Maaliskuun mutinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Yohanna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
huah,
huomenna alkaa vko 20. Eli puoliväli! wohoo!
Ens perjantaina on rakenneultra enkä malttaisi odottaa,
että puoliskokin saa kokea ultrauksen. Kun ei ensimmäiseen päässyt mukaan työmatkan vuoksi.

Tämä viikko oli taas sellaista heiluntaa että uhuh. Välillä itketti se että "mahakin on ihan olematon ja varmaan se on ihan kitukasvuinen tai vaikka kuollut kun ei tunnu kokoajan nypläystä..ja buhuu". Oon ihan vitun rasittava. puuh. Yritän tsempata mutta mulla on joku aivan kauhea vaikeus tän psyyken kans. Hirveä epävarmuus. Väsyttää jo hokea, että ensin katsotaan, hyvin se menee..plaapaa.

Njoo, tunteet siis ääripäästä ääripäähän. Mukana on toki hyviäkin päiviä.

Seksi on sellane asia mille naureskeltiin eilen..että onko sitä sitte kohta enää lainkaan kun tästä kasvaa vielä? ja kun on synnyttänyt, niin kauanko siitä kestää toeta tai ylipäätään haluaako enää, kun oma ruumis on sellanen pussukka ekaksi? ja tissitkin ampuu maitoa, ni rutistele niitä sitten himoissasi? hihhii..

emoticon
 
Mulla on alkanu tuleen ihme oireita, tai en ees tiä onko ne oireita.. Herään joka yö ihan virkeenä ja kukun jonku tunnin hereillä! Kauheen kiva, kun joutuu kummnikin viideltä herään. En onneks oo päivällä kauheen väsyny ollu. Ja nyt on alkanu toista nivusta repiin/särkeen. Onneks ei haittaa kävelyä tms, tuntuu vaan ilkeeltä.

Onneks on jo ens viikko talvilomaa, ja pääsee kotoo pois niin tuntuukin kunnon lomalta!

Viikonloppuna hain kaikki mammisvaatteet varastosta ja siirsin omat vaatteet ylähyllyille (paitsi farkut, ja niitä käytänki viä paljon kun tulee kuitenkin istuvia ja ihonmyötäsiä vaatteita ikävä! Eikä mee kauaa kun nekin joutuu siirtään pois). Menee viä kaikki paidatkin päälle, mut en viitti venyttää niitä.

Viimeks synnytyksen jälkeen meillä oli 3 viikkoo taukoo seksissä. Mulle ei tosin tullu tikkejä, et paranin nopeesti. Eikä haluja pahemmin viä ollu, mut halusin "sen alta pois". Tylyn kuulosta, mut oisin varmaan alkanu jännittään enemmän jos ois tullu pidempi tauko, ja mitä pidempään ois vetkuttanu ni sitä enemmän ois ehkä alkanu kerään paineita. Kortsu ja liukkari vaan messiin ekoilla kerroilla! Niin, ja rintsikat! Tai ite käytin ainakin ekat kuukaudet, ois hommat tyssänny pahemman kerran kun ois alkanu maidot valskaan (jossain vaiheessa ne sit "tottuu" paremmin imetysrytmiin eikä valskaile holtittomasti :)), ja yhen kerran taiskin keskeytyä sen takia hetkeks aikaa, oli pakko pukee ritsikat ja suojat päälle ennen kun pääsi jatkaan! Meillä jäi varmaan imetyksen ajaks tissit vaille miehen huomioo, mikä ei haitannu itteekä yhtään.

Ens viikolla alkaa jo huhkikuu, wuhuu!!!!!
 
Mulla kesti kyllä synnytyksestä toipuminen pitkään.  Alapää oli niin tuhannen tohjona että oli jo riemuvoitto kun pystyi käyttämään kuukauden päästä vessapaperia <:)  Mulla ei seksihaluihin vaikuttanut se rukkasmainen olomuotoni, sen verran oli puutetta tullu raskausaikana että oikein odotti että pääsisi hommiin.  Lähemmäs pari kuukautta meni silti synnytyksen jälkeen ennen kuin uskalsi kokeilla.  Toki jarrutti myös se että mulla oli jälkivuotoa monta viikkoa ja heti perään menkatkin.  Mutta toi toipuminen on tosi yksilöllistä, toisethan peuhaa jo viikko, pari synnytyksen jälkeen.
Haa, eilen onnistuin vihdoin bongaamaan mahan päältä natiaisen potkun.  Alkaa sen verran ämäkästi jo tulla monoa.  Monesti käy vaan niin että kun rupeaa tunnustelemaan niin jännittyy sen verran että muksukin jää kuulostelemaan että mitä nyt ja jää potkut tulematta.  Mies ei ole vielä potkuja päässyt tunnustelemaan.
Hitsi, mä vähän yli-innostuin huuto.netissä joku aika sitten ja huutelin sieltä äitiysvaatteita.  Ei siinä, tarpeeseenhan ne tulee (vaikka toki kaikki vanhatkin on tallessa) mutta kun toi taloustilanne on niiiiin olematon.  Ei mulla mennyt kuin pari kymppiä sentään, mutta nyt voikin sitten toivoa että vessapaperi ja leipä riittää lapsilisään asti...  Ja senkin jälkeen on taas hämärän peitossa että koska tulee seuraavan kerran rahaa kun oli se lomasotku töissä...  Ainiin, tilasin lapselle netistä myös ulkoleluja.  Niitäkin oon kuukausitolkulla metsästänyt että tarpeeseen tulee mutta miksi, voi miksi, just nyt...
Joopajoo, valitus sikseen.  Nyt tuntuu että alkaa taas jaksaa paremmin.  Se pahin väsymys tuntuu olevan takanapäin.  Toivottavasti on ihan pysyvä olotila!  Mukavaa kun jaksaa taas vähän huolehtia huushollista ja ulkoilla ja touhuta.  Johan tässä kerkeskin kiukkusena ja uupuneena makoilla sohvalla ja antaa hommien kasaantua X)
 
