Maalismasut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja piia84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Moi taas kaikille!

Mulle on alkanut tulla nyt etovaa oloa. Alkaa siinä hiukan aamupalan jälkeen ja tänäänkin on kestänyt aaltoilevana lähes koko päivän. Öyk :/ Tällaista ei esikoisen odotusaikana ollut.
Naamakin kukkii "kivasti"..

Joku/jotkut kirjoittelivatkin ilmavaivoista, niin juu hep, täällä sama juttu. Masu on iltaisin tosiaan melkoinen pallo. Väsymystä on vieläkin ihan tosi paljon. Nytkin pitäisi mennä varmaan jo nukkumaan, jotta jaksaa taas pikkumiehen kanssa herätä aamulla kahdeksan aikaan.

Itselle on tullut nyt myös mieleen ajatuksia, että mitäs jos masussa ei olekaan ketään tai on väärässä paikassa. Pelko keskenmenostakin on tullut, vaikkei siihen pitäisi olla mitään syytä. Tällaisia pelkoja en ensimmäisessä raskaudessa kokenut. Ensimmäinen neuvola on vasta 13.8, joten odotusta on vielä. Jos silloin ei kuulu sydänääniä, niin taidan sitten varata ultran. Tiedän, etteivät ne silloin vielä usein kuulukkaan, mutta esikoisesta kuului jo raskauviikolla 8+4.

Tuosta fb-ryhmästä sen verran, että jos liittyisin siihen, niin mahtaakohan mun profiilissa näkyä, että olen sellaiseen ryhmään liittynyt?? En nimittäin halua vielä paljastaa tätä uutista koko kaveripiirille :) Tästä ei siis tiedä vielä kuin rakas siskoni.
 
Heip vaan kaikille! Ehkä minäkin voisin uskaltaa ilmoittautua joukkoon. Olin ensin helmikuisissa, mutta kesäkuun alussa tuli sitten keskenmeno. Menkkoja ei ole kuulunut sen jälkeen ja ensimmäiset haaleat viivat tulivat jo melkein kax viikkoa sitten. Nyt olis viikkoja 5+6. Toivotaan, että tämä kaveri pysyy matkassa loppuun asti. <3 Neuvola-aikaa en oo vielä varannut, mutta täytyy varmaan ensi viikolla varata. Oon jotenki yli varuillani. Keskenmeno on niin tuoreessa muistissa, että on vaa pelko jos tämäkin päättyy huonosti. Meillä on jo 2012 keväällä syntynyt poika. Meillä on aina tärpännyt heti kerrasta. LA näillä näkymin olisi 18.3. :)
 
Pallomaha täälläkin :) Iltaisin ja syömisen jälkeen näytän siltä kun olisin kuudennella kuulla! Maha on muutenkin kyllä jo hiukan turvonnut. Käytän normaalisti hyvin tiukkoja farkkuja, mutta nyt en enää pysty sillä paha olo tulee heti kun ne vetää jalkaan. Velourhousut ovat äitien parhaat ystävät..

Paha olo on yltynyt nyt muutaman päivän sisään ihan jatkuvaksi ja olen päässyt useasti tervehtimään pönttöä lähempää kuin mukavaa olisi. No, ovathan viikotkin jo ne maagiset 9, jolloin pahoinvointi tavallisesti on pahimmillaan. Toivotaan, että tästä lähtisi sitten laskuun, olen nimittäin täysin toimintakyvytön. Onneksi on ihana mies joka hoitaa lapsen, ruoat ja kodin sillävälin kun makaan sängyssä ja harjoitan joogahengitystä.

Minulla alkoi eilen oire, jota edellisessä raskaudessa ei ollut ja jota pelästyin perinpohjaisesti. Istumaan mennessä ja noustessa munasarjojen kohdalla tuntui hirveä viiltävä kipu. Tämä toistui useaan otteeseen ja olin aivan varma, että kohta sitä verta hulahtaa housuihin. Onneksi ei ole mitään tullut ja raskausoireet vielä entisellään. Kyselin vielä eräästä toisesta ryhmästä johon kuulun edellisen lapseni kautta, että onko normaalia ja jotkut sanoivat että samoilla viikoilla oli ollut samanlaista kipua. Nyt yritän vaan ottaa entistä rauhallisemmin.

