Mies osallistuu edelleen tosi kivasti vauvanhoitoon. Välillä tekee omia reissujaan ja sanoo, että kun ei voi imettää, mutta muuten olisi vauvan kanssa vaikka pari päivää putkeen kaksin (no, sitä ei vielä tuu kun imetän ym. ). Vaippoja vaihtaa siinä missä minäkin ja osallistuu leikittämiseen (leikkimatolla oloa ym) enemmän kuin minä.
Jutut mitkä mua ärsyttää on se, että yöunet on hälle tärkeät ja nukkuu sikeesti ja mä hoidan kyllä kaikki yöt vauvan, joskus kaipaisin siinä apua. Vaikkei hän auttaa paljoa voi, koska yöllä ei paljoa muuta tarvitse kun maitoa. Tarpeen tullen kyllä nousee jos pyydän. Ja se mua risoo, että aina ehdottaa vauvan huutaessa, et sillä on varmaan nälkä. Siitä mä en tykkää yhtään jos laukoo sitä julkisesti. Tulee sellainen olo, että sit mä oon huono äiti kun en oo heti ruokkinut.
Vaunulenkeillä käydään yhdessä ja kylvetys on miehen ja tytön oma juttu :) Hellyyttä voisi tarjota mulle useammin, lapselle sitä kyllä tarjoaa. Enpä voi paljoa valittaa.