Mammojen vointi

Pakko päästä kysymään teiltä kun neuvola on vasta keskiviikkona ja mieltä painaa. Eli viime yönä heräsin tosi kovaan vatsakipuun joka lähti ylhäältä alaspäin ja jomotti myös selkään. Kokeilin myös mahaa ja se oli tosi pinkeä ja vähän ajan päästä meni maha aivan sekaisin ja jouduin käymään vessassa monesti yön aikana. Joten kysymys on, että oliko tuo supistelua vai jotain vatsataudin oloista? Voiko supisteluista mennä maha sekaisin? [:-] Aamulla myös huomasin että maha on valahtanut alaspäin aika hurjasti. [:)]
 
Heitän tähän väliin vielä yhen kysymyksen,

eli ootteko uskaltautuneet uimaan? Siis järveen/mereen/lampeen? Ja onko tietoa että voinko nyt vaikka juhannuksena mennä ihan normaalisti saunaan ja uimaan? Kun kaverin äiti varotteli että "et sitten mene uimaan, voi aiheuttaa supistuksia!"

Tekis niin mieli päästä uimaan mutten uskalla riskata jos supparivaara on.
 
ev3l
 
Mulla suunnilleen viikko sitten oli muutamana yönä myös melkoista selkäsärkyä, vessassa käynnit yön tunteina lisääntyivät ja huomasin vatsan laskeutuneen. Pari päivää myöhemmin neuvolalääkäri totesi vauvan alkaneen laskeutua... Eli itsellä nuo oireet ainakin merkitsivät ihan vain sitä, että vauva alkaa hakeutua lähtökuoppiin. Viikkoja on nyt täynnä 37. Toki on satunnaisesti ollut myös harjoitussuppareita.

Mutta mitäpä näistä oireista voisi päätellä, kun toisilla niiden esiintyminen tarkoittaa, että lähtö synnärille tulee parin päivän päästä; toisilla lähtö tulee vasta kuukauden kuluttua. Päivä kerrallaan.

Ja nyt tuntuu siltä, että masuasukki laskeutui viikko sitten vain saadakseen lisää tilaa kasvaa. Ylävatsa alkaa jälleen olemaan melkoinen pallo
 
Tuolta elokuisista tulin tänne huutelemaan..
Muiia: Suppari vaara tosiaan on jos käy kylmässä vedessä uimassa. Kylmänveden määritelmää en kyllä tiedä. Ja muistaakseni viimeisen kuukauden aikana ei sais uida tulehdusvaaran takia.
 
[:)]  Täällä onkin keskusteltu juuri siitä mitä just eilen ite mietin! Meillä on nyt jatkuvasti sellasta 40 asteen lämpöä päivisin ja mieleni TODELLAKIN tekisi pulahtaa vilvoittavaan mereen. Mentiin sitten eilen illalla rannalle kävelylle mutten uskaltautunut uimaan kun muistelin jostain lukeneeni että jopa kylpyammeessa lillumista ei suositella raskaanaoleville (tulehdusvaara), niin aattelin että tuskin tekee hyvää sitten meressäkään lilluminen. Tuskin malta odottaa ensi kesää jolloin pääsen merenrannalle ja vieläpä tyttäreni kanssa! [:)] Katselin jo sillä silmällä rantoja, että mitkä ovat hyviä ja turvallisia lapsille. Ja eihän me voitu olla ostamatta sellasta suloista rantaleikkisettiä jossa on vaikka mitä muovivekottimia hiekkaleikkeihin! [:D] Ja huomasimpa myös siinä pehmeessä rantahietikossa talsiessani norsunpainoisella kropallani puuskuttaen!!! [:D] [:D] että tekeepä varmaan hyvää, varsinkin synnytyksen jälkeen, tollanen pehmeellä rantahiekalla kävely, ja vedessä kahlaaminen, noille nykyään aika kamalan näkösille reisille [;)]
 
Paukke: Sitähän mä vähän pelkäsin.. Netissä on vaan niin älyttömän ristiriitasta tietoa että otapa siitä selvää. Jep, kyllä jää nyt sitten uimatta kaiken varalta kun viimenen kuukausikin pyörähtää sopivasti juhannuksena alulleen. Kahlailen sit vaan rantavesissä ja rusketan pötsiä[:)]

Huomasin viimeks rantasaunassa käydessäkin ettei tehnyt mieli istua ylälauteilla, nuo rajut lämmön vaihtelut varmaan ei oo oikein hyviä. Kun jotkut vaistot siinä heräs että nyt on otettava vähän iisimmät hiet.. :D

Jasmiini: Joo tuo mielikuva kyllä helpottaa kummasti, ensi kesän pulahtelut pienen taaperon kanssa <3 Yks uintivapaa juhannus sinne tai tänne:)
 
Mä taidan olla niitä rajuja mammoja, jotka eivät riskeistä niin välitä. Itse kävisin kokeilemassa vedessä, tuleeko niitä suppareita vai ei. Ja ratkaisevaahan taitaa olla se, ovatko ne niitä kovettelusupistuksia vai ihan kivuliaita - sun kun tietäisi, mitä supistuksia sillä supistusriskillä nyt tarkoitetaan. Ja eikö siellä alapäässä ole se limatulppa sitä varten, että se suojaa tulehduksilta? Sen jälkeen, kun limatulppa on irronut, en kyllä itsekään menisi veteen lillumaan.

