Mammojen vointi

Pumpuli82 mulla on levottomat jalat ja se vaiva on vaan pahentunu tässä raskauden aikana. Ei onneks vaivaa öisin nukkuessa mut illalla ennen nukkumaan menoa on ihan hirveetä, niitä on pakko koko ajan heilutella.
Me oltiin eilen tutustumassa synnytysosastolla ja näin sen kunniaks sit synnytysunia [:D] Aamulla oli ihan outo olo kun luulin että olin päässyt jo tästä mahasta eroon mut ei, piti taas kammeta itteensä sängyn pohjalta yhtä painavana kun ennen. [:D] Tänään on taas jalat kovin turvoksissa ja kuuma olo. Tarkotus ois täälläkin siivota ja järkkäillä! Supistuksia tuntuu pari kertaa päivässä, menevät ohi kyllä aina melko pian. Varsinkin ton eilisen tutustumiskäynnin jälkeen meen kyllä synnyttämään oikein hyvillä ja avoimin mielin [:)][:)]
 
Onnea kaikille vauvautuneille!

Täälläkään ei tullu viimeyönä hyvin nukuttua. Väsytti kyllä todella paljon, mutta masus alko hirmuinen potkunyrkkijumppa ennen puolta yötä ja loppu vasta kolmen jälkee aamulla[:@] Sen jälkee sai nukuttua pätkissä loppuyön välillä vessassa ravaten ja kylkeä kääntäen.

Tuntuu et sais se muksu nyt kyllä jo tulla ku ei tätä raskautta nyt enää jaksas. Maha kokoajan tiellä jalat turvoksissa, mitään ei jaksa tehdä ja kaikkee olis tehtävä[:@] Ja ne potkut sattuu aikas kovasti, jos se jo syntys ni pääsis potkii tota isukkiakin[;)] eikä pelkästää mua. Menkkajomottelua on ollu nyt muutamana yönä(lievää eikä kestä ku puolisen tuntia kerralla) sekin valvottanu, mut ei viitti siihen mitää panadolii syödä ku tietää et synnytyksee se vaa valmistaa.

Tää tietokoneen näppis tekee mut hulluks! Pilkku ei meinaa toimia muuten ku hakkaamal ja ei aina silläkään[:@] Ja niin vanha kone et uutta näppistä varten tarvis kuulemma hankkii joku usb-jakaja? tai sen tapanen ?

Tulihan taas avauduttuu[:D]
 
Onnea täältäkin kaikille vauvautuneille!

Mie alotin tänään vapaat ja jo pikkusen hirvittää miten sitä vuoden kotona viihtyy.[8|] Tämä päivä on kyllä menny nukkuessa ja muuten vaan aikaa kulutellessa. Tiedossa olikin jo, että eka vapaa päivänä ei juuri mitään tule tehtyä.[:)]

Miulla on alkanut olemaan jatkuvaa painontunnetta alamahassa/alapäässä. Jaloista nyt ei kannata puhuakkaan. Ne on kipeinä liki kokoajan. Vaikutasko vielä työt ja kyllä tämä lisäpainokin jossain tuntuu.. Nyt on alkanut sen verran turvottaan, että jossain vaiheessa päivää tulee sormukset kiskottua sormista. Niin ja nuo "menkkakivut" on täälläkin alkanu tuntumaan yhdessä supistusten kanssa. Onneksi tullu aikanaan selvittyä muutamat menkat ilman särkylääkettä niin tietää mikä niihin auttaa (miulla niin kipeät menkat aikanaan, että oksentanukkin kivusta, parasta raskaudessa ollukin se, ettei menkkoja ole ollut[:D]). Yöuniahan ei kyllä takas saa, kun tuli valvoskeltua muutama yö niiden kanssa. Onneksi jatkossa pystyy sitten ottamaan päivällä takasin. Miulla tuo Pumpuli82 ja camsun mainitsema jalkojen "pakkoliikuttelu" on tullut pakkottamisena/ suonenvedontyyppisenä tuntona. Aina ei ole ihan pakko liikutella muuten, mutta nilkka on pakko laittaa koukkuun, että saa pohkeen suoraksi. Tiiä sitten onko sama vaiva, mutta tuli vain mieleen...
 
