marraskuun porinat

Pitää vaan ostaa vähän kerralla kun saattaa sitten yhtäkkiä ällöttää :D
 
Itse tein nyt vaatekaapiin inventarion. Kaikki vaateet joita en halua venyttää/ei venyisi mahan mukana ni pois piiloon ja äitiysvaatetta/muut jotka kelpaavat raskaudeksi jätin kaapiin... Kovin kävi vähiin. En maltaisi millään ostaa farkkuja uutena mut kaipa se on pakko kun ei tahdo löytyä käytettynä ja nykyiset housut ahistaa!!

Itse aatelin paketin ottaa, oli se sit 15 tai 16 vuoden. Itse kerkesin pienimät uniseks vaateet jo kamuttamana eteenpäin joten pientä vaatetta täytyy ostaa. Jos tulee tyttö niin neidin vanhoilla mennään etiäpäin, mut jos tulee poika ni menee aikalailla vaihtoon.

Pinnasänky täytyy ostaa samoin turvaistuin, sitteri... Hoitopöydän päällinen parisen kk sit purettiin mut yhä onneksi tallessa ^^. Samoin vaunut menee vaihtoon. Nykyisiin ei saa seisomalautaa kiinni joten pakko hankia semmoseet johon laudan saa niin neiti saa opetella siinä seisomaan kun ei enään kävellä jaksa.
 
Tämä voi kuulostaa nyt aivan kamalalta, mutta tänään, tämän yhden päivän on vaan tuntunut että olikohan tämä lapsi huono ajatus. Asutaan vuokralla, mulla ei oo vakituista työtä, oon nyt töissä, seuraavasta pidemmästä pestistä ei oo tietoa. Työllistyminen mammaloman jälkeen vaatis todennäkösesti sijaisuuksien tekemistä ja niistä tuleva tulo on niin epävarmaa, ettei raaski laittaa hoitoon ja ilman hoitopaikkaa ei töihin voi mennä. Kaiken onnen keskelle iski päin naamaa vaan se, että olisin uralla epäonnistunut, työtön äiti enkä tiedä olisinko edes hyvä äiti, olisiko lapsi onneton tai jäisikö hän jostain paitsi. Kamalia ajatuksia, joista en vaan pääse eroon. Onkohan tämä normaalia?
 
Tunteet heittelee raskausaikana laidasta laitaan. On monenlaisia ajatuksia ja mietteitä, vaikka silti yli kaiken haluaa sen lapsen. :) Mä oon monesti miettiny kaverini viisaita sanoja, et jos järjellä ajattelee, niin koskaan ei ole hyvä aika lapselle. :wink Mut nämä onkin niitä tunteella tehtyjä tekoja. ♡
 
minä olen myös samaa mieltä että eipä se oikeen koskaan olis järjellä ajateltuna "oikee" aika tehdä lapsia, aina löytyis jotain syytä miksi ei
 
Kuulostaa MaiKhi minun korvaani aivan normaalilta äitiyteen valmistautumiselta! Nuo kaikki ajatukset ovat yleisiä ja normaaleja, monet ei vaan uskalla niitä myöntää. Ja siis kaikki muukin tunteiden myllerys, kuten Eetla jo mainitsi, on varsin suotavaa äidille/tulevalle äidille. :)
 
Huih, pelkäsin jo että tää on merkki siitä ettei minun lasta pitäisi saada :sad001 Ja oikeeta aikaa saisi varmasti oottaa niin kauan ettei lapsia vois enää saadakaan.
 