Hei taas pitkän tauon jälkeen ajattelin kirjoittaa kuulumisiani.

Ihana lukea teidän jo synnyttäneiden kirjoituksia.Lisää vain kokemuksia meille kokemattomille.

Täällä on myös vähän seksin kanssa hankaluuksia. Itsellä halut nollassa puoli väkisin pitää jostain ammentaa kiinostusta aiheeseen että mies pysyy tyytyväisenä. Ja sitten toi masu on tiellä, ei tiiä missä asennossa olisi hyvä. Kylki asentoa ollaan nyt kokeiltu mut pitkään ei siinäkään voi olla ko rupeaa puutumaan jalka tai sit tulee kylki kipeeksi. Ei ole raskaus seksi ihanaa...

Muuten olotila on pääsääntöisesti ihan normaali kuin ei olisikaan raskaana.Masua tulee ihailtua päivittään, peilin ohi kävellessä vain huokailuttaa ihastuksesta emoticon 
Rakenneultra on tämänviikon torstaina jota odotan malttamattomana. Toivottavasti "vertti" ei ujostele näyttää sukupuoltansa olis niin kiva tietää. Itsellä on poikamainen olo ja mies toivoo tyttöä, hän on varmaan ihan varma et siellä on tyttö. Muille meinataan sanoa ettei näkyny vaikka oliskin näkynyt emoticon
Eipä tässä kummenpia ihanaa ko on tulossa kevät, aurinkokin paistaa jo niin lämpimästi.
 
Kiva kun täällä on taas vähän elämää, tuntuu että on ollut kovin hiljaista. Vai ramppaanko mä täällä vaan niin usein... emoticon
Meillä seksielämä alkaa olla aika entisellä mallillaan. Pahoinvointi rajoitti vähän, enkä mä edelleenkään oikein iltaisin innostu, kun joka ilta on ainakin vähän kuvottava olo. Me kun heiluteltiin peittoa ennen raskautta ahkerasti, yleensä kerran päivässä! Nyt tahti on harventunut 3-5 kertaan viikossa. Eipä ole pahemmin haitannut. :) Synnytyksen jälkeinen aika vähän mietityttää, mies tietenkin haluaa hommiin hetihetiheti, itsestäni en sitten tiedä. Tietysti se riippuu toipumisesta.
Eilen alkoi alavatsakivut, ne eivät ole mitenkään sietämättömiä, ihan pieniä vain. Se on kuitenkin aikalailla jatkuvaa ja välillä kirpaisee enemmän. Ajattelen kivun johtuvan mahan kasvamisesta, eipähän haittaa enää ollenkaan! :D Pari kertaa iltaisin olen miettinyt että sainkohan juuri harjoitussupistuksen. Tuntuu että alavatsa kovettuu ja olo on vähän tukala, mutta tämä kestää aika pitkään, minuutin tai pari. emoticon En sitten tiedä...
Nyt kun olen päässyt "en tee mitään ja makoilen vain"-vaiheesta ohi, voisinkin lähteä lenkittämään koiria. Kunhan kaikki viisi eivät lähde mukaan, niinkuin viimeksi! emoticon
 
Meillä on seksi ollut kyllä lähes olematonta siitä asti kun esikoisen kohdalla raskauspahoinvoinnit alkoi, eli yli 1,5 vuotta. Oli pahoinvointia, sitten maha tiellä, synnytys, mies intissä puoli vuotta ja kesästä asti olen nukkunut vain 5-6h/yö, eli arvaattekin ehkä että halut ovat nollassa. Jotenkin kummassa olemme kuitenkin tämän toisen ötökän saaneet alulle. :D
Synnytyksen jälkeen meni lähes pari kuukautta, ennen kuin harrastimme seksiä. Kuukauden päivät suunnilleen meni kun olin täysin parantunut ja vuoto loppunut. Syystä tai toisesta oli limakalvot kipeinä tosi pitkään ja melkein 3 viikkoa meni, ettei vessapaperia oikein tehnyt mieli käyttää. Ja sittenhän kun olisin pystynyt niin mieheni oli intissä 3 viikkoa kiinni..