Viikkoja 34 täynnä ja olo on ainakin toistaiseksi ihan ok. Ei tässä enää ihan perhosena liidellä, mutta kiitän Luojaa, että kaikilta pahimmilta vaivoilta on säästytty. [:D] Kaikkeahan sitä tietenkin on, jatkuvaa pissattamista, hengästymistä, nopeampaa väsymistä (päiväunet alkavat olla vakkarit, johtuu varmasti myös öisestä vessassa ramppaamisesta), jalkojen turpoamista, harjoitussuppareita etenkin kävellessä jne. jne. Ainakin väsyminen voi johtua osin siitä, että hempat on tosi alhaalla, 97. Katsotaan auttaisiko rautakuuri asiaan. Täytyy kuitenkin nauttia tästä olosta, koska kuntohan saattaa mennä aika äkkiä alaspäin. Ikinä ei tiedä, mikä on vointi ja jaksaminen ensi viikolla.

Pienistä rempoista huolimatta yritän ajatella positiivisesti: tänne asti on päästy ja vielä liikutaan ihan omin voimin! Pikkuhiljaa tämäkin vauhtinainen on alkanut hyväksyä sen, että nyt täytyy vähän hidastaa. Ei suju enää kävely samaa tahtia kuin ennen, eikä muukaan elämä. Eilinen iltalenkki, joka normaalisti olisi mennyt alle puolen tunnin, veikin kolme varttia! No, mikäpä siinä nauttiessa kesäillasta, lintujen laulua kuunnellen ja luonnon kukkeutta ihaillen! Oon ihan mielissäni siitä, että on kesä ja kuitenkaan ei liian kuuma. [:)]

Tavallaan tämä on mulle raskauden parasta aikaa. Ei fyysisen voinnin takia, vaan koska vauva alkaa olla jo niin iso ettei enää tarvitse pelätä kamalasti, vaikka tuo jo päättäisi putkahtaa maailmaan. Tietenkin toivon, että tyttö pysyisi matkassa vielä vähintään pari viikkoa, mutta toisaalta odotan jo innolla, että saan tavata hänet! Tietäisin, kuka on minua mukiloinut viime aikoina oikein olan takaa [;)]
 
Hei Kaikki, täällä pitkästä aikaa riittää puhti itsekin kirjoittaa.

Onnea valtavasti jo vauvautuneille!

Pumpuli ja Camsu, täällä myös levottomat jalat, tosin ei myöskään onneksi vaivaa kovinkaan usein öisin, mutta just esim. iltaisin, kun haluaisi edes yrittää rentoutua sohvalla, niin jalat on ihan tulessa jotenkin, pitää liikutella ja venytellä jne. Mulla on ollut tämä sama joka raskaudesssa ja on kutakuinkin kokonaan hävinnyt aina synnytyksen jälkeen.

Kävin yksityisellä lääkärillä tarkistuttamassa kohdun suun tilanteen kaksi viikkoa sitten ja hänpä arvioi vaavin silloin 3,2 kiloiseksi. sain ihan sätkyn, sillä ensimmäiseni oli 3,8kg ja oli tosi tiukassa. Toinen oli 3,4kg ja tämä kolmas kyllä tuntuu itsellekin, että olisi selvästi isompi kuin tuo 3,4kg jo nyt. Sehän menee selvästi yli 4kilon, jos mennään loppuun asti, saatika yliaikaa.[:(] Onneksi sentään tämänpäiväinen terkkarisijainen neuvolassa kirjoitti lähetteen ja odottelen nyt kokoarvioon kutsua. Hermostuttaa synnytys kovasti tuon takia, vaikka onkin kolmas kerta. Ei se näköjään välttämättä helpota, vaikka ei oo eka kerta, toivoo vaan, että menis helpommin kuin kaksi edellistä.

Terveydenhoitaja myös vahvisti niin monelta muulta kuulemani, että vatsa on todella outo. Se on valtava putki tuossa edessä, takaa ei näy mitään. Ja hän sanoi, että saattoi melkein tuntea edessä olevan istukan lohkot ihon läpi, kun peitteet ovat niin ohuet. Todennäköisesti tästä jää jonkinlainen tyrä, mikä oli ongelma jo viimeksikin, mutta palautui lopulta jotenkuten.. Voi voi, ehkä tästä vielä selvitään hengissä...[;)]

Valituksia nyt tuli tähän, mutta on se vaan niin ihanaa taas tuntea nuo potkut, tämä tyyppi on myös tosi vilkas erityisesti ilta-aikaan. Potkut saavat myös aikaan supistuksia, ja muutenkin supistelee usein tuntejakin muutamien minuuttien välein, mutta kivuttomia ne ovat, joten en usko, että ihan vielä tämä kuitenkaan syntyy. Vaan tulisi jo, niin näkisi pikkuisen poikamme jo!