Viimeksi ihan unohtui kysyä neuvolasta, onko harjoitussupistuksista jotain haittaa. Aina sanotaan, ettei ole, mutta kehotetaan lepäämään, jos sellainen tulee. Entäpä, jos ei ehdi/halua levätä? Joinain päivinä masu tuntuu tosi supistusherkältä ja lenkkeilystä ei tunnu tulevan yhtään mitään. Jos joka supistuksen yrittäisi saada huilaamalla ohitse, menisi siinä ikä ja terveys ja pitäisi soittaa taksi kyydittämään kotiin lyhyitäkin matkoja. Niinpä olen vain sitkeästi hammasta purren jatkanut matkaa silloinkin, kun supistelee. Eihän se satu, muttei tunnu kivaltakaan. Oon vaan jääny miettimään, että onko siitä jotain seuraamuksia mulle, vauvalle tai raskaudelle...
 
Yppy: Ei voi kyllä kun ihailla tota sun energisyyttä. Mä olisin tosta liikunnan määrästä jo ihan kaput! Hyvin mielin voit mennä synnytykseen kun on noin hyvä kunto.. [:)]

Mipu76: Tosi hankala tilanne ja vaikeita valintoja sulla edessä. Itsekin oon pohtinut ja pelännyt että vieläköhän se vaavi vois kääntyä raivotarjonnasta perätilaan. Näköjään kyllä [:@] Mieti rauhassa, ja itse ainakin uskaltaisin luottaa lääkärin sanoihin..

ev3l: Eiköhän siellä ala synnytys lähestyä [:)] Oon kuullut monelta muulta että vatsa oireilee juuri noin mitä lähemmäksi synnytystä mennään. Eli tuskin on mitään normi vatsatautia. Mutta se että koska se synnytys sitten oikeasti alkaa niin sitähän ei tiedä. Taitaa tässä itse kullakin odottavan aika käymään pitkäksi

Muiia: Uiminen on mietityttänyt myös täällä. Itse oon jättänyt sen suosiolla väliin juurikin noiden supistusten ja tulehdusvaaran takia. Ehtiihän sitä sitten toivottavasti loppukesästä vielä järvessä pulikoimaan [:D]
 
Ihan tuosta tulehdusvaarasta voin omaltakohaltani sanoa, että vaikka limatulppa ei ole irronnut niin ei hiiva-/bakteeritulehukset kivoja ole. Peräjälkeen nyt ollu molemmat ja bakteeritulehukseen vieläkin kesken 10 päiväinen kuuri... Uimaan on kyllä poltellu, mutta mie olen jättäny sen väliin kylmien ilmojen ja sopivan uimapuvun puuttumisen vuoksi. Tulehusvaaraa osannu aatellakkaan...[:)]
 
Kävin tänään eka kerran äippäpolilla kun sain viime keskiviikkona sen pirun liikelaskentalapun. Pitäisi olla kielletty minulta tuollaiset kun heti huolestun...No, mutta sainpahan vähän tietoja vauvasta jota en neuvolasta saisi [;)]

Eli liikelaskentaa olin tehnyt perjantaina ja eilen sunnuntaina sekä tänään. Joka päivä olen tuntenut liikkeitä, mutta koska liikelaskenta-lomakkeessa lukee, että jos liikkeet on päivittäin yksinomaan vaisuja, tulee ottaa myös yhteys äp:lle. Tästä syystä otinkin, koska ei ollut kunnon myllerrystä tuntunut koko viikonlopun aikana vaikka vaimeita liikkeitä ollutkin yli 10...