Vaikka päätin, että mitään en osta niin, ostelin nyt sitten eilen kirppikseltä muutaman 62cm vaatteen, kun satuin yöpukuja ja nepparillisia kietaisubodyja löytämään. On ne vaan niin pieniä ja ihania <3 kun esikoisella nyt menee 86cm. Mutta yritän silti pitää näppini erossa varaston vauvanvaate-laatikoista vielä pari kuukautta.
Mies haki eilen äitiysvaatteeni varastosta ja huomasin, että minulla on vain 3 paitaa ja 2 housut. Siis mitä ihmettä?! Miten olen voinut pärjätä 3 paidalla viimeiset 5 viikkoa :DD Kesällä pitää sitten lähteä paitaostoksille. Nyt kuitenkin vielä muutamaa paitaa lukuunottamatta menee kaikki tavalliset päälle, mutta kun tahtoisin sen mahan niin ehkä se tällä toiveajattelulla kasvaa. Paljonko teillä muilla on noita äitiysvaatteita?

Moon, toivotaan, että saisit ne lomarahat pian! :) Meilläkin on tässä viikon verran saanut laskeskella senttejä, että rahat riittää lapsilisään asti. Muuten lasken kyllä kaiken alkukuusta tosi tarkkaan, mutta kun kävimme siellä Tampereella ja tottakai sitä tuli sitten syötyä ihan kunnon ravintoloissa ja osteltua kaikkea turhaa. Tai siis rahaahan on, mutta kun se on säästötilillä ja tarkoitettu rattaisiin ja auton remonttiin niin ei haluta siihen koskea edes sen parin kympin verran. Mielummin tekee sitten itse leivät ja syö halvempaa jauhelihaa.

Yohanna, täälläkin on jo tuo yökukkumine alkanut. Jos esikoinen sattuu sopivaan aikaan aamuyöstä herättämään niin en enää sitten sinä yönä nukukaan. Ärsyttävää. Tätä jatkuu varmasti taas loppuun asti.

(Pitää nyt vielä mainostaa, että meillä on jo 2 viikkoa nukuttu yhdellä heräämisellä per yö! Silloinkin äitiä tarvitaan vain sen verran, että neiti huomaa, etten ole hävinnyt mihinkään eli ehkä 10 sekuntia silitän ja tuhina jatkuu.)
 
Leluponille vielä kun en vielä äsken viestiäsi nähnyt.
Meillä ainankaan mieskään ollut hirveän innostunut seksistä heti tytön syntymän jälkeen. Varmaankin oli sitä muutakin tekemistä siinä sen verran, kun pientä ihmetteli.

Ja hyvinkin voi olla kyse harjoitussupistuksista. Itse muistan ainakin, että joskus ne kestivät ihan uskomattoman pitkään. Silloinen neuvolan terveydenhoitaja ainakin sanoi, että voivat kestää parikin minuuttia ja ei ole syytä huolestua, jos ei ole kivuliaita. Kannattaa tietysti neuvolassa mainita, jos huolestuttaa tai ihmetyttää. :)
 
Seksistä synnytyksen jälkeen vielä sen verran että tuolla jossain toisessa keskustelussa joku kertoi miehensä todenneen näin: "jos minun vehkeessäni olisi tikkejä ja iso haava, tuskin haluaisin itsekään harrastaa seksiä ihan heti" Niinpä.
Äitiysvaatteita mulla on "kohtuudella" eli muutamat housut ja ehkä just kolme paitaa.  Käytin viimeksi aika pitkälti noita perustunikoja ja t-paitoja, venyivät hyvin mahan yli mutta eivät kuitenkaan pysyvästi eli ihan normaalikokoisia olivat raskauden jälkeenkin.  Nyt huusin siis kahdet housut ja yhden mekon (joo fiksua ostaa housuja sovittamatta...) kun tän hetken ongelma siis on että noi mun äitiyshousut on yksiä lukuunottamatta vähän liian isoja tähän raskauden vaiheeseen (pyllystä ja reisistä siis roikkuu, näköjään olin aika paljon persevämpi viimeksi).  Kesällä aion kyllä investoida äitiyskesävaatteisiin, esikoinen kun syntyi talvella niin mitään vilpoisaa vaatetta mulla ei ole.
Mun tekis ihan hirveesti mieli ostaa pienelle jotain vaatetta.  Yritän kanavoida kuitenkin ton shoppailuhimon sitten esikoiseen, sille kun on pakko hommata uutta vaatetta (pikkuselle kun on kaikki tosiaan jo valmiina).  Ja toiveissa on että saisin raivattua tätä kämppää sen verran että saisin vähän sisustettua tota lastenhuonetta.  Ei nyt mitään isoa, mutta joku automatto ja pikkupöytä tuoleineen.  Pikkusta varten pitää kyllä hommata vähän vaippoja lisää mutta ne ajattelin ostaa sitten lähempänä laskettua aikaa.  Kestoja siis käytetään.
leluponi, et ole ainoa joka täällä ramppaa koko ajan :D  Oon pistäny merkille että viikonloput on suht hiljaista aikaa palstalla.  Ite oon kyllä kehittäny voimakkaan riippuvuussuhteen tähän forumiin X)
 
