Raskaanaolevien ja synnyttäneiden fysioterapia-koulutuksessa uutta tietoa tänä vuonna oli että selällään makoilua ei suositella enää rv 16 jälkeen, koska vaikka äidin olo olis ok (useimmilla kuitenkin tekee häjyä kyseinen asento) niin äidin sydämeen palaava verenkierto heikkenee ja samoin istukan verenkierto heikkenee mikä saattaa aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta. Sikiön raskauden aikainen hapenpuute taas on yhdistetty myöhempiin oppimisvaikeuksiin.
Masussa puuhastelut
- Ketjun aloittaja August14
- Aloituspäivämäärä
Noin jyrkkä kielto selällään olosta tosiaan oli ihan uutta minulle, ja ilmeisesti aika hitaasti vaikuttaa ihan ammattilaistenkin joukossa, sillä vielä pari viikkoa sitten fysioterapian perhevalmennuksessa sanottiin, että selällään oloa ei tarvitse turhaan pelätä, jopa ihan hyvä asento. Kuulema tulee huono olo ja siihen myös herää, jos verenkiero häiriintyy..
Stressasin tätä asiaa viime yönä 
ja sen takia nukuin vissiin todella huonosti. Ja nyt päätin olla stressaamatta. Yöt menee asentoa vaihdellen ja selällään nukkuminen on ainoa asento jossa raskauden myötä herkästi puutuvat kädet eivät puudu. Tuntuisi kauhealta jos oma nukkumisasento vaikuttaisi pienoiseen negatiivisesti 
itselle kun ei tule selällään olosta huonoa oloa kuin ihan välillä.
Pyrin siis nukkumaan kyljelläni mutta annan itselleni armoa jos nukun selälläni välillä matkalla yhdellä kyljeltä toiselle.
Miten muut? Onko selällään nukkumisesta luovuttu kokonaan?
ja sen takia nukuin vissiin todella huonosti. Ja nyt päätin olla stressaamatta. Yöt menee asentoa vaihdellen ja selällään nukkuminen on ainoa asento jossa raskauden myötä herkästi puutuvat kädet eivät puudu. Tuntuisi kauhealta jos oma nukkumisasento vaikuttaisi pienoiseen negatiivisesti itselle kun ei tule selällään olosta huonoa oloa kuin ihan välillä.Pyrin siis nukkumaan kyljelläni mutta annan itselleni armoa jos nukun selälläni välillä matkalla yhdellä kyljeltä toiselle.
Miten muut? Onko selällään nukkumisesta luovuttu kokonaan?
Stressasin tätä asiaa viime yönä
Pyrin siis nukkumaan kyljelläni mutta annan itselleni armoa jos nukun selälläni välillä matkalla yhdellä kyljeltä toiselle.
Miten muut? Onko selällään nukkumisesta luovuttu kokonaan?
En ole luopunut, enkä ole osannut stressata. Olen luottanut siihen, että oma olo kertoo tilanteen.
Stressasin tätä asiaa viime yönä
Pyrin siis nukkumaan kyljelläni mutta annan itselleni armoa jos nukun selälläni välillä matkalla yhdellä kyljeltä toiselle.
Miten muut? Onko selällään nukkumisesta luovuttu kokonaan?
Sama juttu :/ Usein löydän itseni selältäni... päivisinkin sohvalta. Ja tulee huono omatunto :0 Ja niin kaipaan selällään nukkumista öisin! En itseasiassa ole varma nukunko öisin selälläni vai en. Yritän pysyä kyljellään...
Mulla vielä tuleekin vähän tukala olo, muttei liian tukala silti vaan tuntuu ihanan levolliselta asennolta
Olen ekan kolmanneksen jälkeen vältellyt selälleen nukahtamista, mikä on ollut mulle helppoa, kun en normaalistikaan nuku selällään. Tästä huolimatta olen kyllä unissani kierähtänyt selälleni, sillä muutaman kerran olen yöllä herännyt selälläni (epämukavaan oloon).
Voin hyvin maata hetken selälläni ja olo on jonkin aikaa ihan ok. Mies kuunteli stetoskoopilla vatsaa joku viikko sitten, kun makasin selälläni ja siellä kuului kuulemma selvästi ääni ahtaalla olevasta suonesta. :S
Voin hyvin maata hetken selälläni ja olo on jonkin aikaa ihan ok. Mies kuunteli stetoskoopilla vatsaa joku viikko sitten, kun makasin selälläni ja siellä kuului kuulemma selvästi ääni ahtaalla olevasta suonesta. :S
Mä nukun luonnollisesti kyljelläni, joten nukkumisen kanssa ei ole ongelmaa. Sohvalla lepuuttelen tai lueskelen selälläni, nykyään kyllä melkein jo istuvassa asennossa. Tukalalta tuntuu ihan selällään ja kovasti oma pulssi pamppailee mahalla, jos selällään oon, että jotenkin ahdasta siellä on kai. Kai toi puoli-istuva asento ihan ok on vai pitäiskö kirjaakin lukea kyljellään?
