Maaliskuun mutinat! <3

Heiii!

ihanaa Eevi että selvisit säikähdyksellä! kuinka nopeasti muuten pääsit sinne kättärille kun olit soittanut sinne?

tosta hammaslääkäristä. itse asun Vantaalla ja neuvolatäti sanoi ettei raskauden vuoksi suoriteta mitään ylimääräisiä hammaslääkärikäyntejä, jos on ollut puhetta että on tarvetta tarkastukselle raskauden aikana, niin sitten varaa ajan, muuten ei. ja täällä on kyllä hemmetin pitkät jonot! jos nyt varaisin aikaa hammaslääkäriin, niin tuskin olisin enää raskaana kun sinne pääsisin. että näin täällä.
jotkut puhuivat siitä sylkitestistä. täällä siihen voi myös mennä, mutta se on maksullinen!
ja neuvolakäyntejä on myös hyvin harvassa, ja lääkärineuvolakänytejä tuskin ollenkaan..

nyt on talvilomaviikko :)
ihanaa saada möllötellä vaan kotona ja lepäillä masun kanssa.
välillä itekin ajattelen että ihanaa, nyt ne pahoinvoinnit ovat loppuneet, ja eiköhän heti sama iltana iske ihan mieletön oksetus...! 12.4 toka neuvola ja 17.5 toka ultra emoticon
 
Heippa kaikille:)
Täällä on tänään itketty ja naurettu taas yhtäaikaa... Käytiin neuvolassa kuuntelemassa
pikkuisen sydämen jumputusta, kun oli huoli onko sillä kaikki hyvin. Kaaduin nimittäin tuolla jäätiköllä viikonloppuna, ja siitä lähtien on ollu uudenlaisia kipuja alavatsassa... Ja minä tietenkin kuvittelin heti pahinta. Onneksi siellä kuiten oli vahva syke ja kaikki hyvin!

Tuleeko muilla noita itku-nauru kohtauksia? Sitä tuntee itsensä niin hulluksi, kun ei niille oikein voi mitään... Siinä sitten hihität ja kyyneleet valuu... emoticon
 
Täälläkin on mieli herkässä, lähinnä itkettää kovin herkästi. Eilenkin sain järjettömän kohtauksen autossa miehelleni, kun hän ei suostunut kääntymään takaisin hakemaan unohtuneita tavaroita. Itkin ja huusin ja mökötin sitten puolet matkasta kuin joku teini- tai uhmaikäinen :D olin kyllä todella väsynytkin. Olen kyllä ollut aina hyvin tunteellinen ja itken ja nauran todella herkästi, muttei nyt sentään ihan tuollaisia reaktioita ole tullut. Mieskin ihmetteli, että minkä murkun kanssa hän oikein on. :D
 
joo, täällä kanssa milloin itketään ja milloin nauretaan ja milloin molempia yhdessä. Ja välillä tulee kyllä noita kiukunpuuskiakin oikein kunnolla, aina pitäisi mennä niinkuin minä haluan. Kyllä sitä välillä tuntee itsensä aika murrosikäseks tms. mut eipä niille mitään voi. Voi sitte jälkeenpäin vaan naureskella =)
 
Mä en oo varmaan itkeny kertaakaan tän raskauden aikana eikä mielialakaan oo niin paljon ailahdellu mitä ois voinu.. mut kyllä se vielä ehtii tulemaan.
Oltiin vkoloppuna keilaamassa ja siel oli sellanen rata minkä lattia rupes tärisemään tosi kovaa, myöhemmin luin ettei sitä suositeltu raskaana oleville tai niskakipuisille. Tänään ja eilen on tuntunu alavatsalla sellasta muljahtelevaa, hetkistä kipua. Vähän tuntuu joltain supistuskivuilta. Ei ne kovia oo mut häiritseviä.. onkohan toi ihan normaalia esim. kohdun kasvusta johtuvaa kipuilua..??
 
ZibbH: No mä lähdin kotoa sellaset 15 min soiton jälkee ja ajoin kättärille n 20 minuuttia. Menin heti ilmottautumaan ja sitte mulle sanottiine ttä mee oottaa odotushuoneeseen, no mä menin ja alle 5 min nii lääkäri tuli :) eli nopeeta toimintaa oli


Jotku kysyi noista eläimistä. Mulla on kans elukoita 2 isoa koriaa ja 2 kania. Mun koirat onneks ei pääse pinnikseen tai rattaisiin :D  mut se että miten ne tottuu rattaisiin :o ku pitää niiden kaa kävellä. Voi olla että aianski toiselle menee kuonopanta kuonono ettei pääse tuola ulkona vaunuja kaatamaan.

