Miehet..
- Ketjun aloittaja Iiti86
- Aloituspäivämäärä
Atram
Oman äänensä löytänyt
Siis ihana ketju! Olin jo varautunut että aihealueena on miesten kaikki ärsyttävimmät piirteet tms. Mut näitähän saa lukea ihan tippa linssissä!
Ei tainnu oma mieskään mitään ihmeellistä kommentoida, aika neutraalina oli. Toisin kuin esikoisen odotuksessa niin on kyllä alkanut auttamaan paljon enemmän kotona. Pesi jopa lattiat kerran, mitä ei oikeasti tapahdu ikinä Ja on vienyt esikoista puistoon että oon saanu vähän hengenrauhaa.
Eniten se taitaa kyllä pohtia taas auton vaihtoa. Tänään heitteli ilmoille että täytyykö lähteä ulkomailta hakemaan autoa kun ei tunnu sopivaa löytyvän.... Mikäs kiire tässä kun viikkoja kasassa vasta 8, eikä ensimmäisessäkään ultrassa vielä käyty. Kai se siis on omalla tavallaan vähän innoissaan vaikkei juuri sanoiksi osaa sitä pukeakkaan
Ei tainnu oma mieskään mitään ihmeellistä kommentoida, aika neutraalina oli. Toisin kuin esikoisen odotuksessa niin on kyllä alkanut auttamaan paljon enemmän kotona. Pesi jopa lattiat kerran, mitä ei oikeasti tapahdu ikinä Ja on vienyt esikoista puistoon että oon saanu vähän hengenrauhaa.
Eniten se taitaa kyllä pohtia taas auton vaihtoa. Tänään heitteli ilmoille että täytyykö lähteä ulkomailta hakemaan autoa kun ei tunnu sopivaa löytyvän.... Mikäs kiire tässä kun viikkoja kasassa vasta 8, eikä ensimmäisessäkään ultrassa vielä käyty. Kai se siis on omalla tavallaan vähän innoissaan vaikkei juuri sanoiksi osaa sitä pukeakkaan
Kun ruvettiin odottamaan esikkoa ja testin teon jälkeen tokas samoin tein et mun pitää mennä pesemään auto:D olin sanaton... Noh se tuli sit tunnin parin päästä takas kotiin uuden auton kanssa:) kun eihän me nyt ois siihen pikkuseen Seat leoniin mahuttu (kuulemma)... Niin pointina siis et miehet ei välttämättä osaa sanoiksi pukea iloaan, mut sit teoilla sitten näyttäävät sen innostuksen ja ilon:) nykyään miehestä huomaa innostuksen et se touhuaa enempi lasten kanssa, tekee pieniä remppoja, käy enempi töissä et saa rahaa säästöön et saadaan isompi auto ja et se voi olla pidempään kotona synnytyksen jälkeen ja tekee just kotitöitä ilman et mun pitää nalkuttaa:D sanallakaan se ei vauvasta puhu tai että sitä jännittäisi ultrat tms mut se on ok, se näyttää sen muuten
mun raskas karvanaama[emoji173]️
mun raskas karvanaama[emoji173]️
Meillä mies jo jumaloi tätä Matoa, vaikka raskaus ihan alussa. Molemmat pelätään keskenmenoa (vaikka suurta huolta ei ole). Katsoo suloisesti mun massua, joka on kuin ois jo 5.kk
ja on ottanut isi-nimen käyttöön meijän kissan kanssa <3 (tosin mä itse aloin kutsumaan isiksi heti kun näytti plussaa :) Tekis mieli ostaa isänpäivä-lahja, vaikka la vasta toukokuussa. :P
ja on ottanut isi-nimen käyttöön meijän kissan kanssa <3 (tosin mä itse aloin kutsumaan isiksi heti kun näytti plussaa :) Tekis mieli ostaa isänpäivä-lahja, vaikka la vasta toukokuussa. :PHei! Onko teillä ollut tunnetta että miehenne häpeäisi lapsen saantia...? Välillä mies ihan innoissaan lapsesta, mutta kun kauppaan pitäisi mennä katsomaan esim vauvan vaatteita ei miestä kiinnosta.. Kun hänelle alkaa puhumaan vauvasta hänen ajatuksensa on ihan muualla..