Nyt väsyttää niin, että pitää jatkaa vaikka huomenna, niin hyvää yötä kuin mahdollista kaikille! Heräillään ja valvotaan yhteishengessä, jos niin käy - taas [:D]
 
Täällä herättiin sitten tänään aamulla kurkkukipuun ja vuotavaan nokkaan... [:@] Mutta varmaan ihan itseäni saan siitä syyttää, ku olin niin väsyny et suoraan suihkusta kellahdin sänkyyn ja vaan pikkarit sain aikaseks puettua päälle... [:D] Yleensä nukun paita päällä, joten olisko tuo viimeöinen "vaatetus" syynä tähän flunssan poikaseen...

Kaverille sitten mainostin, että on ollu tänään vähän kurkku kipeä ja hän heti kehotti mua googlettamaan jonku ihme taudin joka hänellä oli raskausaikana (oireena vain kurkkukipu ja vilunväristykset... sikiöllä verenpurkaumia ihon alla tms. syntyessään)... sellanen ku sytomegalovirus... kauheeta pelottelua... miks sellasta pitää harrastaa? Jos tässä joka oireesta alkais kehittää jotain tautia tai lähtis tarkastuttaa niin hullujen huoneellehan tässä ohjattais luulotautisena kaikenmaailman kissoista ja marsuista tarttuvien tautien sun muiden virusten ja megalovirusten takia... [:D]
 
Moikka! Käytiin viime viikonloppuna tosiaan aika pitkällä ajelulla sukulaisissa. Selvisin ihan hyvin kun vaan pidettiin tarpeeksi usein vessa- ja jaloittelutaukoja.
 
Mitäpä muuta... lääkärikäynti oli jo viime viikolla, normaalisti olisi tällä viikolla, mutta kun lekuri jäi kesälomalle. Kaikki näytti olevan ok, vauva oikeinpäin tulossa ja pitäisi mahtua. "Kaikki" vaan ihmettelee mun mahaani kun se on muka niin pieni... en ole raskauden alusta lihonut kuin n. 10 kg, eikä mitään ihmeempiä turvotuksia ole ainakaan vielä ollut (koputtaa puuta!).
 
Aika vähillä vaivoilla siis mennään vieläkin, vähän selkä välillä kipeytyy, ja ylävatsa minulla on ollut kipeä jo raskauden puolivälistä alkaen. Yöllä raajat puutuu mutta toistaiseksi olen saanut nukuttua melko kohtuullisesti. Laskettuun aikaan on vähän vajaa kuukausi, supistuksia on ollut kyllä niin vähän että veikkaan tällä hetkellä että ei tuo kaveri tuolta maailmaan ihan heti tule...
 
Mulla on ollut vähän turvotuksia...Tai itseasiassa aika paljon, mutta verenpaine on ollut ok.

Sit vasen jalkapohja on välil aika kipeä. Supistuksia on ollut.

Vessassa saa tosissaan ravata usein.

Minua on alkanut synnytys jännittämään aika kovin...

Toinen uskomaton juttu on et välil oon tosi väsynyt ja sit välil niin pirteä et vois tehdä vaikka mitä. Mies sanoi et joku pesänrakennus vimma on kyl meneillään ku olen viime aikoina järjestelyt paikkoja [:D]
 
Viikolla kävin äitipolilla.
RR oli 114/75
sydänkäyrä ok
ultra ok.
maksa-arvo (alat) hyvin laskenut, oli enää 59. Sappihaposta soittelen maanantaina, mutta luulisi sen alhaalla olevan, kun alat oli jo noin hyvä.
Painoarvioo ei nyt tehty, kun viikko sitten tehtiin. Vointi hyvä, nyt rv34+2. Eilen olin miehen mukana töissä (ajaa rekkaa), siinä sitä tuli tutuksi kappale kauneinta suomea. Kilometrejä kertyi noin 650km.
Ensiviikolla neuvola+äitipoli+labrat.
 