Hellou, päätin pitkästä aikaa kirjoitella tänne taas :) viikonloppu meni Kajaanissa mummin luona lomaillessa, ihanaa oli olla hemmoteltavana emoticon

Tuli tappelua puhelimessa miehen kanssa viikonloppuna, mutta eilen, kun kotiuduttuani menin mieheni luokse, niin ei ollut merkkiäkään riidoista, peitonheilutusta oli kylläkin.. Meillä on jotenkin nyt innostuttu seksistä enemmän ja tulee useammin harrastettuakin, jes emoticon

Torstaina neuvola taas :)

Hyvää viikon jatkoa kaikille ! emoticon
 
Soittivat mulle neuvolasta. Kävin viime viikolla lääkärissä omituisten yöllisten oireiden (hikoilua, sydäntykytystä) takia, jolloin kaikki oli kunnossa. Bakteerinäytteestä olikin sitten löytynyt Streptokokkibakteeri. Sain antibioottikuurin (Roxithromycin Sandoz 150 mg). Bakteeri saattaa aiheuttaa supistuksia. Sitten synnytyksessä joutuu tippaan, että bakteeri ei tarttuisi sikiöön. Luin netistä että se voi tarttuessaan aiheuttaa vauvalle jopa verenmyrkytyksen. emoticon
Mulla on parina päivänä koskenut mahaan kävellessä... yhtäkkiä alkaa kipristää mahasta. Ilmeisesti se onkin sitten ollut supistelua.
Luin tuosta bakteerista, että se saattaa helposti uusia antibiootista huolimatta. En kyllä ala monia turhia kuureja syömään, jos niistä ei ole edes hyötyä...

Onko kenelläkään kokemusta streptokokkibakteerista??? Kun tää on mulle ihan uusi asia...

Seksi ei ole maittanut, ja nyt vielä vähemmän. Mietityttää (kun en tajunnut kysyä neuvolasta) että voiko tämä tarttua miehellekin?

Toivotaan että mahdolliset supistelut loppuisivat. Sikiön liikkeitä en ole vieläkään tunnistanut. Torstaina on rakenneultra, toivottavasti Pikkuisella olisi kaikki kunnossa. Ja näkisi kumpi sieltä on tulossa.
 
Heipsan.

Mie oon enemmänkin tämmönen foorumin salastalkkaaja. Käyn kyllä monta kertaa päivässä lukemassa, mutten jaksa itse kirjoittaa mitään. emoticon

Meillä on seksin harrastaminen romahaut ihan pohjalukemiin. Aiemmin saatettiin temmeltää 3-5 kertaa viikossa. Nyt hyvällä säkällä kerran viikossa minut saa sellaselle tuulelle että hetkellisesti innostun.

Mulla ei ois enää kun 7 päivää töitä jäljellä. Nopeesti se aika menee. Innolla jo odotan että pääsee kunnolla siivoomaan kodin.. Ei täällä oo siivottukaan kunnolla kun viimeeks jouluna, sen on näköistäkin. Mun omassa pikku suunnittelukansiossa on jo vino pino kaiken maailman sisustussuunnitelmia ja ideoita. Sormet syyhyää niitäkin päästä toteuttamaan emoticon
 
Heloou.

Seksi.. Joo, aiemmin jo mainitsin et mies on istumassa joten seksiä ei ole.. Kerran kuukaudessa saa perhetapaamisen,eli aika nihkeetä! Haluja kyllä löytyis,mutta tilanne on mikä on niin ei voi mitään. Ennen kun lähti, oli seksiä joka päivä. Onneks ei oo kauaa enää yksin oloa jäljellä.

