Miehet..

Sama meillä ku Kärhöllä! Mies tunsi olonsa kiusalliseks ku sanoin sille yks päivä et sen pitää sanoa tuonne masuun että pysyy siellä toukokuuhun asti :grin Et ei niinkään siinä odotusaikana mitää lepertele. Mutta kun se vauva siinä on niin hän on aina ihan onnesta sekasin ja haluu aina vaihtaa vaippaa ja pitää sylissä :) Hän on ehkä lapsirakkain mies, jonka tiedän! Tykkää muidenkin kuin omien lasten kanssa leikkiä ja hassutella :) Että ei se hänen reaktio raskausuutiseen kyllä mitään hänen isyydestään kerro! :Heartred
 
Meillä mies ei uskonut ensimmäisen testin tulosta, vaan vaati toista (ja kolmatta) heti perään :) Pitkä yritys söi pahasti molempien uskoa raskauteen, mutta niin siinä vaan kävi, että vihdoin tärppäsi. Minä olen meistä se, joka murehtii enemmän, joten miehen rauhallisuus tuo siihen mukavaa tasapainoa.
 
Mies on reissussa viikot, ja mä yksin poikien kaa viikot, toisinaan haastavaa mutta näin on ollut koko yhdessäolon. Ehkä sitä eniten jännittää mun mahdollinen pahoinvointi, että vaatiiko tiputusreissuja, sitten joutuu jäämään pois töistä.

Meillä on sama tilanne, mä oon viikot lasten kanssa ja mies töissä toisella paikkakunnalla. Vähän jännittää, miten sitten sujuu, kun vauva syntyy. Onneksi on isyysloma ja varmaan sitten lomat vielä heti siihen perään.
 
Muokattu viimeksi:
Mää tein heti kerralla kaks testiä että katoha nyt! :p Ensi reaktio oli miehellä ihan hyperilonen, mutta nyt tuntuu että innostus on laskenu... Tai mää mietin tätä koko ajan ja myhäilen mielessäni, itestä tuntuu että ukko vaan hymyilee mun höpötyksille eikä ite oikein ajattele asiaa. Näin oli kyllä myös esikoisen kanssa, että raskaus konkretisoitu vasta ku vauva synnärillä :hilarious:
 
yllätyin tänään kun makoilin sängyllä ja mies tuli silittelemään mahaa ja mulle jääny ihan hirveet raskaus arvet mut kaks arpee tulee tuolta häpyluusta kylkiluiden päälle ja tää vielä tiesi kumpi on tullu kummasta itku tuli ku sano et tuleeko tähän keskelle nyt tästä raskaudesta arpi voi hormoniherkkis :Heartbigred on se kuitenki ihana huomata että vaikka ei ilosta loikikkaan niin tarkkaavainen on
 
Täällä totes mies mulle et oot taas paksun jonka jälkee sitä aloin iteki miettii ja tajusi oireet ja seuraavan päivän töistä kotiin apteekin kautta :) ei sitä oikein osannu keskenmeno jälkee odottaa et heti tärppää uudestaa. Ihmettelen miten se jaksaa hymyillä mun oikuille. Huolehtii aina et lepään tarpeeks :) tänää lähti viemää mua kauppaan et sain suklaata ku ite en jaksanu ajaa :)
 
Mun ukkeli oli aivan onnessaan kun plussa tuli testiin ja ihmeissään että näin nopsaan tärppäs (heinäkuussa oli myöhäinen keskenmeno rv17). Päivittäin kyselee miten jakselen ja onko oireita. Tuntuu mukavalta. :Heartred
 
Mies on kyllä ihana, se tarkkailee kaikkia miun oireita (ehkä vähän liikaakin) ja naureskelee mm sille kun miulla aamulla on kuuma ja meen istumaan ulos, ja sit saunaa oottaessa ihan järjettömän kylmä.

Tai kun yhtäkkiä on kamala nälkä ja syön leipää mut sit oikee ruoka ei maistu :D
 
Mun mies :Heartpink Nyt jo toinen viikonloppu kun siivosi koko talon. Mulla oli huono omatunto, kun tuntuu että oon tänään vaan maanut sohvalla ja kun siitä sanoin miehelle, niin hän totesi että lepäile vain.

Oon myös nukkunut kaksi viime yötä todella hyvin, kun mies on ollut kotona. Harmi kun huomenna taas lähtee. Valmiiksi jo ikävä.
 