Tänään ja muutamana päivänä aiemmin oon tuntenu sellasia menkkamaisia nipistyksiä ja kipuiluja tuolla alavatsalla/-selässä ja alapäässä... onkohan ne suppareita vaaaaiiii? Osaako joku kokeneempi kertoa? [:)]
 
Elaisah, minä nyt en sen kokeneempi ole mutta noiden supistusten takia lääkärissä ravannut kuitenkin. Justiin semmoisilta kuukautiskivuilta tuntuu, kestää vähän aikaa ja sitten loppuu. Eivät tarkoita mitään ihmeellistä, paitsi jos alkavat tulla säännöllisesti. Mulle sanottiin että jos tunnin aikana esim. tulee useemmin ja säännöllisin väliajoin ni sit täytyy alkaa jo soitella!
 
Mullakin on myös noita alaselkä-alavatsa seudun kipuiluja ollut perjantaista lähtien, ei kovin säännöllisiä, mutta useasti päivän aikana. Alkavat yleensä iltapäivällä olemaan useammin ja esim. viime yönä heräsin moneen otteeseen alavatsan nipistelyyn ja vatsa oli aivan piukeena. Alaselkä on iltapäivästä lähtien (kuten nytkin) todella "paineen" alla... supistuksia ovat; eivät vielä aiheuta suurta tuskaa tai tule säännöllisesti joten rauhallisin mielin mennään ja odotellaan minkälaiseksi ne vielä kehkeytyy ajan myötä [:)]
 
Hei...

Tuota "säännöllisin väliajoin" oon miettinyt viime päivinä paljon. Jos supistelee pitkänkin aikaa niin, että supistusten väli vaihtelee 2 min-20min, niin onko ne silloin säännöllisin väliajoin? Vai pitäiskö niiden tulla tarkalleen saman pituisin välein?

Muutamana yönä on supistellut jo melko paljon. Osa supistuksista on vain tuttuja mahan kovettumisia, mutta osa jo aina napakoita, vähän kipeitäkin. Viime yönä supisteli noin kello 21.30-05.00. Sitten yhtäkkiä loppui. Aiemminkin on supistellut parisen tuntia ja sitten laantunut.

Viime yö turhautti tosi paljon, kun toivoisin, että pääsisin jo tositoimiin ja saisi sen synnytyksenkin pois päiväjärjestyksestä, ettei tarvisi sitä hermoilla. Alkaa olla pitkiä päiviä. Ja yöt vielä pitempiä, kun nukutuksi ei oikein saa.

Toisena nyt vasta ilmenneenä oireena on huono ja heikko olo. Huimaa helposti ja on lievästi pahoinvoiva tunne. Ja nihkeää hikeä puskee sitten... Ei kiva.
 
Pihlajainen; mullakin on ollut tuota huonovointisuutta nyt ja hikeä pukkaa ainakin yöllä. Kahtena perättäisenä yönä olenkin ollut "hiestä" märkänä ja peittoa ei kyllä halua päälleen laittaa. Ja nyt on ollut viileät ilmatkin, joten ihmettelen tätä hikoilua..

Säännöllisyydestä mullakaan ei ole tietoa, mutta itsellä nämä vatsan piukenemiset kestää n. muutaman minuutin ja sitten voi laantua puoleksikin tunniksi ja taas tulla vastaava piukeentuminen. Istumisasento ei ole näinä viikkoina enää lempiasento ja heijaankin itseäni nykyään enempi puolelta toiselle seistessäni sillä tuo alaselkä on nyt kovilla ollut.

Yritin muuten lääkärineuvola käynnillä udella hieman näistä supistuksista ja kestoista ja laskemisesta, mutta eihän se osannut mulle mitään kertoa. Sanoi vain että koneellakin lukee että jos tulee 10 min aikana 3-4 supistusta ja kestoltaan 40-60 sek niin sitten ottaa yhteys synnärille. Mutta toisaalta, luotan ehkä enempi omaan olooni + kroppaani, kuin alan tarkkailemaan supistuksia sen enempää kellottamalla. Koska sitten kun supistuksia tulee niin jos tulee useasti ja kipeästi enkä kestä niitä niin menen synnärille kestosta riippumatta [;)] [:D]
 
Pumpuli82: Niin minäkin viime yönä ajattelin, että vaikka suppareita tuli välillä 6-8 puolessa tunnissa, niin en lähde hötkyilemään, kun ei ne niin kipeitä kuitenkaan olleet. Että omaan oloon ajattelin minäkin enempi luottaa.

Olo on kyllä sellainen, ettei synnytys ole kovin kaukana enää. Ja samaa sanoi neuvolalääkärikin reilu viikko sitten. Että koska hyvänsä voi synnytys käynnistyä. Mutta kauhulla ajattelen silti sitäkin vaihtoehtoa, että voihan tässä vielä 4 viikkoakin mennä...
 