Mulla on ihan oudot mieliteot. Ennen pidin perunaa vain ravintoaineena, nyt se jotenkin maistuu tosi hyvältä!:D ihme juttu. En mä sitä kuitenkaan paljaalteen popsi :D Porkkana on uusi herkku. Ja kaikki hedelmät ja marjat:) Suolaset ruuat ja herkut ällöttää.
Ja sit mulla on tullut vatsaan ihan tummia karvoja!? tai tohon navan alle ja ylle sellanen karvaviiva. Tosi kiva juttu :-D

Rakenneultraa odotan ihan innolla. Vajaa kolme viikkoa. Kumpa masumuru haluis näyttää kumpi on:) Jotenkin olen ihan varma että tyttö tulee. Mutta mulle se on ihan sama. Harmi vaan ettei mies haluais tietää kumpi tulee.. Oon niin itepäinen et silti kysäsen. =)
 
Mää oon vissiin kans laiskanmoinen kirjoittelija. Käyn kyllä joka päivä kyttäämässä useaan kertaan innokkaasti, että mitä uutta ja sitten mulla on aina muka asiaakin ja unohdan kirjoittaa :D. Lauantaina, kun meillä piti olla petipuuhia, niin saatiin oikeen muheva riita seksistä aikaiseksi, se siitä seksin harrastamisesta sitten. Meillä jäi lähtemättä myös yksiin läksiäisiin ja oltiin sitten vaan ilta kotosalla. Loppujen lopuksi olen nyt sitten saanut sitä seksiä ja vieläpä hyvää. Meillä taisi vaan olla jokin kommunikaatiokatkos. Kumpikaan ei oikein tiennyt, mitä toinen haluaa ja haluaako ollenkaan.

Pieni potkuttelee ja möyrii masussa päivittäin. Olen alkanut tuntemaan liikkeitä myös päivällä töissä ollessani niin liikkuessani ja istuessa. Ihan selkeitä potkuja ja möyhimistä. Yölläkin saatan herätä liikkeisiin. Näiden lisäksi tunnen nyt joskus aamuyöstä niitä harjoitussupistuksia, oikeen menee maha kireälle ja täytyy vaihtaa parempaan asentoon. Selkävaivoja mulla on alkanut myös olemaan. Mulla on taaksepäin kallistunut kohtu, eli kaippa se kohtu painaa tuonne selkärankaan, meinaan on niin kipeä alaselkä, että välillä meinaa ihan itku päästä.

Mulla olis vielä kuukauden päivät työsopimusta jäljellä. En myöskään tahdo malttaa odottaa sitä, että saan jäädä kotiin. Haluan vain siivota ja rakentaa pesää, lenkkeillä ja käydä uimassa ja hoitaa koiraani ja kissaani. Tehdä siis kaikkea muuta kuin töitä. Odotan nyt hulluna pääsiäistä, koska sitten pääsen mummolaan lappiin, sitten vain neljä päivää töitä ja taas miehen mummolaan mökille ja sitten olen vapaa. Semmonen kunnon pehmytlasku lomaan. Sitten saankin olla 3,5kk ihan vain itseäni varten ja sitten on pienen LA. Aika kuluu nopeasti mutta siltikin liian hitaasti.

Kcatri:
Voi kamala! Toivottavasti saat parhaan mahdollisen hoidon ja vauvasta huolehdittaisiin myös hyvin. Minulla ei ainakaan ole omakohtaisia kokemuksia enkä tiedä tuttujanikaan joilla olisi ollut sama tilanne. Mistä tuommosen on voinut saada? Koita jaksaa olla reipas ja huolehtimatta, niin vauvallakin on varmasti kaikki hyvin. Rakenneultrassa nähdään, että siellä on pienellä asiat hienosti. Kyllä ne liikkeetkin alkavat tuntumaan varmasti pian, aivan näinä päivinä. Voimia!
 
Heissan taas kaikille!

leluponi ja Moon oon kans ite sellanen joka pyörii täällä palstalla melkee joka päivä. Aattelin kans et oon ainokainen pyörijä mut en kai sitten :)

Oon ehkä hieman huono kans kirjottelemaan mitään. Kiva on kyllä lueskella muiden kirjotuksia ja kokemuksia raskauden aikana.

Tuosta seksistä. Meilläkin on ollut vähän hiljasempaa kammarinpuolella. Lähinnä johtunut mun älyttömästä väsymyksestä. Nyt ehkä tahti hieman kiihtynyt, kun väsymyksestä on melkein päässyt eroon. Itelle ainakin tulee yhtäkkisiä haluja et on pakko päästä petipuuhiin nyt ja heti :) Mies ei oo ainakaan pistänyt pahakseen mun pakonomasia haluja.

Oon nyt ollu täs jo viikon sairaslomalla ja tää viikko olis nyt viel ainaki kotona oltava. Ne selkävihlasut mistä jo aikasemminkin taisin täällä mainita niin paheni entisestään niin että meinasi jalat lähtä alta töissä ollessa. Lääkäri sitte epäili issiasta. Jos tästä nyt jotain hyvää niin on ainaki hermo levänny ku on vaan ollu kotona hissukseen :)

Masu on kasvanu huisisti. Loppupäivästä masu on kuin rantapallo :) Odotan innolla minkä kokonen se on kun oon oikeesti viimesilläni. Äippävaatteisiin en oo vielä "joutunu" siirtymään, mut oon nyt lähinnä vaan käyttänytkin legginssejä joissa on tosi joustava vyötärö.