Mulla oli tänään neuvola, se oliki siirtynyt tällepäivälle. Mulla oli opiskelija akns sielä mukana, mun varsinainen neuvolatäti ei edes ollut paikalal, se oli suurimman osan ajasta hoitamassa jotain muita asioita! eli opiskelija hoito koko mun neuvolan. Mutta se oli tosi kiva! ja must ihan ammattitaitoinen. Syke oli riiviöllä 148. Oli vaikea kattoa syke koska liikku niin kauheesti :) Mutta lopulta se sit saatiin. Mun hemoklobiini oli 110, mulle sit snaottiin että rauta pitää aloittaa vähitellen. Mulle selvis nyt neuvolassa että mulla on istukka kohdun suun edessä ja lapsi perätilassa. Tilanne voi kyllä muuttua ja toivottavasti istukka siirtyy. 

Mä oon muutenki vähä hmm vahva näyttämään mun tunteeni, aianski ton kiukun osilta, tosin mä olen kyllä vähän ailahtelevakin. Niin ei mulla juuri huomaa noita eroja että olis ailahtelua tullut yhtään enempää entuudetsaan, mutta se mikä on huomattavissa että tunteet on kutieski sellasii 10 kertasii verrattuna ennen, ja mulla tulee aivan mielettömii onnellisuuden  tai vihan tunteita. Itkettäny harvoin, mutta yks päivä luin mun omaa vauvakirjaa niin mau itketti ihan kauheesti, se oli jotenki tosi liikuttava nyt raskauden aikana. Samoin mulla on myös tullut ihan hriveitä masennuskohtauksia että mun elämänilo aktoaa aivan täysin tietyks päiväks vaikka, tätä ei oo niin usein mutta kuiteskin on. Mulla on mutuenkin seurannassa toi masennus koska olen kärsinyt siitä 15 vuotiaana(vakavasta masennuskesta), samoin mulla oli vuonna 2009 kovaa masennusta joka alkoi burn outin johdosta. Nyt mulla on kyllä taas maailman onnellisin olo enkä malta odotata mun pientä käärylää tähän maailmaan :)
 
Mullakin on ollut murrosiässä useamman vuoden masennusta ja kävin terapiassa muutaman vuoden. Nyt on kyllä elämä kunnossa, mutta silti huolestuttaa synnytyksen jälkeinen masennus, koska tuntuu, että sellainen on todella mahdollinen minulle. Mutta toivotaan, ettei sellaista tulisi ja jaksaisin hyvin sitten syssyllä lapsen kanssa. En ole tästä vielä puhunut terkan kanssa, olisi varmaan hyvä. Mutta kotona tulee aina miljoona askarruttavaa asiaa ja sellaisia aiheita, joista tahtoisi keskustella, muttei sitten neuvolakäynnillä muista niitä. pitäisi varmaan kirjoittaa ylös muistilistaa.
 
Mulla kans noi tunteet on ehkä normaalin rajoissa, ainaki omasta mielestä en oo sen enempiä itkeny tai "raivonnu" ku ennenkään :)

Meil oiski nyt viikonloppuna sitten muutto edessä.
Eilen käytiin siis kattoo naapurirapun kämppää ja tähän iltaan asti oli aikaa päättää vaihdetaanko tästä siihen.... Oikeestaan me jo eilen se päätettiin et mennään siihen :)
Nyt vaan meidän pitäis saada ittemme kuntoon, mä oon flunssassa ja ukolla jo pari viikkoa vaivannu kylki rusahti eilen illalla sillee et se ei voi oikeen kunnolla liikkua...
Onneks ei tarvi pitkälle kantaa tavaroita ja apua on tarjolla :)
 
Meillä on kissa (toinen kuoli ihan vähän aikaa sitten). Oon lukenut, että vauvansänkyihin saisi ostettua jonkun suojaverkon. Jotain pitää kyllä kehittää, tai sitten pitää vaan ovi kiinni kun vauva nukkuu. On varmasti niin lämmin paikka että kissa sinne haluaisi :)

Täältäkin löytyy sitten kotidoppleri. En meinannut sitä hankkia, mutta sain kaverilta lainaksi, niin pakkohan se oli ottaa vastaan :) Eilen ostin siihen geeliä ja illalla testailin, hyvin kuului sydänäänet, sekä äipän että vauvan. Nyt pääsee tuleva isukkukin kuuntelemaan vauvaa.