Ps. Nachot sopii yllättävän hyvin oksenteluun, ei jää ihan ylimaallisen paska maku suuhun.
 
Voih..yök!
Eilen illalla tuli herkuteltua, kun katsoimme miehen kanssa elokuvaa ja se näköjään kostautuu. Kumpikohan lie sitten se paha, valvominen vai herkut (sipsit ja karkit)
Kai tämä on sitten jotain raskauskrapulaa. :confused:
 
Täältä ilmoittautuu uusi maalismasu. Ikää on 24v ja toista odotellaan ja asustellaan pohjanmaalla. Viikkoja on vasta 6+4 mutta kovasti elätellään toiveita että pikkunen jaksaa olla mukana loppuun asti :)
 
Mullakin oli viime viikolla viiltävää kipua oikean munasarjan kohdalla ja pelästyin kanssa kauheasti, mutta se kipu on onneksi poissa.
Viime yönä en taas saanut unta kun oikea puoli vatsasta oli kuin tulessa. Olin jo ihan valmis soittamaan ambulanssin, kipu oli niin hirveä. Aamulla kipu oli kuitenkin poissa ja epäilen, että se johtui vain ilmavaivoista. Kyllä sitä osaa ihminen turhasta hätäillä, mutta kaikki tuntemukset on niin uusia kun koskaan raskaus ei ole näin pitkälle edennyt, joten on vaikea tietää mikä on normaalia.
Tuossa yhtenä päivänä olin taas täysin oireeton, ei siis kuvotus tai huimausta ja olin koko päivän todella huolestunut, että nyt on mennyt kesken. No eilen oireet palasivat vielä pahempina, hölmö olin kun en osannut nauttia yhdestä hyvästä päivästä.
 
Tervetuloa uusille, meitä alkaa olla mukava porukka kasassa. :) Ja isot onnittelut kaikille ultrassa käyneille hyvistä uutisista! Viime viikko oli niin kiireinen, etten ehtinyt käydä täällä mitään kommentoimassa, ainoastaan pikaisesti välillä lueskelemassa.

Täällä olisi nyt rv 8+3 ja sain vihdoin neuvolan varattua. :laughing002 Ensimmäisessä neuvolassa ei toista lasta odottaessa tule olemaan mitään kovinkaan mielenkiintoista, joten en kovaa kiirettä pitänyt varaamisen kanssa. Neuvola olisi viikon päästä. Väsymystä on ollut edelleen ilmassa, jotkut ruuat äklöttävät ja välillä on ollut hivenen huono olo, mutta ei edelleenkään sen ihmeempää pahoinvointia. Jospa siltä välttyisi näin toisellakin kertaa. Hajuaisti on kyllä superherkkä ja ihme asiat haisevat pahalta, esim. eilen esikoinen tuli makkariin riisikakkua järsien kun lepäsin sängyllä ja haistoin jo pojan ovella ollessa ällöttävältä haisevan riisikakun. Siis öh, eihän riisikakut edes haise melkein miltään...o_O Nivusissa on ollut samanlaisia kipuja kuin esikoisesta vasta loppuraskaudessa, tuntuu että paikat lähtevät löystymään paljon nopeammin nyt kun raskauksien alkamisen välillä ei ehtinyt olla edes vuotta. Saattaa olla miellyttävä loppuraskaus tiedossa liitoskipujen kanssa...

Mutta on tämä kyllä ihanaa olla raskaana taas. :) Alkuraskaus on tylsintä aikaa, kun vauvasta ei saa vielä mitään elonmerkkejä (liikkeitä sun muita) vielä ja olo ei ole parhaasta päästä mutta loppujen lopuksi tämäkin aika menee aika nopeasti. Esikoisesta tuntui ensimmäinen kolmannes toooodella pitkältä mutta nyt olen ollut jo 4,5 viikkoa tietoisesti raskaana, vaikka tuntuu, että justhan mä plussasin.
 
Nyt on verikokeessa käyty ja jännitän tulosta. Tosin uskon vahvasti, että sieltä kerrotaan sen olevan ei raskaana. Että keskenmeni. Muutamat kaverit pitävät vielä toivoa yllä, mutta mie en jaksa uskoa ihmeisiin enää...kerron sitten vastauksen, kun sen tiedän. Mutta toivon totisesti teille kaikille plussanneille jarrusukkia
 
Sais tää tasanen paha-olo loppuu jo. Olis alettava tekee paperitöitä ja ei millää sais aikaseks :)
Briteissäkin kuohuu kun jännätään kumpi sieltä tulee ;) on tää jännää hihi.
 