Mites teijän muitten voinnit? leluponi ainakin mainitsi melkein päässeensä pahoinvoinnista eroon..
 
Rv 20
minäki olen käyny melkein päivittäin lukemassa ja oisin monesti alkanu kirjottaan mut olin sujuvastu unohtanu salasanan ja en sit vaan saanu aikaseksi alkaa ottamaan uutta :( 
Mut nyt sen tein ja olen ylpeä siitä :) 
Pahoivointi alkaa olla selätetty ja viime viikkonen oksu tautikin, siitä olen varma et oksu tautia ole kun kaverilla oli ihan samanlaiset oireet ja kesti yhtä pitkään. 
 
väsymys on vaan tullu tilalla ei jaksas mitään tehä, siks vaan makan päivät pitkän kotona. Tekemättä mitään ja sen näkee sit kodinhoidossa, tiskit pitkin pöytiä ja esikon tavarat ympäri kämppää... 
harjotus suppareita tulee varmaan päivittäin, maha menee ihan kovaksi joskus on ihan sattunu, ei onneks muuta kun sen vihlasun verran. joten en ole siitä huolestunu.
Mulla kun on se doppleri niin tulee sillä kuunneltua vaavin sydämen sykkeita melkein päivittäin :) <3 

Masu ei ole kasvanu joten en juuri kuvia ole ottanu... :( vois kyllä isompi olla, mut toisaalta vaatteiten kannalla hyvä näin.. silloin tuntuu vattassa ikävältä jos on nappi ja vetska kiinni ja istuu pitkään. siks olen monesti aina autoon mennessä avannu housut, ukko ei tykkää kun kalsarit näkyy jos en muista heti kiinni laittaa kun lähetään liikkumaan kävellen :D
Paitsi että vessassa käyn päivittäin ja öisinki monta kertaa, ja aina on aivan kauhea pissa hätä. aivan niinku ei olis päivään käyny vessassa :/ 

potkuja on alkanu tuntumaan päivittäin, ukko ei vain niitä ole päässy vielä tuntemaan kun on niin malttamaton ettei jaksa odottaa et alkaa tuntumaan :D 


Meillä ei ole seksiä kun ehkä kerta viikkoon tai kahteen :( mulla olis kyl mielihaluja useamminki, mut nyt on tullu semmonen vaiva seksin jälkeen, tuntuu että pimppi tulis ulos :/ niin ei sit ole kivaa sen jälkeen, siitä olis tarkotus kysästä neuvolassa ens kuun alussa jos vaan muistaa. jostain luin et olis ihan normaalia raskaus aikana et pitäis niitä jotai lihaksia jumpata mitä pillussa on... ukko on aina jossain muualla kun mulla haluttaa ja illalla ukko ei jaksa kun tekee ulkohommia niin pitkälle iltaan asti. ja mulla ei tee aamulla mieli kun pitää olla syömässä melko pian heräämisen jälkeen. 

kauen pitki stoori tuli, kaippa joku jakso lukee loppuun asti..
tän kuun vikaa päivä ootellessa pitää tyytä tohon dopleriin, vika päivä on ultra ja ukko haluaa ottaa selvää kumpi on tulossa.. 
 
Kcatri: Tuosta streptokokista! Nyt hoidat itsesi ja vauvan ehottomasti kuntoon ja varmistat sitten vielä synnärillä että sut testataan. Tuttavalla kävi niin, että tän vuoden puolella syntynyt poika sai sen (äidin synnytyskanavasta) ja meni sitten aivan aivokalvontulehdukseen asti! Kolmepäivää kerkesivät olla kotona ja sitten rupesi vauva kuumeilemaan ja lähtivät sairaalaan ja kuukauden joutuivat siellä olla ab-tiputuksissa. Aivokalvontulehduksessahan on myös kuolemanriski! Tällä vaavilla nyt sitten epäillään, että olisi tuo streptokokki aiheuttanut aivovamman... emoticon Streptokokkia esiintyy enemmän naisilla, joilla vilkas seksielämä (siis ihan oman miehen kanssa) ja jos tarttuu vauvaan niin tarttuu justiinsa synnytyskanavasta. TIETÄKÄÄHÄN NYT KAIKKI NAISET TÄMÄ JA VAATIKAA SYNNÄRILLÄ PIKATESTI JOLLA KATSOTAAN ONKO STREPTOKOKKIA VAI EI!!! Monissa sairaaloissa tämä on rutiini tutkimus.