Mielialanvaihteluita en ole havainnut yhtään, ehkä ne myöhemmin iskee.
 
tulin just neuvolasta. pikkusen sydän löi keskimäärin n. 160 eli ilmeisesti pitäis sen perusteella olla tyttö tuloillaan. jostain kumman syystä mulle on kumminki tullu ihan poika olo.. ei jaksais millään oottaa sinne rakenneultraan asti...
ja mikä siinä on, että sitä neuvolakäyntiä pitää niin kauheesti jännittää. en nukkunu viime yönä just yhtää, ku panikoin, että jos ei kaikki ookkaan kunnossa.. onneks hermoilu oli taas turhaa :)

neuvolantäti kerto mulle jostain ceridal lipolotion-öljystä, mitä kehotti alkaa käyttämään alakertaan päivittäin. kuulema auttaa ihoa venymään sitte synnytyksessä ja vähentää repeilemistä. on kuulema tutkitusti apua.. onko teillä kenelläkää tosta mitää kokemusta?

mulla ei oo juurikaan ollu mielialavaihteluita. oon normaalisti tosi herkkä ja itkeskelen millon mistäki syystä, jotenka vähän kauhulla aattelin, että mitäköhän tää raskaus tuo tullessaan.. mulle on kuitenki käyny tossa suhteessa ihan päinvastoin, oon paljon rauhallisempi ku ennen, itkutki on vähentyny oleellisesti.. nooh, onhan tässä tätä aikaa vielä, tiedä häntä kuinka hermoraunioks tässä vielä kehittyy.
 
Jenna: multa neuvolatätskä kysy että onks mulla ollut koskaan masennusta ja mä sanoin et on ollut joskus ja se snao et siinätapaukses se laitetaa suerantaa oli ollut millon hyvänsä, koska se voi tulla raskauden jälkeen. tosin mun neuvolatäti vaihtu nyt, mut kyllä niillä koneella pitäis se masennus juttu lukea. aianski näin ku edellinen kirjoitti sen koneelle
 
Meillä ei ollu Jeminalla vauvavakuutusta eikä varmaan oteta tälle toisellekkaan. Eikä tämä tarkoita siis sitä, ettemme välittäisi :)

Kylläpäs te nyt osaattekin säikäyttää!! Onneks Eevi kaikki hyvin! Huh! emoticon

Rainbow No jo on kumma jos 300g painonpudotuksesta saa jo huutia. Mun bmi on 19 ja mulle neukku ei sanonu mitää vaikka oli 3,5kg tippunu paino.. Ja on muuten edelleen sama tuo paino..

Mulla on kans noita supistuksia oikeestaan päivittäin. Ei onneks kipeitä, mutta eihän se koskaan hyvältä tunnu kun menee maha ihan kovaks.. Ens maanantaina on neuvola niin täytyy kysästä ja jos vaikka kurkkais tonne alakertaan. Mitä nyt itse alapesun yhteydessä oon kokeillu niin tuntuu kyllä ihan kiinteeltä toi kohdunsuu.

Mielialat heittelee täällä kyllä tosi voimakkaasti. Jos ei joku asia mee niinkun minä haluan tai mies sanoo jotenkin vastaan niin kiihdyn nollasta sataan sekunnissa ja kiukuttelen ja itken ja mökötän. Onneks mies on ymmärtäny tän mun käytöksen johtuvan suurimmaksi osaksi raskaudesta ja osaa antaa periksi. Sit lepynkin yhtä nopeesti kun suutuinkin :D Itku on myös hyvässä mielessä tosi herkässä. Tein just esikoisen matkasta (plussatestistä tähän päivään) videon, jossa soi taustalla Janellen Amazing ja siinä on kuvia ja videota niin nyt kun sain sen valmiiksi ja oon kattonu sen niin joka kerta alan itkee. Samoin tykkään hirveesti kattoa Faktalta synnytyssairaalaa ja mulla on niitä jaksoja tallennettu tonne digiboksille vaikka kuinka paljon niin en pysty yhtäkään synnytystä katsomaan ilman itkua..

jenna Tosta masennuksesta kannattaa puhua neuvolassa. Mä en oo koskaan kärsiny masennuksesta, mutta silti mulla epäillään olleen ihan lievää synnytyksen jälkeistä masennusta. Vaikka olinkin ihan onneni kukkuloilla kun Jemina synty niin silti mä en syöny mitään ja halusin vaan käpertyä kotiin Jeminan kanssa ja pysyä siellä. Se helpotti onneks hyvin pian kun aloin käymään Jeminan kanssa kylässä ystävien ja sukulaisten luona ja kirppiksillä pyörimässä. Ruokakin alko taas maistua. :)

teeta: Mä käytin ceridalin öljyä väliliha hierontaan ennen esikoisen synnytystä, mutta se hieronta aloitettiin vasta joskus rv 34-35. Mä uskon siitä olleen apua koska väliliha säästyi täysin ehjänä synnytyksestä :)  Tässä on mm. ohjeet siihen hierontaan: http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=28

