Miehet..

Iiti86

Iiti86

Päivystävä dosentti
Toukomammat 2017
Maaliskuun äidit 2019
Tääkin varmaan herättää tunteita puoleen ja toiseen. Miten teidän mies on suhtautunut raskauteen ja oireisiin?
 
Oli ensin epäuskoinen, kun näytin tikkua. Ja totesi, että kai noikin voi väärin näyttää. Enemmän kyse siis siitä, että 8kk annettu kakkoselle mahdollisuus tulla ja mitään ei ole tapahtunut. Eikä tässä nyt vielä juhlita kun ollaan realisteja, mutta molemmat toki iloisia ja toivottu lapsukainen on.
 
Mun mies suhautui ärsyttävän viileästi.. Vilkaisi vain tikkua ja sanoi "noni". Sit ku nalkutin siitä niin hän sanoi et ei hän oo ekaa kertaa tulos isäksi... Mä jatkoin, et kun on kyse kuitenkin ihan uudesta lapsesta ja uudesta persoonasta. Et ei me samaa lasta joka kerta aleta odottaa. Mut kyl hän on kuulemma iloinen. Ja suunnittelee miten kerrotaan kaikille :)
 
Mun mies oli ekasta plussasta viime joulukuussa superiloinen ja suunnitteli innoissaan nimiä ja kaikkea. Sit kun se raskaus meni kesken niin koin että hän ei oikein osannut surra sitä, yritti enemmän vain olla mun tukena. Nyt kun tää toinen plussa saatiin niin into on paljon varovaisempaa. Luulen että vasta jos varhaisultrassa syke näkyy niin sitten hänkin uskaltaa iloita. Sitä siis odotellessa..
 
Meillä mies on kyllä onnellinen ja innoissaan :happy: tää on ollut niin toivottu ja suunniteltu asia kuitenkin. Vielä mulla ei kauheasti ole oireita, mutta suhtautuu kyllä mun äärimmäiseen väsymykseen ihan mukavasti. Antaa mun nukkua ja levätä ja hoitaa hyvin esikoista ja siivoaa kun on kotona :Heartred
 
Täälä tuli vastauksena et nonii näyttää olevan kaks viivaa.. ärsytti ja kiukutti välinpitämättömyys sanoi vaan että ihan yhtä onnellinen se on ku muistaki se ei vaan oikeen enää aiheuta kuudennella kerralla mitään ilohyppyjä :) kyllä se kuitenki salaa katteli vauvan vaatteita kaupassa :wink
 
Mun ukolla oli aika hyvä reaktio... Kun aamulla heräs, näytin tikkua (minähän olin herännyt aiemmin testailemaan), hän tuijotti sitä ja mutisi unenpöpperössä jotain: "Kaks viivaa raskaana... Kaks viivaa ei raskaana" ja käänsi ärtyneenä kylkeään.:woot: Hän on siis todella kärttyinen aamulla aina kun herää. XD Kyllä se siinä sitten alkoi naureskelemaan että TAASKO sitä ollaan raskaana. Aika varovaisilla mielin on näin muuten vaikka huomaa välillä että on myös innostunut asiasta!
 
Meillä on ensimmäinen tiedossa niin kyllähän tuo mies meni onnesta sekaisin :) Eka kysy että mitä tää nyt tarkoittaa kun näytin positiivista testiä ja ko tuumasin että nyt lähetään apteekkiin hakemaan lisävarmuutta ni hyvä kun muisti missä apteekki on! Sen jälkeen tulikin sitten onnen kyyneleet :)
 
Meillä mies on ihan onnesta soikeena :) se jo puhuu vauvan äänellä välillä :D

Oireet se on ottanu huumorilla ja ymmärtäväisesti vastaan. Rintoja se tarkastelee välillä et onko muuttunu, ja antaa miun nukkua päikkäreitä eikä revi mukaan kyläilyreissuille. Muuten se yrittää vielä puolustautua kun "väitän" etten voi esim. tiskata koska oon raskaana :wink se jo oottaa et voidaan kertoa ihmisille ni se saa muista isistä vertaistukea.

Ja kaikki tää siis täysin huumorilla (vielä) :wink
 
Täällä mies oli kyllä oikein iloinen uutisesta. Oli kyllä pari päivää ennen sanonut että oot varmaan raskaana kun mul oli jotain pitsahimoa :grin
Ite olin epäileväisempi. Tosin meillä on ollut yks kemiallinen raskaus ennen esikoista niin luulen että sen suhteen on vähän varovainen kuitenkin.
 
Mulle ny on pääasia että vauva aikana on mukana meillä ku mies herää todellisuuteen vasta synnärillä silloon ku esikoisesta meni vedet ja asiasta sanoin niin mies kysy et nytkö se jo syntyy 38+2 eli hetki sitäki odotettiin olispa helppoa olla mies :laughing002
 
Heinukka ja Mytty, ihan kuin olisitte puhuneet mun miehestä. Se tais todeta "noniin, kaks viivaa". Whatsappiin laittoi sitten myöhemmin kaiken maailman hymynaamoja. Mutta sama se on ollut aiemmissa raskauksissa. Mun mies ei ole mikään masulle lepertelijä, mutta vauvoihin on sitten hurahtanut täysin. Vähän mies kyllä intoilee uuden auton ostosta. Ja esikoisen kohdalla tutki odotusaikana tarkkaan kaikkia mitä piti hankkia ja oli sillä tavalla mukana. Käytännön miehiä siis.
 