En osaa auttaa kyllä suppareiden tulkinnassa, minä en oo tuntenut vieläkään yhtään mitään sellaiseen viittavaa (ja tänään rv 35+0).

Mun piti siis ihan perjantain neuvolassa jo kysyä että pitäiskö olla jotenkin huolissaan, kun en ole omasta mielestäni tuntenut mitään supisteluja. Mutta hyvin taas lohdulteltiin yksilöllisillä eroilla - ei siis ole ollenkaan tavatonta sekään että ensimmäiset supistukset onkin sitten jo niitä ihan "oikeita". Niitä siis odotellessa... [:)]

Neuvolantäti muistutteli myös siitä "ikävästä" tosiasiasta, että kuitenkin yli 90% vauvoista syntyy vasta lasketun ajan jälkeen... Itse en siis edes uskalla haaveilla että uusi perheenjäsen olisi sylissä vielä viikkokausiin. Toivon vain, että syntyisi edes heinäkuun puolella, niin säilyis heinävauvastatus kuitenkin [:)]

Mites muuten olette muut jaksaneet vielä liikuntaa harrastaa? Mä olen oikein ihmeissäni kun edelleen on ihan reipas olo. Eilen salillakin treeni kulki paremmin kuin aikoihin ja fillarillakin jaksaa liikuskella! Nyt kun alkoi vihdoin tää mammaloma, niin toivottavasti on taas aikaakin liikkua enemmän kuin muutamaan viime viikkoon. Kaikissa ohjeistukissa kehotetaan lepäämään tää loppuaika, mutta ainakin mun oloni on paljon tukalampi ja selkä tuntuu hajoavan heti jos vaan makaan paikallani!

Varsikin alaselkä menee täysin juntturaan jos en aktiivisesti tee sekä jonkinlaisia lihaskuntoliikkeitä että venyttele/joogaa. Tossa yks ilta oli just sohvalla telkkarin ääressä röhnötetyn illan jälkeen niin kipeä selkä, etten päässyt edes kävelemään (ei voinut toiselle jalalle varata yhtään painoa, kun vihlas joka askeleella niin pahasti että petti jalka alta). No pari minuuttia sit venyttelin ja pilatesrullan kanssa hieroskelin selkää lattialla, niin jo olis voinut vaikka tanssia! [:D]
 
ALKUPERÄINEN: HK

Mites muuten olette muut jaksaneet vielä liikuntaa harrastaa?


Täytyy myöntää että todella vähiin on mulla liikunta jäänyt. Koiran takia joutuu/pääsee ulkoilemaan, mutta hyvä kun jaksaa lähimmän korttelin kiertää. Onkin se koiran lenkittäminen jäänyt enempi puolison hoidettavaksi [:@] Vähän liian helpostikin jää nykyään sohvalle makoilemaan ja kyllähän siinä on sitten paikat jumissa kun liikkeelle lähtee. Eli ikävistä selkäkivuistakin saa kyllä itseä syyttää..
 
HK; itelläni alkoi tällaiset supparit oikeastaan vasta viimeisen lääkärineuvola-käynnin jälkeisenä iltana. Eli RV 36+3. Sanoin RV 37+3 neuvolakäynnillä näistä supistuksista ja hän oli kanssani samaa mieltä että tuo ronkkiminen kyllä aiheuttaa niitä supistuksia. Ja itselleni ne jäi päälle, välillä enempi, välillä vähempi tuntuvasti [:)] Mutta ei tosiaan ennen tuota ronkkijaa ollut oikeastaan muuta kuin vatsan piukeentumista ja nyt lisänä siis nuo alaselän paine /kipuilu ja alavatsan nipistely /paine/kipuilu tuntemukset..

Liikunnan harrastaminen on jäänyt tosi tosi tosi vähälle. Välillä jaksan mennä mieheni mukana ulkoiluttamaan koiraamme, mutta välillä taas tuntuu siltä ettei jaksa liikkua mihinkään. Ja ulkoillessa olo kuitenkin paranee, mutta kävelen kuin olisi pää jalkojen välissä roikkumassa eli en mitenkään "kauniisti" [:D]... Nyt kun kipuilee enempi, en voisi edes ajatella käveleväni pidempiä matkoja vaikka mieli haluaisikin. Katsotaan sitten RV 40+ jos ei ole vielä vaavi syntynyt, että minkälaisia extremejä sitä itsestään saa irti [;)] Nyt ollaan vielä kiitettävästi tällä puolen viikkoja, joten ei mitään suurempia urheilusuorituksia ole enää suunnitelmissa.
 
