsee. Kyllä meillä riidelläkin osataan :D
 
Toi oli hyvä vinkki äippäx4 että istutaan alas ja puhutaan. Eikä vaan esikoisen odottajille todellakaan! Me ollaan jo parina iltana plussauksen jälkeen puhuttu tulevasta, siitä kun toinen lapsi tulee. On aivan MAHTAVAA , että ukko on sanonu rehellisesti myös niitä ei-kivoja ajatuksia (esim. hän ei tykkää pikkuvauvavaiheesta kun se nyytti on niin pieni ja avuton :D ) ja oon ottanu ne asiallisesti vastaan, ilman vastaväitteitä tai kiihtymisiä tms. :) oon ihan tietoisesti tämän tavan opetellu kun en ennen sitä kovin hyvin handlannu :P

Mies on täällä myös todella paljon VÄHEMMÄN ahdistuneen olonen kuin ekaa odottaessa :o odotin jotain ahdistusraivareita koko raskauden ajalle mutta yhtään ei oo vielä toistaseks tullu :o jee! :) iso vaikutus on varmaan sillä, että annan ukon käydä harrastuksissaan (4x vko) ja kavereilla ja juopottelemassa . Toki tuo juopotteluki tapahtuu n. kerran kuussa tai harvemmin ni eipä siitä passaa alkaa marmattamaankaan :P
 
Juurikin noin, antaa tilaa toisen mielipiteille ja vaan kuuntelee mitä toinen sanoo, ilman että itse marmattaa vastaan:)
Meilläkin meillä molemmilla on omat jutut mistä saadaan energiaa arkeen, miehelle se on auton rassaus ja tietsikka ja mulle kuntoilu, molemmille niihin järjestetään aikaa ja molemmat saa mennä, näin ollaan perheenä ja parina vahvempia;) tietysti on meillä viikonloput pääsääntöisesti pyhitetty perheelle ja sillon ollaan vaan yhdessä :)
 
Argh! Voi että voi keittää! Mies oli mukana neuvolassa tänään joka oli todella ihana asia<3 keskustelimme siitä miten mies osallistuu koti töihin.. Sanoin että aika heikosti mutta nytten panostanut hieman ja mies lupaili neuvolassa että alkaa auttamaan minua enemmän kun en kaikkea jaksa tehdä.. Noh ruuan kyllä teki kun kotia päästiin:) mutta.. Tuo tiskivuorta on seissyt tuossa nytten 6päivää.. Mies lupasi 6 päivää sitten että tiskaa. Noh tänään tunti sitten siinä ne astiat likasena vielä olin. Pyysin miestä nätisti tiskaamaan niin ei. Vastaus "kyllä sääki jaksat ne tiskata mää en jaksa" no olin että no en jaksa. Ja siitä se riita taas lähti... Mää ne Jouin tiskaan ja mies vain syö sipsiä ja makaa sohvalla.. Miks tää on tälläistä.. Välillä oikeesti ois ehkä helmpompaa ilman tuota miestä :(
 
Kyllähän tuo iloinen on. :happy: Huolissaan kun vasta kolmannesta kierrosta tärppäsi että mitä jos on jotain ongelmia.. Kun positiivisen tikun sitte hänelle kiikutin nii tykkäs. Nyt sitte me molemmat yhtä huolissaan että ei nyt tulis mitään komplikaatiota/mutkia matkaan ja terve vauva. Yritetään ottaa iisisti ja vuoron perään rauhotella toista. :happy119 Kaikki uudet oireet joita mainitsen häntä heti vaikuttaa huolestuttavan vaikka ihan normaaleja oliskin.
 
Kolmannesta kierrosta tärppääminenhän on aika nopeasti :)
 
Niinhän tuo minustakin on omppoloinen joten en itse ollu huolissaan. Mies vaan on kulttuurista kotoisin jossa suunnilleen hääyönä lapsi alulle saadaan joten reilu 2kk odotus oli hänelle pitkä. :D
 
Enkkumamatobe ei varmaankaan yhtään paineita aiheuta sellainen kulttuuri :D ;)
 
Omppoloinen kieltämättä hiukan mutta ei onneksi kovin paljon huoltaan etukäteen ilmaissut vaan positiivisen tuloksen jälkeen myönsi että oli olettanut että ekalla ois jo tärpännyt..
 