Kun pyydän mieheltä jotain apua, esim ruuan laitossa niin ei hän auta. Hänen elämänsä pyörii vain töissä,nukkumisessa ja alkoholissa..
Ymmärrän toki että miehellä ei ole samanlaista kiintymystä lapseen vielä kuin minulla.. En saa mistään lohtua. Mies ei kuuntele ja kavereita ei paljoa ole kenelle edes kertoa raskaudesta..
Teen siis kaiken kotityön ja kestään vielä tätä kauheaa väsymystä ja huono vointisuutta.. Onko kellään mulle apua miten saisi tuon miehen tukemaan ja auttamaan minua?
Myös haukkuu minua että olen laiska vaikka käyn töissä,teen ruuan,pesen hänen vaatteensa,tiskaan,siivoan yms.. Tottakai välillä saatan ottaa päiväunet koska väsymys mitä kauhein.. Ehkä hieman kyllästynyt miehen käytökseen ja välillä tekisi mieli heivata hänet poies minun ja lapsen elämästä..
Kun pyydän mieheltä jotain apua, esim ruuan laitossa niin ei hän auta. Hänen elämänsä pyörii vain töissä,nukkumisessa ja alkoholissa..
Ymmärrän toki että miehellä ei ole samanlaista kiintymystä lapseen vielä kuin minulla.. En saa mistään lohtua. Mies ei kuuntele ja kavereita ei paljoa ole kenelle edes kertoa raskaudesta..
Teen siis kaiken kotityön ja kestään vielä tätä kauheaa väsymystä ja huono vointisuutta.. Onko kellään mulle apua miten saisi tuon miehen tukemaan ja auttamaan minua?
Myös haukkuu minua että olen laiska vaikka käyn töissä,teen ruuan,pesen hänen vaatteensa,tiskaan,siivoan yms.. Tottakai välillä saatan ottaa päiväunet koska väsymys mitä kauhein.. Ehkä hieman kyllästynyt miehen käytökseen ja välillä tekisi mieli heivata hänet poies minun ja lapsen elämästä..
Muokattu viimeksi:
Aiska
Oman äänensä löytänyt
Mies työreissulla ollut jo tiistaiaamusta ja tulee perjantai-iltana. Se ottaa pattiin. Vei vielä auton ja ollaan motissa täällä. Pahoinvointien takia kuvottaa syödä yhtä ja samaa mitä kaapista löytyy. Tänään itkupotkuraivosin puhelimessa haluavani pizzaa. Sanoi että lähettää veljensä tuomaan. Raivostuin että jos se sen tekee se on sen viiminen teko... Vaikka halusin pizzaa. Mutta miehen sitä tuomaan. No ei auttanu ku vääntää sitten pizzani ite.
Ärsyttää ja surettaa...
Mies vitsaili aluksi että nyt mä hänelle kuskina kun olen raskaana.
Tänään aluksi joo yhteisellä reissulla. Sovittiin että kun loppuu tullaan kotiin,mutta ei. Juominen jatkui menopaikalla, vielä yli tunnin. Kun lähdettiin kotiin päin,piti päästä yhdelle. Sinne sit meni 4. Muut paikalla olijat huomasi väsymykseni ja kommentoivatkin sitä,mutta mieheen ei mitään vaikutusta,jatkaa vaan.
Sitten kun sieltä päästiin,niin vittuiluna sanoin että "no,mihis sitten vielä että saa jatkaa". Sanoi aluksi että eikö kotiin pitänyt mennä. Kysyin oliko tosissaan...