Täälä on saanu ottaa aika rauhas tänään ruoka tehty koti siivottu ja mikä parasta mies laitto lapset nukkumaan :Heartred mä jään kans lasten kans keskenään torstaihin asti :sad001 tietää että tulee unettomia öitä :/
 
Lähetin miehelle aamulla plussatikusta snäpin ja se oli mennyt siitä niin sekasin, ettei ollut oikein tajunnut mikö se oli :woot:. Hän oli juuri matkoilla silloin ja oli vaikeuksia saada kiinni puhelimella, mutta molemmat ollaan kyllä niin onnesta soikeana että ei mitään järkeä :happy090
 
Meidän isukki on ihan täpinöissään❤️kun tehtiin plussa se meni ekaks ihan hämilleen, mut iltaa kohden alko olla ihan jees asian kaa:) kun mentiin nukkumaan niin se laitto käden masulle ja sano et "pidä tiukasti kiinni pikkunen", siitä tuli itku:,) toisen vahvemman plussan jälkeen se oli niin täpinöissään et ei olis töihin halunnut lähtee, kun se mietti miten mä jaksan tyttöjen kanssa:) ihana❤️
 
Mulla on nyt ollut muutama mielenkiintoinen keskustelu miehen kanssa. Hän ei tosissaan ole hyppinyt tasajalkaa ja kiljunut riemusta plussan nähtyään (vaikka tiedän kyllä että kuumeili kovasti) ja muutenkin on vaikuttanut ihan "normaalilta" mutta nyt tosiaan viestiteltiin muutamana iltana, kun valitin, että mahaan koskee. Mies vastasi siihen jotenkin epämääräisesti, että hän ei oikein pysty ajattelemaan koko asiaa, kun alkaa huolestuttaa ja kun kysyin, että mikä häntä huolestettuu, niin se, ettei kaikki olisi kunnossa tai tapahtuisi jotain ikävää. Ei siis näytä sitä päällepäin, mutta kovasti asioita miettii mielessään. Musta se oli jotenkin liikuttavaa. :Heartred
 
Meidän isukki on ihan täpinöissään❤️kun tehtiin plussa se meni ekaks ihan hämilleen, mut iltaa kohden alko olla ihan jees asian kaa:) kun mentiin nukkumaan niin se laitto käden masulle ja sano et "pidä tiukasti kiinni pikkunen", siitä tuli itku:,) toisen vahvemman plussan jälkeen se oli niin täpinöissään et ei olis töihin halunnut lähtee, kun se mietti miten mä jaksan tyttöjen kanssa:) ihana❤️

ihanasti sanoi pienelle!! :happy::happy::happy::happy: liikutuin vähän itekki .. :oops::rolleyes:
 
Mun mies oli hauska tänään, kaaduin rappusissa ja itse vaan nauroin että eipähän oo tullu sitäkään hetkeen tehtyä, toinen tuijotti ihan hysteerisenä että enhän satuttanut, osuko mahaan, miten mä nyt niin ja otahan rauhallisesti :grin ja siis tosiaan vaan vähän kompastuin ja otin heti kädellä ylempää rapusta kiinni, vähän vaan varvasta kivisti. Mies parka on varmaan hermoraunio sitten jos raskaus etenee asiallisesti kun mä oon muutenkin melko kömpelö :p
 
Onpa muuten ihanaa mennä iltaisin nukkumaan kun mies pistää käden suojelevasti masun päälle❤️ tuntuu niin hyvälle kun toinen osoittaa välittävänsä meidän pikku toukasta:,)
 
Vieena koita nyt olla kompastelemasta niissä rappusissa! Itse kompuroin viime raskaudessa ihan alku viikoilla(jotain rv10) niin piti ihan mennä käymään lekurilla et kattoo et pikkusella kaikki hyvin... Kyllä säikäytti kun vedin suoraan mahalleni:eek: noh nyt se tossa syö mun polvea:p
 
Äippä, mä yleensä osaan varoa kun tosiaan jo 25+ vuotta oman kömpelyyteni kanssa elänyt, mutta ne terveyskeskuksen raput on kai vanhuksille suunniteltu, tosi matala askel niissä ja ihan unissaan ja ajatuksissaan en osannu varoa :grin mun äiti on myös ilmeisesti joskus heittänyt korkkareilla jäällä ihan selälleen ja pitkällä raskaus jo, eikä siitä tullut mitään, pitää tosiaan vaan masu pelastaa aina ensin :p
 
Takaisin
Top