Masut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Muruska
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on kanssa ollu tuo linea negra tosi pitkään. Alkaa ihan ylhäältä, en tiedä jatkuuko miten alas, kun en sinne näe. On tosi haalea, joten ei haittaa. :)

Raskausarvet huomasin viikko sitten, jenkkakahvojen kohdalla pari alkua ja alavatsassa pari. Ne on aika pyöreitä plänttejä, alkaako ne pitkät arvet samalla tavalla, vai onko toivoa että jää tuollaisiksi?
 
Mun maha näyttää raskausarpien taistelutantereelta, vaikka oon kuin koittanut rasvailla niitä yms. No, ehk sitä saa raskauden jälkeen myöhemminkin näyttää silt et on joskus ollut raskaana.. Ja vaaleneehan noi arvet sit kuitenkin joskus.. :confused:
 
Luin eilen yhtä blogia, jossa äidin eka lapsi kiinnittyi ja laskeutui rv 32 niinkuin mun esikoinen - toinen ei vielä 39+4 ollut laskeutunut tai kiinnittynyt ja neuvolassa sanottiin ettei synny vielä hetkeen ja heti seuraavana päivänä neuvolasta synnytys alkoi supistuksilla, eli kai se joiltain lähtee kahdessa eri raskaudessa tulemaan vaikka ois kuinka ylhäällä. Toivetta myös niille, jotka tuskastelevat saman asian kanssa.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Pakko sanoo et oon jo nyt kateellinen ku sul on hymykuoppa noin pieni masu! Mul menee varmaan ikuisuus et saan sit tän lötkön pois! :)
 
Hymis ja Cedju, teillä on tosi hyvät mahat jo nyt, varsinki Cedju kun sullahan oli ihan hyvänkokonen maha loppuvaiheessa niin nyt jo noin pieni! :)
 
Ei oo kyllä minkäännäköisiä roikkupusseja havaittavissa teillä!

Voin sitten heittää oman vatsakuvani aikanaan tonne ällöketjun puolelle kun epäilemättä pussi tulee kun sellainen oli laihdutuksen jäljiltä jo ennestään. Toinen vaihtis on toki se että vatsaläskit jää lojumaan paikoilleen ja jatkan pallolinjalla :p
 
juhuuu kyllä meikäläinenkin täältä viskasee teitä sellasella röllykällä ettette edes tiedä mikä teihin iski :wink hymis ja cedju, tosi hyvältä näyttää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1 oooonnnnn niiiiiiiin kateeeellllinene!!!!!!:confused::confused::confused:
 
:D Täältä vasta sellainen röllö tulee, että kadutte että ikinä päädyitte tänne foorumille :'D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Esikoisesta näytin vielä pojan ollessa 6 kk että olisin rv 15-20 raskaana..
Vatsoja en voinut tehdä aiemmin sen vatsalihasten raon takia, joka sitten jäikin pysyvästi vatsalihasten väliin vaikka treenasin ekaa kertaa tyyliin pojan ollessa 1 v :/
Ei men tasan nallekarkit, muttei lannistuta!
Kaikilla omat vartalot ja ongelmansa. Voisi mennä huonosti, oikeasti huonosti :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä aina menen nöyräksi, kun näen jollain tavalla liikuntarajoitteisen ihmisen. Siinä kohtaa sitä muistaa, ettei ne omat vaivat, vartalon virheet tai muut kolotukset ehkä olekaan niin kovin vakava juttu. Olen kuitenkin terve ja pystyn liikkumaan. Aina löytyy ihmisiä, kenellä on asiat paremmin kuin itsellä, mutta se on loputon suo jos siihen ajattelumalliin lähtee (vielä kun oppisin itsekin tuon...).
 
Mä olen niin väärä ihminen arvioimaan omaa palautumista, mulla on oman kehonkuvan kanssa ollut aikanaan vähän ongelmia. En vaan jotenkin ymmärrä tätä raskauden jälkeistä minää. Itseä ällöttää tuo mahassa oleva "höttö", koska sellaista ei mulla ikinä ole ollut. Mä kävin näitä kroppakriisejä läpi koko raskauden ja näköjään ne vaan jatkuu. Osaispa antaa itselleen vähän aikaa ja ymmärrystä eikä olis heti miettimässä jotain mahamakkaroita! Muiden ihmisten rasvakerrokset taas mua ei inhota eikä ne edes pistä silmään, ne on vaan nämä omat ylimääräiset kun inhottaa.
 
Se on hienoa tässä vaiheessa alkaa arvostaa sitä omaa kroppaa ennen raskautta. Siis että katsoo niitä vanhoja kuvia, eikä voi kuin ihmetellä, että miksi en muka silloin ollut tyytyväinen itseeni. Jos vain pääsisin raskauden jälkeen samaan kuntoon kuin olin ennen raskautta, olisin todella, todella tyytyäinen. Ainakin teoriassa. Miksi sitä katsoo itseään aina niin kriittisesti, juurikin että näkee niitä makkaroita joka puolella, vaikka niitä ei oikeasti edes ole.
 
itellä tuottaa ongelmia, kun musta ei tunnu ollenkaan lihavalta..... mut sit ku kulkee peilin ohi tai saatika jos kattoo itteään hieman tarkemmin niin YÄK!!!! sit joka kerta tavallaan masentuu et toltako mä näytänki!? :eek:
 
Mäkin sanoin miehelle että tänä kesänä ei paljon sit bikinejä käytetä, ja se ihmetteli että miksen muka voisi, niin selitin että en halua että kukaan näkee millanen mun maha sitten on, varmaan aika löysä ja hassunmallinen.
Oon aina ollu suht litteävatsainen ja vaikka mua ei tää raskausmaha mitenkään "ällötä" niin raskauden jälkeinen maha mua jo ajatuksenakin ällöttää.
Mutta todellakin nyt sitä arvostaa ihan erilailla sitä kroppaa mikä oli ennen raskautta.
 
Voi kun teillä on niin kiinteen näköset mahat jo nyt. Itellä tuntunu (ja näyttäny) maha aina synnytyksen jälkeen semmoselta veltolta ryppyseltä taikinalta. Tuntuu ihan tyhjältä hötöltä. Inhottaa ja ajatuskin. No onhan mun maha(t) olleetkin kyllä melko suuria, mut vielä ollaan jotenkin palauduttu takas muottiin. Saa nähä kuin käy nyt. Mut ei me semmosista sressata. Jos jää säkki ni jäähän hyvästä syystä :)
 
Takaisin
Top