Lopputulos,mies jatkaa vielä muualla sanoen " en halua olla sulle paha"...
Jätin miehen reissulleen ja mä itkien kotiin ja hoitaa koirat kuntoon.
En halua olla se nalkuttava nainen,mutta väsymystä on,muutkin sen huomaa,mutta mieheen ei vaikuta. Satuttaa vain tällainen ja se että nyt mä väsymyksen lisäksi surullinen ja itken koirien kanssa kotona
Herään siihen kun se tulee (jos ololtani san edes unta ennen sitä) ja sit valvon sen jälkeen lopun ajan.
Pelottaa huominen ja oma jaksaminen.
Mies vitsaili aluksi että nyt mä hänelle kuskina kun olen raskaana.
Tänään aluksi joo yhteisellä reissulla. Sovittiin että kun loppuu tullaan kotiin,mutta ei. Juominen jatkui menopaikalla, vielä yli tunnin. Kun lähdettiin kotiin päin,piti päästä yhdelle. Sinne sit meni 4. Muut paikalla olijat huomasi väsymykseni ja kommentoivatkin sitä,mutta mieheen ei mitään vaikutusta,jatkaa vaan.
Sitten kun sieltä päästiin,niin vittuiluna sanoin että "no,mihis sitten vielä että saa jatkaa". Sanoi aluksi että eikö kotiin pitänyt mennä. Kysyin oliko tosissaan...
Lopputulos,mies jatkaa vielä muualla sanoen " en halua olla sulle paha"...
Jätin miehen reissulleen ja mä itkien kotiin ja hoitaa koirat kuntoon.
En halua olla se nalkuttava nainen,mutta väsymystä on,muutkin sen huomaa,mutta mieheen ei vaikuta. Satuttaa vain tällainen ja se että nyt mä väsymyksen lisäksi surullinen ja itken koirien kanssa kotona
Herään siihen kun se tulee (jos ololtani san edes unta ennen sitä) ja sit valvon sen jälkeen lopun ajan.
Pelottaa huominen ja oma jaksaminen.
Apua pelottaa siis ihan pikkuisen puolesta koska en raivonnut yhtään kun mies kertoi lähtevänsä baariin kaverinsa kanssa, yleensä meillä käydään kauhea tappelu ennen kuin päästän menemään.. Mietin että onko mun hormoonitaso laskenu vai mikä ku en suutu hänelle enään ollenkaan.. Viimeviikolla olin hänelle täys hirviö[emoji3]
Kävi hitto juuri kuten arvasin... En saanut unta yhtään ennen kun toi yksi saapui oikein metelöiden kotiin.
Nyt taas täällä itken asiaa ja siksi myös mahaan sattuu
unta ei tule joten paska päivä huomenna edessä,jos tuo idiootti edes mitään huomaa.
Täällä sama homma [emoji16] mies tuli oikein ryminällä kotiin ja ei varmaan itsellään tajunnut mitä höpisi..[emoji3] makuhuoneessa en pystynyt olemaan kun mies päätti oksentaa lattialle [emoji30] noh sohvalla menee tämä yö.. Pääsee mies huomenna siivoamaan [emoji1]
OutoMamma
Näppärä viestien naputtelija
Kuulostaapa kurjalle nuo kännitarinat.. minkä ikäisiä olette?
Tuntuu itsestä niin kaukaiselta tuommoinen, niin siksi kysyn että liittyykö vielä nuoreen ikään?
Vaikka todella nuorihan minä olen vielä itsekin :D mies kuitenkin on jo pian 30 ja hän ei ole onnekseni koskaan mitenkään erityisen kiinnostunut ryyppäämisestä tai kännäämisestä. Juhlittiin toki sillon vielä kun lapsettomia oltiin, mutta siitäkin jo 6 vuotta aikaa. Nykyään sitten enää ehkä kerran vuodessa käydään yhdessä tai erikseen juhlimassa. :)
Olisiko tähän vielä hyvä lisätä loppuun että terveisin nykyään raittiin alkoholistin tytär.
minkä ikäisiä olette?Tuntuu itsestä niin kaukaiselta tuommoinen, niin siksi kysyn että liittyykö vielä nuoreen ikään?