Joo meilläkin mennyt 2-3 kiertoo ennenku tärpännyt ja vaikka se yrittäessä tuntuu ikuisuudelta ei se sitä oo... Ihan melkein hävettää myöntää että meiltä homma sujuu kun esim mun sisko yritti esikoistaan yli vuoden... Kaikille tää ei oo näin "helppoa"...
 
Mulla oli vielä sopivasti ehkäisyn lopettamisen jälkeen vähän lyhyempi kierto niin aika meni nopeampaa. Kun ei plussaa tullu tai kuukautiset ilmesty niin tiesi että kohta on uus mahdollisuus.
 
Minä raskauduin keskenmenon jälkeen heti suoraan, ilman yksiäkään kuukautisia... Miehen reaktio oli vähän vaisu... Tietty varmasti pelottaa sitäkin koko ajan, että jos meniskin taas kolmannen kerran kesken... Mutta onhan tuo pikkuhiljaa uskaltanu ruveta luottamaan, että kaikki menee hyvin, kun on huomannut et minäkin oon alkanu luottaa...
Mutta silti toivois, että mies puhuis enempi minun kanssa tästä raskaudesta , kun ensimmäistä odotellaan ja kaikki on niin outoa ja uutta.....

Onko teillä ollu miehet miten usein neuvoloissa mukana?
 
Meillä mies ei oo ollu mukana sit esikon, ja sillonkin tais käydä vaan pari kertaa:)kunhan pääsee ees synytykseen mukaan niin se riittää;)
 
Mies tulee mukaan aina kun pääsee. Yleensä saa työvuorot soviteltua niin että pääsee mukaan. Esikoisesta taisi yhden kerran jättää välistä, mutta se olikin se turha alun neuvolalääkärikerta, jonka ois voinu itekin skipata!
 
Mulla oli mies tuossa nt-ultrassa mukana, kun hänellä sattu olemaan just loma silloin mut muihin ei varmaan pääse töiden vuoksi... Se kun on semmonen työmyyrä, että harvemmin kyllä töistä on pois ollut..Toki oishan se kiva, kun mies ois vaikka joka käynnillä mukana. :) Mutta synnytyksestä se ei kyllä onneks voi livistää. :D
 
Nt-ultraan pääsi vaikka töistä sen vuoksi hiukan myöhästykin. Jos vaan saa ajat tietoon tarpeeks ajoissa niin kyllä ainaki seuraavaan ultraan ois kiva saada mukaan. :) Synnytykseenki on sitte hänen kyllä ehdottomasti tultava. Muuta tukiverkkoa tai ystäviä ei hirveästi täällä oo nii tärkeätä nää hetket kumminki kokea sen toisen kans.
 
Mulla on vähän sama tuon tukiverkon kanssa, onhan mulla äiti ja yksi ystävä Suomessa ja paljon jutellaan netin kautta jne mutta tässä jokapäiväsessä arjessa tuo mies on ainoa, ollaan läheisiä (joskus liiankin) hänen vanhempiensa kanssa, mutta ne on kuitenkin hänen vanhempansa, ei minun... Ja kun kielen kanssa saattaa tulla esteitä (sanasto on aika uutta vielä näissä raskaus jutuissa :p) niin senkin puolesta menen mieluummin miehen kanssa kuin yksin! Ainoastaan gynellä olen käynyt yksin, on jo sen verran tuttu että hän huomaa jos en ymmärrä, selittää monta kertaa ja uskallan kysyä vielä mutta sairaalaan ultriin ja terveyskeskukseen "neuvolaan" miehen on parempi tulla mukaan! :grin onneksi hänen töissään ymmärretään myös niin voi vähän säätää työajan kanssa...
Ja kun tämä on meidän ensimmäinen niin uskon että hän ihan mielellään on mukana! Ehdin kurkata kahdesti vauvaa ilman häntä, sanoi toisella kerralla kun hoitaja lupasi näyttää verikokeet jälkeen hänellekin että meinasi tulla paha mieli :wink
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top