Mie en usko et siitä on syytä stressata et nukkuu osan yötä selällään. Mitä sille edes voisi tehdä? Itse käyn aina nukkumaan kyljelläni vartalotyynyä halaten, mutta aika usein herään selälläni. Ei tuo ainakaan sellaista hapenpuutetta oo aiheuttanut et esim. sikiön kasvu ois häiriintynyt. Hereillä ollessa en makaa selälläni.
Mulla oli pari viikkoa sitten ripuli ja huh huh mikä melske kävikään mahassa! Onko muita jotka ovat huomanneet liikkeiden lisääntyneen ripulin myötä? Mietin että reagoikohan pikkuinen tällöin suoliston pitämiin ääniin vai onko silläkin paha olo?
Mulla oli pari viikkoa sitten ripuli ja huh huh mikä melske kävikään mahassa! Onko muita jotka ovat huomanneet liikkeiden lisääntyneen ripulin myötä? Mietin että reagoikohan pikkuinen tällöin suoliston pitämiin ääniin vai onko silläkin paha olo?
Epäilen, että ääniin reagoi. Suolistonhan äänet ovat melko kovat kohdussa. Ja ehkä suolen toiminta myös tuntuu kohdussa jonkinlaisena liikkeenä tai värähtelynä. ..kuullostaisi todennäköisemmältä kuin, että pikkuisella olisi ollut tukala olo, johon reagoi liikkumalla.
Kiitos neuvoista! Mulla tosin kaikki istuminen tuntuu kauhealta. Kipu on siis ristiselässä, joskin nyt ärtyneenä sitä on vaikea paikantaa. Fysioterapeuttiäiti suositteli joko kyljellään makaamista tai sitten selällään olemista niin, että nostaa jalat 90-asteen kulmassa sohvalle.
Tiikeribalsami on ainoa, joka auttaa edes hetkellisesti jos tämä ehtii työpäivän aikana pahentua. Siellä kun ei kauheasti voi makailla: on juuri paikallaan seisomista tai istumista.
Minulle suositeltiin selkäkipujen lievitykseen myös kauratyynyä. Kylmänä tai kuumana. Kylmä kuulema saattaa aiheuttaa joillekin supistelua, mutta kannattaa kokeilla, miten itse reagoi.
Ei ole täälläkään aivan täysin luovuttu selällään makoilusta, monesti yöllä vain on pakko olla tovi selällään kun lonkkia kolottaa niin pirusti. Useimmiten nukun kuitenkin kyljellään, mutta silloin tällöin saatan herätä selällään. Huono olo ei ole kertaakaan tullut, mutta välillä saattaa jokseenkin epämukavia tuntemuksia siinä asennossa tulla. Onko muita jotka miettii miltä supistukset tuntuu? Joitain kertoja masua on alkanut kivistää vaikka liikunnan yhteydessä ja tällöin oon miettinyt, että supistaako.. mutta varmuutta asiasta ei ole ollut :D
Mulle puoli-istuva asento on tällä hetkellä paras oleskeluun. Kyljellään olo on usein melko tukalaa ja vauvakin alkaa protestoida. Nukun kuitenkin kyljelläni pitkulatyynyn avustamana. Meille neuvolan fyssariryhmässä sanottiin samoin, että selälläänkin voi olla niin pitkään kuin se hyvältä tuntuu. Ja sitten toi vähän puoli-istuva asento voi olla hyvä, jos ei saa muuten nukuttua.
Itekki oon normaalisti selällään nukkuja ja monesti myös löydän itseni yöllä selältään, mutta tosiaan aina siihen jotenkin havahtuu ja monesti se huono olokin tulee ja sit kääntyy takas kyljelleen. Ehkä se oma kroppa sit kertoo, että nyt on aika kääntyä? Mut kauan tosiaan menee et noi käytännöt ohjauksessa muuttuu, joku tutkimuskin oli tehty et lääkäreillä kestää n. 17 vuotta muuttaa käytäntöjä siitä kun uusi tutkimustulos jonkin toisen käytännön vaikuttavuudesta on julkaistu!
Oon kuullu et selällään synnyttämisen perinteen taustalla on joku Venäjän Tsaari/keisari (mikälie), joka on varta vasten vaatinut vaimoaan synnyttämään selällään, jotta hänellä itsellään olisi hyvä näkyväisyys seurata synnytystä [emoji28]
Oon kuullu et selällään synnyttämisen perinteen taustalla on joku Venäjän Tsaari/keisari (mikälie), joka on varta vasten vaatinut vaimoaan synnyttämään selällään, jotta hänellä itsellään olisi hyvä näkyväisyys seurata synnytystä [emoji28]