Sitten omaa... Mulla tänään ollu tosi, tosi paljon vihlaisuja alavatsalla ja supistuksia kanssa. Töissä oli raskasta ja siinähän se sitten oli. Oikeen pelottaa, että mitä tämä nyt on kun näin kipuilee tuo vatta, soitan huomenna neuvolaan. Onneksi oon kuitenkin tänään tuntenu ku pikkunen möyrii masussa. Onko muilla ollu tämmöstä? Ja sitten tuo väsymys... Päivän jaksaa hyvin, mutta kotia ku pääsee ni ei meinaa hereillä pysyä. No pahoinvointiahan mulla ei ole ollut ollenkaan koko raskausaikana, kiitos siitä!
 
Mä kyttään kans monta kertaa päivässä nää sivut, mut sit ei muka ehi kirjottaan, tai ei oo oikein mitään asiaa.

Mulla on itse asiassa aika paljon äitiysvaatteita, mut suurin osa on sellasia et käytän vaan jos on pakko (en siis ala uusia ostaan sen takia, vaan käytän niitä rumiakin sitten). Oon saanu kavereilta aika paljon, ja osa niistä on sellasia mitkä on tullu just huutonetistä jossain setissä, ettei ihan oo oman näkösiä. Eilen sit sorruin tilaan henkkamaukalta, yhen mammistunikan (kesällä kuitenki rippijuhlat ja häät tiedossa) ja -narutopin, ja sit pari tavallista, pitkää narutoppia mitkä voi venyttää. Ei tosiaan kans noita kesä-äitiysvaatteita oo kun esikoinen on syntyny tammikuussa.

Esikoisesta mulla oli kans mahakarvat paljo tummempia, ajelin niitä välillä epilaattorilla kun ällötti niin paljon! Ja vaalenee ne synnytyksen jälkeen itekseenkin, mut oli niin oksettavia etten kestäny niitä.

Mä ostin tälle tulokkaalle sellasen FP:n helistimen alesta. Vaatetta en osta ennen kun rakenneultran jälkeen (onneks siihen on 2 viikkoo enää), josko näkis et kumpi ois tulossa, tai ainkain et onko kaikki ok. Uutena tietty jotain, ja jos on poika ni sit kirppiksiä kierteleen!! :)

 
Päätinpä minäki nyt lopulta kirjotella tänne jotain kuulumisiani.

Mun osalta tuntuu että tää raskaus aika on ollut kaikkea muuta kuin ihanaa aikaa, varsinkin
parisuhteeni kannalta. Viikkoa ennen joulua mulla plussasi raskaustesti, eikä me oltu niinkään suunniteltu tätä lasta. Ihana yllätys ainakin minulle.
Kun kerroin raskaudesta miesystävälleni, se meni ihan paniikkiin ja vaati aborttia, koska ei ole valmis isäksi. Meillä oli isot riidat ja lopulta ilmoitin että olen mieluummin valmis
eroamaan kuin tekemään abortin. En mä ikinä olis uskonut että raskaus, jonka luulis olevan elämän onnellisimpia asoita, voisi aiheuttaa niin paljon surua suhteeseen.
Mieheni oli sitten jutellut raskaudestani kaverinsa kanssa "miesten kesken", mikä oli
sitten saanut mieheni sulamaan asialle hieman ja unohtamaan abortti vaatimuksen.
Ei se silti vieläkään sinut ole tämän kanssa, vaikka kohta ollaan jo puolivälissä.
Ei mun mies halua kosketella mun vatsaa tai katsella mitään vauvan vaatteita, harvoin
se haluaa koko asiasta edes puhua. Edes np-ultrassa vauvan näkeminen, ei sulattanut sitä ollenkaan.
Välillä tuntuu että tää etäisyys kuluttaa mua henkisesti niin loppuun että ero mieheni kanssa olis aivan taivaallinen ratkaisu. Toisaalta rakastan miestäni, enkä haluais luopua mutta tuntuu pahalta olla tämän raskauden kanssa yksin. Varsinkin kun mä olen hormoonien takia nyt
muutenkin niin tunteellinen, tää aihe itkettää päivittäin.

Onko kellään muilla samoja ongelmia? Onko puolisonne heti ottanut raskauden positiivisesti vastaan?
 