Tääläki tais kohokohtana olla et saa alkaa autoja kattelee :D no ei kaikki voi olla samanlaisia :D kieltämättä oli vähä kiusallinen olo kun näki että mies lepertelee mahalle ei tässä taloudessa sellasta oo tapahtunu lähinnä ollut sitä ilta silittelyä ja huomaa että miehellä tullut taas tarve nukkua mahan lähellä :)
 
Nyt kun aloin miettiä niin meillä mies siivosi koko talon lauantaina kun olin lasten harrastuksissa (ei siis yleensä ikinä siivoa) ja tänään oli laittanut mulle aamupalan ennen kuin lähti töihin. Oli muuten iloinen yllätys! Että kai se on sitten sitä miehistä huolenpitoa.
 
Meillä mies on ollut melkein enemmän perhekeskeinen, kuin minä. Sen ansiosta päädyin tekemään lapsia, ajattelin ennen etten tee niitä koskaan. Mies on siis täysillä mukana, kävi viimeksi kaikki neuvolat ja ultrat seurana ja muutenkin tukee niin hyvin, kuin pystyy. Oli kesän tytön kanssa kotona, kun kävin töissä ja nyt on valmiina olemaan kahden kanssa kotona, kun menen töihin.
 
Tääl on kyl jaettu et mä siivoon sisällä ja mies hoitaa piha hommat :D ja tiedän että se ei harkitsekkaan siivoamista ennenku se alkaa itelle tuottaa vaikeuksii :)
 
Meillä mies oli pitkään vastaan ajatusta toisesta lapsesta. Alkujaan oli tarkoitus koittaa saada kaksi, mutta esikoisen rankan vauva-ajan myötä miehen mieli muuttui kunnes nyt taas oli sitä mieltä, että itselle ehkä riittäisi yksikin, mutta tytöllä on kiva olla pikkusisarus. Itse halusin alkujaan kolme lasta, mutta nyt on mieli muuttunut kahteen ja ehdottomasti tahdon kaksi.

Nyt mies tuntuu olevan innokkaampi tästä raskaudesta kuin ensimmäisestä, ehkä tietää jo paremmin kuviot ja ensimmäinen oli niin epätodellista kun ei missään näkynyt eikä tuntunut, itsellä kun ei ollut minkäänlaisia pahonivointeja (paitsi autossa), eikä muitakaan oireita. Esikoiselta mies oli mukana joka ikisessä neuvolassa alusta saakka ja tietysti ultrissa ja myöhemmin muillakin lääkärikäynneillä joihin tytön kanssa jouduttiin. Esikoisesta ei neuvolaan pääse kun ei kerrota vielä kellekään ja jää esikoisen kanssa kotiin siksi aikaa. Ultraan haluan miehen mukaan, joten jollekulle täytyy kertoa, jotta hoitopaikka järjestyy..

Tänään tuli sanomista kun kannoin kauppakassit itse autosta sisälle. :rolleyes: Ja muutenkin tästä raskaudesta muistuttelee paljon ahkerammin kaikessa ja joudun monesti sanomaan, että sen näkee sitten vasta siellä 12 viikon tienoilla, että kaikki todella on hyvin..

Esikoisen kanssa jo mies on tehnyt melkein kaikkina päivinä ruuan, jos vaan töiltä pystyy. Tekee siis kotoa käsin töitä päivystysluontoisesti. Siivoamisessa on hoitanut imuroinnit jo kauan kun itsellä selkä huono.

Kaikenkaikkiaan ihan hyvällä mallilla nyt kun joskus itki useasti sitä, ettei se mies nyt toista haluakaan..
 
Mulla mies on tosiaan onnesta sekaisin ja hän ei esim koskaan täytyä astianpesukonetta, vaan se on mun homma, niin viime päivinä kone on ollut täytettynä hänen toimesta :joyful::Heartred Muutettiin viikonloppuna ni en ois saanu hänen mielestä kantaa mitään painavaa.. Ja ikuinen autokuumelija on saanut viimein konkreettisen syyn alkaa todellakin asumaan nettiauton sivuilla.. :woot:
 
Mun mies on hyvin tyyni ollut. Tää on sille tuttua juttua :wink
Mies on reissussa viikot, ja mä yksin poikien kaa viikot, toisinaan haastavaa mutta näin on ollut koko yhdessäolon. Ehkä sitä eniten jännittää mun mahdollinen pahoinvointi, että vaatiiko tiputusreissuja, sitten joutuu jäämään pois töistä.

Mun mies on 28v eli meillä on neljä vuotta ikäeroa. Ollaan seuruateltu 5,5v, 5v kihloissa. Meidän esikoinen on reilu 4,5v eli kuten päätellä saattaa me ei kauaa odoteltu oli rakkautta ensisilmäyksellä. Naimisissa ollaan oltu 3v ja kuopus on 2,5v. Eli häissä olin alkuviikoilla.
Välillä riidellään, toisinaan kovemmin mutta rakkautta.meillä riittää sitäkin enemmän. :Heartred viime aikoina ollaan tunnettu molemmin puolin uudelleen rakastumista toisiimme.
Ah, tulipa lällyä. :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top