Joo, koskaan ei ole hyvä aika jos alkaa liikaa ajatella. :) Mekin asutaan vuokralla ja ollaan vieläpä molemmat työttömiä, mutta entäs sitten? Hyvin on nytkin pärjätty lapsen kanssa ilman töitä tai säästöjä. Tietysti nyt välillä ärsyttää kun koti ei ole kuin sisustuslehdestä tai kartano eikä koskaan päästä minnekään esim. lomalle. Mutta mä oon ajatellut että meillä oli aika lapsille nyt, töitä ja taloja perunamaineen ehtii myöhemminkin hankkia. Sitä paitsi vois olla huonomminkin. :) Meillä on kuitenkin meille sopiva koti, alue on kiva, mitään tavaraa tai ruokaa ei puutu. :smiley-angelic003

Mutta se on ihan normaalia miettiä kaikenlaista. Muakin on alkanut ahdistaa se, kun tietyt huonekalut ovat ulkonäöltään vähän mitä ovat. Ihan kuin lapset siitä välittäisivät. :grin Hirveät paineet olla joku naistenlehden täydellinen äiti perheineen ja koteineen, vaikkei edes tiedä ketä varten. Joo, menipäs syvälliseksi. :scratch
 
Onhan se normaalia. Itsellä tukityöllistettynä sopimus joka nyt tietty menee vähän lopusta ohi, smaoin miehellä. Sitten kutsuu taas työttömyys ties minkämoiseksi ajaksi. Toki itsellä alallani huono työllistyminen ja oonkin päättänyt lähteä opiskelemaan kun aika on hyvä ja mielenkiintoinen ala/homma löytyy. Mutta hyvin ollaan pärjätty nykyisinkin. Onhan se nyt mukavaa kun on tuloja ja on laittaa rahaa säästöön ja ostettua enemän uutta, mutta minkäs mahtaa. Onneks itse tottunut siihen et käy kirpiksillä yms aina edulista hyvää vaatetta etsii.
En oo pahemmin jaksanut välittää, meillä koti on koti ^^. Vaikka suurin osa tavaroista on saatuja ni hyvin ollaan osattu soinustaa ne yhteen verhoilla, vilteillä yms pikkujutuilla. Olisihan se ihanaa olla omakotitalo omalla pihalla ja hyväpalkanen työ, mut aika utopiaa taitaa nykyisin olla. Olenki miehelleni sanonut et synnytyksen jälkene laitatan kierukan eikä kolmatta lasta tule, mikäli ei voiteta lotossa tyyliin miljoona. :shy:
 
Miten saa viestiketjun poistettua?Tein viestiketjun joka olikin jo olemassa niin sillä kyselen.
 
Tuiskunen kannattaa melkein tuolta ylläpidolta kysäistä,en minäkään äkikseltään löytänyt ohjetta ketjun poistoon:bookworm: sinänsä eipä tuo ainakaan itseäni häiritse tuolla :)
 
maiKhi aivan normaaleja ajatuksia! se on sitä äitiksi kasvamista :) ja ne ahdistaa sen aikaa kun ovat mielen päällä, kohta huomaat ettei niitä enää olekaan :) ja voivat uusia mt sekin on normaalia :) itselläni 4 raskaus ja samanlain mietityttää kaikki esim et ois pitäny oottaa tai jättää "tekemättä" mt tää on tätä elämää.. ja se kuljettaa vähä jokkaista omaa rataansa.. eikä nuita mukeloita mihinkää vaihtais :) talousasiat on tosi ressaavia mt aina niistä jotenki selviää vaikka toisinaan tuntuu ettei muuhun jää energiaa kun talous stressi vie kaiken..
 
Kokemuksia unipusseista?Ei ole ennen ollut mut ajattelin jos hankkisi sit semmoisen kun se aika on.
 
Meillä on pariakin erikokoista unipussia. Eipä tullut paljoa käytettyä kun olivat liian kuumia meidän pojalle talvellakin. :D
 
Joo on. Meillä on ollut ikean mallia. Se ei varmaankaan ole ihan ohuin, mutta ei kyllä paksuinkaan. Meillä vaan on melko kuumaverinen kaveri tuo esikoinen. :D Ja kun on puulämmitys niin välillä on kuuma vaikka ei olisi edes vaatteita... Mun mies on siis sellaista viluista sorttia ja vastuussa lämmityksestä. Ei paras yhtälö meidän hikoilijoiden kannalta. :)
 
Takaisin
Top