Kcatri, nyt tosiaan hoidat itsesi kuntoon ja ota rauhallisesti! Itse olisin ainakin ihan paniikissa, jos omalle kohdalle tuollainen sattuisi. :( Sun_:ille kiitos tiedosta tuosta streptokokista, en ole koskaan kuullut moisesta(niin kummakos kun esikoista odottelen)! Luin netistä just jotain keskustelua ja sain käsityksen, että siinä vaiheessa kun synnytys on käynnistynyt, niin voi olla jo myöhäistä hoitaa streptokokkia? Jollain se oli todettu vasta lapsivesien mentyä, ja kun lapsi melkein vuorokauden päästä syntyi, molemmat saivat infektion. Niin pitäisiköhän ottaa puheeksi tuo neuvolassa jossain vaiheessa, jos testaisivat loppuraskaudesta...
Suahili90, kovasti voimia sulle! Itsellä ei samanlaista tilannetta ole, mutta voin kuvitella kuinka pahalta tuntuu. :( Sekin jo raivostutti kun miehen isä ei ollut asiasta pätkääkään iloinen. Toivottavasti sun tilanne paranee että pääset nauttimaan raskaudesta! :)
 
Streptokokki ja muut pöpöt.  Käsittääkseni ab-tippa laitetaan melko herkästi synnytyksessä jos virtsatie- tai muuta infektiohistoriaa löytyy ja samoin jos synnytys käynnistyy vesien menolla.  Itse sain esikoista tehdessä ab-tiputuksen nimenomaan alkuraskauden virtsiksen takia+kun synnytys käynnistyi vesien menolla.  Älkää turhia stressatko ylimääräisiä, onhan aina synnytyksessä infektioriski mutta senpä tähden ne ottaa niitä verikokeita sun muita (mullakin taisi siis olla tulehdusarvot kohillaan mutta terve lapsi tuli).  Ja kannattaa tosiaan käydä lääkärissä jos tulehduksia epäilee niin saa ne alta pois hoidettua.
Suahili90:  Onpa ikävä tilanne!  Vaan täytyy sanoa että se isäksi kasvaminen on omanlaisensa projekti MYÖS silloin kun lapsi on suunniteltu.  Asia konkretisoituu miehelle oikeastaan vasta sitten kun se lapsi on jo ulkona, nainenhan kasvaa äitiyteen sen koko odotusajan.  Ja onhan se asia niinkin että loppujen lopuksi miehellä ei ole juurikaan sananvaltaa yllätysraskaudessa, päätöksen suuntaan tai toiseen tekee loppupeleissä nainen.  Se voi helposti aiheuttaa ties mitä tunnekuohuja miehessä.  Meillä kumpainenkin raskaus on ollut suunniteltu mutta esikoista odottaessa ja myös alussa lapsen synnyttyä oli kyllä miehellä kaikesta huolimatta sopeutumisongelmia (yhtäkkiä alko menojalka vipattaa ja miljoona uutta harrastusta piti kehittää jne jne).  Ja edelleen silloin tällöin.  Se sitoutuminen perhe-elämään tulee naisella yleensä niin paljon automaattisemmin kuin miehellä.  Ja mun mies lähentelee neljääkymppiä, sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla jo fiksu ja kypsä, mutta joo...  Miehet on miehiä!  Mutta eiköhän se teidänkin tuleva isä vielä innostu!  Ai niin, meilläkään mies ei ole innostunut missään vaiheessa vauvanvaateostoksille jne.  Nyt kun esikoinen alkaa olla jo isompi niin alkaa miehelläkin olla sitä stigan ja kolmipyöräsen jne. hankintasuunnitelmaa :)
Kivakiva, vedin sitten kunnon lipat tuolla liukkaalla pihamaalla.  Ajattelin pitää jalkani kuivina ja touhuta pikkupojan kanssa kumisaappaat jalassa pihalla.  Ei ois kannattanu (kun ei siellä edes juurikaan märkää ollu...).  Nyt tietenkin vähän tunnustelen että mitäs pikkunen puuhaa, vaikken mitenkään mahalleni kaatunukaan.  Vaan eiköhän sillä kaikki ole kunnossa.
Joku puhui itkuherkkyydestä jossain vaiheessa.  Mulla oli ihan alkuraskaudessa sitä ja esikoista odottaessa koko raskauden ajan.  Liikutuin ihan joka asiasta ja samoin itketti kiukustuessa ja ihan joka tilanteessa muutenkin.  Eikä sitä pystyny edes pidättelemään!  No, nyt se on väistynyt ja tilalle on tullut maailman lyhin pinna...  Tänäänkin taas toi yliaktiivinen taapero on tehnyt kaikki mahdolliset kielletyt asiat miljoona kertaa putkeen ja mä oon savu korvista nousten karjunu kurkkuni verille...  En ole ylpeä itestäni ja tottakai on sitten tilanteen jälkeen rauhotuttu lapsen kanssa kaikessa hellyydessä.  Ärsyttää vaan tämmönen totaalinen kärsivällisyysvaje!  Ja asiaa ei yhtään helpota se että mies on kavereineen juopottelemassa, tai siis oli eilen ja tänään pitäis tulla ajoissa kotiin ennen kuin mä lähden töihin...   Pöhpöh.
Jaahas, tais tulla taas varsinainen romaani.  Nyt tekemään lounasta!
 
Takaisin
Top