Hei vaan kaikki, ja tervetuloa uusille :)

Olen käynyt lukemassa täällä viestejä, mutta en ole ehtinyt mitään kirjoittelemaan. Facebookissa se on jotenkin helpompaa kun täällä (:

Olisko hyvä idea lisätä uusi keskustelu oireista, se taitaa olla aika ajankohtainen nyt...Oirehtiminen ja oireettomuus =D Jos mä nyt kerkeen ennen kun tyttö herää... =)
 
Tervetuloa kaikille uusille!

beijaflor Siitä fb -ryhmästä. Ryhmä on salainen, joten kukaan kavereistasi ei tiedä, että kuulut kyseiseen ryhmään, eikä kukaan tiedä mitä kirjoitat sielä; vain ryhmän jäsenet näkevät tekstit ja sen, että kuka ryhmään kuuluu. Ryhmää ei näin ollen näy edes haulla, jos hakee ryhmän nimellä sitä.

Täällä pahoinvointi on alkanut näyttäytyä vähän. Kerran päiväs käydään pönttöä halaamassa, voi kun muistais ja pystyis syömään vähän aina jotain. Täytynee huomen ottaa porkkanoita mukaan töihin, ne kun tuntuu olevan sellasta, että kotona menee ainakin alas. Tosin herätän sillä enempi huomiota, kun alan parin tunnin välein napostelee jotain, mutta pakko. Tänäki oli pari kertaa tulla örkki töis, ku tuli liian pitkä tauko syömisen suhteen ja sit ku sai ruokaa, ni tuntu ettei se maistu millää. Muuten täällä on voitu hyvin. Perjantaina ois neuvola, sitä täs jännitellään.:)
 
Kylläpä näyttää teksti hassulta, mutta kylhän tosta selvän saa. Jotain kiukuttelee mulle taas tää foorumi.
 
Ajattelin tulla vielä jakamaan tänne tämän iltaiset kokemukseni. Mulla alko taas aivan järkyttävä alavatsan kipu/polttelu, taju meinasi mennä. Eikun siis päivystykseen, jossa aikaa vierähtikin kuusi tuntia. Lopulta verikokeiden valmistuttua pääsin gynen tutkittavaksi. Verikokeissa ei mitään ihmeellistä ja sitten ultrattiin, olin aivan varma että jokin on vialla. Onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin ja sydänkin siellä pikkuisella löi. Olen niin onnellinen. Mun kivut johtuu tod.näkösesti kohdustani joka on taaksepäin kallistunut, painaa siis ainakin suolistoa. Mutta olen kyllä valmis kärsimään näistä kivuista kun tiedän että mahassa kaikki on hyvin.
 
Onnea uusille! :)

Nannai hienoa että pikkuisella oli kaikki kunnossa :)

Täällä ihmetellään edelleen pahoinvoinnin vähyyttä. Mulla on kans Ninni* alkanut jo liitoskivut (ja esikoinen ilmoitti tulostaan aikalailla tasan vuosi tästä uudesta plussasta) kauheeta jos nää pahenee samaa tahtia kuin edellisessä, mähän en kävele sitten loppuraskaudessa juurikaan...
 
Hei kaikki!

Ilmoittaudun mukaan tänne maalismasujen joukkoon. Itsellä laskettu aika 10.3.2014. Ensimmäinen odotus kyseessä ja jännittää kovasti. Mieheni kanssa yritettiin saada plussaa n.1,5 vuotta omatoimisesti, jonka jälkeen gyne laittoi lähetteen lapsettomuusklinikalle. Ikääkin oli sen verran, että jos mielii useamman lapsen, niin apuja kannatti ottaa jo vastaan. Ollaan molemmat 31v. No apua saatiin n.puolen vuoden sisällä. Ensimmäinen inseminaatio tärppäsi ja näin sitä odotellaan "Sintti Sinttistä". I know. :laughing014 Varmaan todella noloa nimetä pienokaista tässä vaiheessa millään nimellä, mutta olen tällainen lempinimien keksijä, joten itselle olisi outoa odotella vain vauvaa.