Täälläkin on ollut jotain pientä kipuilua alavatsassa ja joskus jopa selässä, mutta niin pienenä, ettei niitä tuntemuksia huomaa, ellei istu tai makoile kaikessa rauhassa. Tuollaisia tuntemuksia oli etenkin pari viikkoa sitten, joten tulkitsin niiden johtuvan siitä, että vauva hiljalleen laskeutuu alemmaksi ja raivaa tietä itselleen. Nyt en enää olekaan huomannut tuollaisia pikkupolttoja.

Liikunnasta on vauhti kadonnut, mutta yritän korvata sitä vauhtia määrällä. Aikaisemmin kun kävin 3-4 krt viikossa vauhdikkaalla jumpalla, yritän nyt liikkua päivittäin. Yhä sen kolmisen kertaa käyn jumpassa viikottain, mutta kyseessä on lähinnä joogatyyppinen harjoittelu ja pienten punttien nostelu. Lisäksi käyn lähes joka ilta kävelemässä sellaisen 30-50 min lenkin omaan rauhalliseen tahtiini. Pyöräiltyä tulee kuten ennenkin, hyötyliikunnan verran. Jos jotain vauhdikkaampaa yrittää, alkaa hengästyttää ja huimata. Se voi johtua alhaisesta hemoglobiinista, katsotaan tehoavatko rautatabletit ja helpottaako sitten.

Eilen oli kyllä erityisen liikunnallinen päivä. Kävin pienellä puolentoista tunnin opastetulla kasviretkellä, jonka aikana käveltiin rauhallisesti luonnon kasveihin tutustuen. Lisäksi meno ja paluu pyörällä kotiin, noin 30 min/suunta. Retken innoittamana lähdin vielä lähimetsään poimimaan nokkosia ja muita hyötykasveja, ja metsässä kyykkiessä meni kevyesti liki kaksi tuntia. (Ei ole muuten kyykkiminen ja kumartelu enää ihan helppo juttu!) Illalla vielä pyöräilin salille äitiysjoogaan ja sieltä kotiin. Vaikka kaikki liikkuminen oli rauhallista, niin määrällisesti sitä tuli tosi kivasti. Kyllä illalla väsytti! [:D]

Tänä aamuna oli sitten uudet sokerirasitustestit. Ainakin paastoarvo oli ok, mutta saa nähdä mitkä ovat kaikki arvot... Huomenna pitäisi neukan soittaa ja antaa tuomionsa. Vähän huolestuttaa...
 
Heips!

En tiedä kuuluuko oikeaan ketjuun, mutta tässä tilitystä äskettäisestä äippäpolilla käynnistä. Ainakin tämä koskee henkistä hyvinvointani. Sokereiden takia siis kävin kokoarviossa ja paljastui, että baby ois sitten tulossa perä edellä. [:@] Tähän asti on ollu ihan nätisti raivotarjonnassa mutta nyt onkin kääntynyt väärinpäin. Torstaina yritetään kääntää tulokasta oikeinpäin. Mulla on siis 3 päivää aikaa miettiä, mitä teen. Jos ei onnistu kääntö, niin pitäis päättää kummin teen; synnytän perätilassa olevan lapsen tai menen sektioon ja lyödä pvm lukkoon sitä varten, joka olis rv:lla 39. LIIAN SUURIA KYSYMYKSIÄ!!!! Pää hajoaa. [&o]

Lohduttavaa on toki se, että vauva on pienehkön kokoinen, tällä hetkellä 2560g. Ja ekg ja liikkeet oikein hyvät. Lääkäri ronkki ikävästi paikkoja, kun mittaili käsimääräisesti, voisko se sieltä mahtua. Totes vaan et raivotarjonnassa normaalisti kyllä mahtuu, muttei sanonu sitä, kuinka perätilassa vois mahtua. [:-] Jos siis nyt päätän synnyttää normaalisti perätilassa, tekevät vielä onneksi magneettikuvauksen, jossa mitataan tarkasti mahtuuko vai ei. Pitää nyt vaan toivoa et vauva saatais torstaina kääntymään oikeaan asentoon, niin olis tämäkin huoli poissa.


Onko kellään muulla tällaista ongelmaa pohdittavanaan???
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top