Vaikka todella nuorihan minä olen vielä itsekin :D mies kuitenkin on jo pian 30 ja hän ei ole onnekseni koskaan mitenkään erityisen kiinnostunut ryyppäämisestä tai kännäämisestä. Juhlittiin toki sillon vielä kun lapsettomia oltiin, mutta siitäkin jo 6 vuotta aikaa. Nykyään sitten enää ehkä kerran vuodessa käydään yhdessä tai erikseen juhlimassa. :)
Olisiko tähän vielä hyvä lisätä loppuun että terveisin nykyään raittiin alkoholistin tytär.
Kuulostaapa kurjalle nuo kännitarinat..
Tuntuu itsestä niin kaukaiselta tuommoinen, niin siksi kysyn että liittyykö vielä nuoreen ikään?
Vaikka todella nuorihan minä olen vielä itsekin :D mies kuitenkin on jo pian 30 ja hän ei ole onnekseni koskaan mitenkään erityisen kiinnostunut ryyppäämisestä tai kännäämisestä. Juhlittiin toki sillon vielä kun lapsettomia oltiin, mutta siitäkin jo 6 vuotta aikaa. Nykyään sitten enää ehkä kerran vuodessa käydään yhdessä tai erikseen juhlimassa. :)
Olisiko tähän vielä hyvä lisätä loppuun että terveisin nykyään raittiin alkoholistin tytär.
No olemme vielä nuoria, joten joo mieheni käytös vielä ymmärrettävää [emoji3] harvoi kyllä käy missään ja halusi hieman juhlia kaverinsa kanssa tulevaa vauvaa, kun vielä pääsee liikkumaan :)
On kurja vaikka ymmärtäähän sen että haluaa nyt mennä kun on vielä kunnolla mahdollista.
Mulla mies on hyvin ymmärtänyt väsymyksen ja sen että ne harvatkin illanvietot on nyt lyhyempiä. Täytyy kyllä antaa kiitokset omalle miehelle kun on ottanut päävastuun kodista, että saan levätä.
Mulla mies on hyvin ymmärtänyt väsymyksen ja sen että ne harvatkin illanvietot on nyt lyhyempiä. Täytyy kyllä antaa kiitokset omalle miehelle kun on ottanut päävastuun kodista, että saan levätä.
Me ollaan miehen kaa tehty sellanen diili (siis esikon aikaan) et se saa mennä vapaammin ennen viikkoja 20 koska sen jälkeen pitää olla lähtö valmiudessa ja selvinpäin (ajokunnossa), koska en halua saliin juopunutta/krapulaista ihmistä! Noh eipä toi oo menny sen enempää kun muulloinkaan, ja diilistä on kiinni pidetty... Me ollaankin tämmöisiä koti hiiriä et ollaan ennempi kahestaan tai viettämässä kaveriperheen kanssa meillä iltaa saunoen, syöden ja muutaman saattaa kurkusta kaataa, mut en kyl muista millon oisin ees ollu humalassa? Siitä on jo kauan
hauskaa samassa seurassa on myös vichy linjalla en sit tiiä ollaanko me vanhoja? Varmaan henkisesti kun ikää mulla "vasta" 29-v ja miehellä 31
hauskaa samassa seurassa on myös vichy linjalla en sit tiiä ollaanko me vanhoja? Varmaan henkisesti kun ikää mulla "vasta" 29-v ja miehellä 31
Miehet on kyllä välillä kaikessa ihanuudessaankin kamalan oikukkaita, vaikka yleensä sitä sanotaan naisista :) Koskaan ei tiedä, mikä hiertää tai mikä vaivaa, kun se tunneilmaisu tulee kiertoteitse. Ensin meilläkin oli kaikki hyvin ja mies ymmärsi ja osallistui kotitöihin tavallista enemmän, mutta nyt se into on jotenkin lopahtanut. Joinain päivinä saa kuulla marinaa siitä, miten tiskit seisoo ja miten villakoiria pyörii jaloissa kiitettävään tahtiin. Eikä jääkaapissa ole koskaan oikeita asioita saatavilla. Huoh. Että nyt on sitten koti näemmä mun harteilla.