No, käyrille mentiin ja sydänäänet vaihteli 160-117 välillä eli kuulemma normaalisti (keskiarvo pyöri sen 140 paikkeilla). Supistuksia ei tullut koko aikana yhtään (olisi ollut tosin kiva nähdä siinä käyrällä, miltä se näyttää jos supistaa).. [:D]
Ajattelin että sen käyrän jälkeen pääsen kotiin, mutta sitten mentiinkin vielä päivystävän lääkärin luo (mikä tuntui käynnin aikana ärsyttävältä --> tuli tunne että olin tullut kuluttamaan turhaan hänen aikaansa), ja tämä lääkäri sitten tokaisi, että jos tuntee 10 liikettä, vaikka niitä vaisujakin, niin se riittää. Eipä siis tuo liikelaskenta-lomakkeen tieto pidäkään paikkaansa...no, ultrasi vielä masuasukin nopeasti ja otti tarvittavat kuvat (pään ympärys, mahan ympärys, reisiluun mitta, lapsiveden määrä sekä kokoarvio). Kokoarvio 2600g. [:D] Kaikki oli ok ja mulle tuli tietenkin helpottunut fiilis.

Mutta, nyt tiedän että 10 liikettä, pienet ja suuret, riittää kertomaan kaiken olevan kunnossa. Näin siis ainakin lääkärin mukaan...

Ihanaa oli nähdä vaavin pää, kun en muuta nähnyt monitorista lääkärin seistessä edessä koko ajan. [:D]
 
Mipu 76 toivottavasti saisit jonkun asiantuntevan lääkärin kommentoimaan tuota tilannettasi. Meidän pienokainen oli tekemässä tuloa maailmaan perä edellä, mutta oli onneksi kääntynyt viikolla 36 kun ultrattiin. Ehdin pohtia tuota vaihtoehtoa perätilasynnytys vs sektio, mutta en oikeasti päässyt mihinkään lopputulemaan[8|] Toivottavasti sinun kohdallasi käännösyritys onnistuisi, etkä joutuisi murehtimaan asiaa.

Minulla on kaksi suht nopeata synnytystä takana ja noin nelikiloiset lapset ovat mahtuneet alateitse hyvin syntymään, joten olisin luultavasti valinnut perätilasynnytyksen, ehkä[8|] Sektiossa mietityttää siitä tervehtyminen. Mutta jos sektio olisi lääkäreiden mukaan ollut turvallisempi vaihtoehto vauvalle, niin olisin varmasti päätynyt siihen. En siis onnekseni joutunut keskustelemaan näistä asioista lääkärin kanssa, mutta toivon että jos sinä Mipu tuohon tilanteeseen joudut, että saat lääketieteellistä tukea päätökseesi, on se sitten mikä tahansa.

Sitten vuodatus kolotuksista[:D] Mulla alkaa kipu tuolla kylkikaarissa olla aivan sietämätöntä[:@] On tosi vaikea yrittää olla iloinen ja postittvinen kun rintojen alla on tunne kuin joku veistelisi siellä[&o] Sinnikkäästi yritän ajatella positiivisesti, mutta toisinaan tekee tiukkaa. Viikko sitten kirjoittelin tänne että epäilin limatulpan irronneen. No, tuskin ole kyse siitä, koska mitään synnytyksen alkamiseen viittaavaa ei ole tapahtunut. Luultavasti tuskailen kasvavan vatsani kanssa vielä kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeenkin, niin kuin viime kerrallakin[:D][:@][:D]
 
Pumpuli, minunkin piti laskeskella vauvan liikkeitä. Tosin lääkärini halusi että merkitsen ylös kellonajan jolloin vauva aamulla ekan kerran liikkuu, ja kellonajan jolloin tulee 10 liikettä täys. Tein sitten niin, ja mm. 1 liikkeeksi laskin vartin kestävän rummutuksenkin [:D] vaikka siihen sisältyi monta liikettä. Ja kun 10 liikettä tuli täyteen, liikkuin vauva vielä muutaman kerran lisääkin, myöhemmin illalla / yöllä. Kymmenenä päivänä tein kyseiset muistiinpanot kellonaikoineen ja pelkäsin kovin että ollaanko nyt kunnossa vaiko eikö, kun näytti kuluvan joka päivä noin 12 tuntia että saatiin ne 10 liikettä aikaan. Mutta lääkäri onneksi kertoikin että hyvin menee, on positiivista että 10 liikettä tulee päivittäin suunnilleen samassa ajassa, parempi niin kuin esimerkiksi että yhtenä päivänä 8 tunnissa ja toisena 20 tunnissa.
 
Mulla alkoi aamulla puol seiskan maissa kamala kipu rinnassa, oikean tissin alapuolella ja takana, eli siis tosi korkeella eikä vatsan puolella. Kipu on päällä koko ajan, pahenee jos erehtyy hengittämään syvempään. Ihan ensiksi tuli mieleen että nyt ottaa sydämestä mut ei mun sydän ehkä niin paljon ole siirtynyt.. Sitten tuli mieleen että onko pojan jalka jossain tuolla kylkiluun alla, mutta ei helpottanut vaikka vauva vaihtoi asentoa ja koitin kävelläkin hetken että laskeutuis alemmas. Mieleen tuli myös että onko lapsi voinut potkasta niin ikävästi että on joku revähdys tullut tms kun kipu alkoi ihan yhtäkkiä. Kipu on kyllä tosi ylhäällä että epäilen sitä että vauva yltäisi tonne huitaisemaan mutta mistäs minä toisaalta tiedän. Tuleeko teille mieleen mitään mistä vois olla kyse tai kannattasko mun soittaa neuvolaan ja tiedustella sieltä?