Olo on mitä kaamein. En oksenna, mutta ei se kaukanakaan ole. Tisseihin ei mies saa edes hipaista, kun ovat mokomat niin kipeät. Nukun tällä hetkellä normaalia enemmän. Ennen riitti 7 tuntia unta yössä enkä missään nimessä nukkunut päiväunia. Nyt 8-9 tuntia menee helposti yössä ja jos mahdollisuus on, niin 1-3 tunnin päiväunetkin onnistuu keposasti.

En siis ole vielä kokenut mitään glow-efektiä, mutta ehkä se siitä. :eek:

Hakeuduin näille sivuille, koska koen, että olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksista ja saada kenties vinkkejä missä vaiheessa pitäisi mitäkin muistaa tehdä yms. Ja vertaistuki on aina mukavaa. :thumleft
 
Ninni* olen samaa mieltä, esikoisen kohdalla ensimmäinen kolmannes tuntui pitemmältä kuin nyt toista odottaessa. Aika menee itsellä esikoisen kanssa ja välillä tuntuu ettei muistakkaan, että on raskaana. Raskausviikkojen tapahtumiakaan ei tule luettua niin tarkkaan. Vähän on ehkä huono omatuntokin asiasta, mutta ei se todellakaan tarkoita ettenkö olisi ihan yhtä onnellinen nytkin, on vaan niin paljon kaikkea touhua. Toki sitten kun aikaa on, niin ajatus palaa taas omaan napaan ja kyllä se ajatus siellä taustalla koko ajan on, enää ei päästä neitiä hyppimään vatsan päälle ja muutenkin sitä varoo vähän enemmän tuota masualuetta. :)

Olen tässä harmitellut tätä voimatonta oloa, tuntuu ettei jaksa tehdä mitään. Kuntosalille en ole saanut itseäni raahattua vaikka vannotin itselleni että tässä raskaudessa pidän parempaa huolta itsestäni. Mutta kun pienikin rasitus saa puuskuttamaan, jalat veteläksi ja olon täydellisen väsyneeksi, on tuntunut ihan turhalta lähteä salille rääkkäämään itseään. Edellisessä raskaudessa painoa tuli reilut 20kg, ruoka maistui turhan hyvin ja liikkuminen meni koko ajan kivuliaammaksi loppuraskautta kohti. Tällä kertaa olisi kovin mukava pysyä fyysisesti paremmassa kunnossa että sitä palautuisikin sitten nopeampaa. Ehkä on vähän hölmöä huolehtia raskauden jälkeisestä ajasta jo nyt, kun ei ole edes nähnyt onko siellä todellisuudessa ketään, mutta minkäs sitä itselleen tekee. :)
 
Heips ja onnea uusille!

Hui ku sulla oli pelottava ilta Nannai, mut tosi hieno juttu että selvisi kuitenkin et kaikki on kunnossa! Mulla on kans ihme kipuja ja pistoksia munasarjojen kohdalla tosi usein ja vähän muuallakin mm. selässä ja oon miettinyt et onks ne normaaleja (en muista onks aiemmissa raskauksissa ollut muutaku selkäkipua, edellisestä yheksän vuotta aikaa), mutta mulla on myös taaksepäin kallistuva kohtu, ainakin ollut, en tiedä pysyykö sen asento aina samana...liekö se sitten kipujen syynä.
Tuossa jokusia päiviä aiemmin mulla alkoi saunassa pistää ihan mielettömästi tohon ihan keskelle ihan alas masua ja sit on ollu muutenkin kummallisen vähäoireisia päiviä tässä, niin taas vaan herää epäilyksiä, et olenkohan mä nyt muka ihan oikeesti raskaana ja onkohan kaikki kunnossa, pitäisköhän hakee testi marketista vai mitä kun en vaan vieläkään oikein pysty uskomaan ja nyt siis 7+1 :) Täytyy varmaan alkaa kirjoittaa kysymyslistaa perjantaiks nla-tätille ja vaatia siltä jotain todisteita :smiley-ashamed008 . Jännittää..
 
Mulla plussa oli viime viikosta vahvistunut jonkin verran ja uskaltauduin varaamaan ajan ekaan neuvolaan :) 12.8. olis aika neuvolaan, mutta miten ihmeessä sitä jaksaa ootella sinne asti??
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top