Eikä siinä mitään, mutta kun kehitettiin valtava riita tuossa viimeviikolla, minkä seuraksena herraa ei ole kotona näkynyt sitten perjantain. En tiedä missä on, enkä välitä heittää viestillä tai soitella peräänkään, kun mieluummin annan nyt sitten murjottaa ja osoittaa mieltään kunnes kyllästyy. Täytyy vain toivoa, että tästä päästään yli ajan kanssa.
Eikä siinä mitään, mutta kun kehitettiin valtava riita tuossa viimeviikolla, minkä seuraksena herraa ei ole kotona näkynyt sitten perjantain. En tiedä missä on, enkä välitä heittää viestillä tai soitella peräänkään, kun mieluummin annan nyt sitten murjottaa ja osoittaa mieltään kunnes kyllästyy. Täytyy vain toivoa, että tästä päästään yli ajan kanssa.
Tuulia toivottavasti saatte asiat sovittua miehen kanssa!
On tässä meidän 9-vuoden taipaleen aikana ollu vaikka minkämoisia kasvukipuja ja eron portilla kerran käyty ja siitä yli päästy parisuhde terapiassa... Jos ei mitään muuta sieltä opittu niin tappelemaan rakentavasti ja sopimaan kiihkeästi:)
Meidän taloudessa kun on kaksi hyvin eri luontoa, minä nopeasti syttyvä kuuma kalle ja mies perus suomalainen tuppisuu, niin tappelun jalo taito on kyl hyvä osata
Kyl voin teille esikon odottajille (tai miks ei muillekin) suositella istumaan niiden miestenne kanssa alas ja keskustelemaan parisuhteesta, odotuksista, haluista, toiveista nyt raskaus aikaan ja vauvan syntymän jälkeen, että ei ole sitä ajatus maailmaa että "noh kyllähän ton nyt pitäis tajuta"! Eihän toinen voi tietää mitä toisen päässä liikkuu jos ei puhuta:)
On tässä meidän 9-vuoden taipaleen aikana ollu vaikka minkämoisia kasvukipuja ja eron portilla kerran käyty ja siitä yli päästy parisuhde terapiassa... Jos ei mitään muuta sieltä opittu niin tappelemaan rakentavasti ja sopimaan kiihkeästi:)
Meidän taloudessa kun on kaksi hyvin eri luontoa, minä nopeasti syttyvä kuuma kalle ja mies perus suomalainen tuppisuu, niin tappelun jalo taito on kyl hyvä osata
Kyl voin teille esikon odottajille (tai miks ei muillekin) suositella istumaan niiden miestenne kanssa alas ja keskustelemaan parisuhteesta, odotuksista, haluista, toiveista nyt raskaus aikaan ja vauvan syntymän jälkeen, että ei ole sitä ajatus maailmaa että "noh kyllähän ton nyt pitäis tajuta"! Eihän toinen voi tietää mitä toisen päässä liikkuu jos ei puhuta:)
Niin ja kyl toi munkin ukko osaa ärsyttää huolella harvasepäivä ja korvista nousee savu ja sanottua tulee puolin jos toisin mut kovin toi on vaan niin rakas et ei kyl vaihtaminen oo mielessä käyny:) tahdon sanottu muutama vuos sitten niin onhan se nyt sit tahdottava, myös kun toinen v*tuttaa niin et silmissä kipinöi:D