Tämän lisäks päällä on flunssa joka iski toden teolla eilen lämmönnousun kera. En yhtään jaksaisi näitä vaivoja nyt viimesillä viikoilla, kuinka siistiä ois lähteä synnyttämään aamuyöstä kun oot ensin yskiny koko yön.
 
Mä jouduin viime yönä ihan "vähän" huutamaan ja kiroomaan... aivan jumalaton kipu viilsi koko alavatsan läpi sillai poikittain lonkasta lonkkaan... kun sain sen kivun rauhottumaan tuntui kummallista painetta tms. siellä lonkkien välissä jossain ihan alhaalla... voisiko tämä olla sitä pään kiinnittymiseen liittyvää? Osaakos kukaan sanoa juuta tai jaata...? [:D]
 
no huomenna on onneksi neuvola ja pääsen kysymään asiaa ihan alansa ammattilaiselta. Jotenkin on sellainen olo että vauva olisi jo tulossa mutta toisaalta kun miettii niin pelottaa koko ajatus että olisin kohta kahtena kappaleena. [:D] Tää maha alkaa ahistamaan aikalailla, nyt varsinkin kun on lämpimiä kelejä. [:)]
 
 Camsu: Kannattaa käydä lääkärissä(varmuuden vuoksi) varsinkin ku on vielä flunssa. Olen yhestä äitiyskirjasta lukenut että kaikki rintakivut pitää tutkituttaa mahdollisen keuhkoveritulpan varalta.
  Itellä kuitenkin ollut samantyyppistä kipua ja se johtui rintarangan fasettilukoista ja helpotti nikamien niksautuksella.
 
Camsu; en tiedä puhunko ihan puutaheinää nyt, mutta mulla epäiltiin sappikiviä, kun oli just tolta kuulostavaa kipuilua. Tämä oli siis jo ennen raskautta. Oireet kuulostaa ihan samalta.
 
Oksettaa...

Eilenillalla oli ällöttävä olo ja päädyin lopulta oksentamaan. Nyt taas on oksettava olo... Alkuraskaudesta oksentelin parin kuukauden ajan aika tiuhaan (vaikka normaalisti en todellakaan oksenna helposti...).

Mitähän tämä nyt on?

Alkaa olla kaikenlaisia oireita siihen tahtiin, että tuleekohan lähtö synnärille piankin?!? Viikkoja 37+.
 
Täälläkin pahoinvointia välillä, tai ruokahalut on vajaa parikuukautta olleet huomattavasti pienemmät ja nyt kun erehtyy syömään reilummin, niin tuntuu että kaikki tulee ulos, varsinkin makeasta mitä ennen söin.

Viimeyönä heräsin kaksi kertaa hirmuiseen kipuun keskellä selkää, mietin mikä lie kolotus, mutta voiko supistus olla siellä, koska kivuttomia suppareita tulee melkein kokoajan, enkä niitä enää edes huomaa kun vatsa vain kovettuu. Olen supistusten takia ihan ulalla, koska esikoisen aikana ei ollut mitään ennakointia.
 
Tänään kävin äitipolilla. Lähden osastolle sisälle 12.7 ja silloin synnytys käynnistetään. Tiedämme siis nyt, että vauvamme syntyy n. 3 vk päästä. Sillä viikolla ollaan jo rv 38.

Tänään vauvan painoarvio oli 2410g ja sydänkäyrä ok.
Vauvamme on lääkärien mukaan tavattoman kova liikkumaan. Liikkeet näkee helposti ja tuntee hyvin. Lääkäri sanoikin, että saatte vauvan syntymän jälkeen päiväunet unohtaa [:D]
Potkii aamulla, aamupäivällä, iltapäivällä jne.. ja aina puolen tunnin ajalla saan laskettua liki 50 kunnon potkua. Pikku liikkeitä en laskekaan.
Jokaisessa ultrassa peukalo suussa jumppaa.

Verenpaine taas hiukan korkea, pitäisi levätä, vaan kun ei ehdi [;)]  Pissi puhdas ja HB 130.
Vointi erinomainen, hyvä. Käyn kylässä, siivoan kotona, harrastan koirien kanssa normaalisti. Mihinkään ei koske, eikä supistuksia ole ollut.

Voi, vajaa 3vk ja taas ollaan osastolla. Mutta ihanaa, kun sieltä poistunkin sitten nyytin kanssa <3
 
Takaisin
Top