Potkut ne vaan voimistuu päivä päivältä, maha kasvaa ja tää raskaus alkaa tuntua paljon todellisemmalta. Ihanaa emoticon

Varattiin sitten eilen matka Bugariaan Sunny Beachille 1.-8.8, jolloin on viikkoja 33+3-34+3. Ollaan menossa juhlimaan mun äitin ja sen kaksoissiskon nelikymppisiä. Tosi monet on kauhistelleet että kuinka mä uskallan, mutta mä oon varmaan matkustellut sit niin paljon ettei musta siinä oo mitää ihmeellistä. Lentokin kestää vaan sen kolmisen tuntia niin mikäs siellä altaalla loikoillessa, rannalla käppäillessä, shoppaillessa ja ravintolassa syödessä! Nää mun puolen sukulaiset kun on vielä niin innokkaita hoitamaan Jeminaa niin säästyn monelta syötöltä ja vaipan vaihdolta. Ja onhan Jemina sillon jo yli vuoden vanha :) Uutta Thaimaan matkaakin ollaan suunniteltu ens jouluksi, mutta se on toistaiseksi vielä ihan suunnittelu asteella siihen asti kun tiedetään kuinka paljon toi tuleva remontti syö meidän varoja. En malta odottaa että päästään taas reissuun!! :D
 
Nyt on toinen neuvolakäynti takana. Käytiin läpi yhdistelmäseulan tuloksia ja siinä tuli esiin hyviä ja ei niin hyviä uutisia. Tuo kromosomipoikkeavuuden riski oli siis 1:40000, joka on häviävän pieni. Huonompi uutinen oli se, että mun veriryhmäksi selvisi A-, eli olen Rh-negatiivinen. Jos sikiö on siis Rh-positiivinen, kuten suurin osa väestöstä, mun elimistö voi tuottaa vasta-ainetta sikiön verelle, ja aiheuttaa tälle anemiaa (näin minä asian ymmärsin neuvolatädin puheista). Täti kyllä sanoi, että nykylääketieteessä tällaisiin on varauduttu, ja vaaratilanteita syntyy vain, jos sairaalassa tehdään kohdunsisäisiä toimenpiteitä, esim. lapsivesipunktiota. Tällöinkin saan jonkin rokotteen, jotta vaaratilanteilta vältyttäisiin. Ja ongelmia syntyy tosiaan vain silloin, jos sikiön ja minun veret sekoittuvat tms. Tämän reesustekijäongelman takia joudun siis erikoisseurantaan. Ei kai tässä välttämättä mitään pahaa satu, mutta en ole kyllä iloissanikaan tästä tiedosta. Sattuuko kellään muulla olemaan samaa reesustekijäjuttua?

Sitten kuunneltiin (tai yritettiin kuunnella) sydänääniä. Äänet löytyi kyllä suoralta kädeltä, mutta kaveri oli niin liikkuvainen että kuuntelulaitteesta kuului aivan mahdotonta ryminää. Mun oli vaikea pysyä aloillani siinä makuulla, kun alkoi niin naurattamaan. :) Hassua, kun itse ei vielä tunne noita liikkeitä. Saa sitten nähdä, antaako kaveri kasvaessaan mulle hetken rauhaa. Syke oli jossain 148-152:n välillä, oli laskenut aiemmasta.

Mulla on kaksi kissaa ja oottelen myös mielenkiinnolla, miten ne ottavat uuden tulokkaan. Ajattelin pitää lastenhuoneen oven kiinni silloin kuin lapsi nukkuu, etteivät mene häiritsemään unia ja rauha säilyy maassa muutenkin. Ajattelin myös, että pinnasängyn petivaatteet voisi suojata jollain muovilla tai vastaavalla silloin kun lapsi ei ole sängyssä. Eivätpähän kissojen kantelemat mikrobit pääsisi yhtä helposti vauvan petivaatteisiin, jos mokomat päättävät tehdä ekskursion pinnasänkyyn.

Omat mielialat ei ole suuresti vaihdelleet. Tietyt asiat pistävät kyllä herkistymään, esim. nuo synnytysohjelmat. Olen seurannut Sydänääniä-ohjelmaa, ja synnytystä ei voi katsoa kuivin silmin. Samoin alan itkemään, jos Eläintenpelastustiimi-ohjelmassa jollekin eläimelle käy huonosti. Itken todella harvoin, joten nämä jutut on pistäneet silmään.

Huomenna on suuri päivä: silloin alkaa tämän raskauden viides kuukausi ja mun 27. ikävuosi. :) Tuplasti juhlittavaa.
 
jenna-
kyllä canestenia ainaki voi käyttää. mulla oli heti alkuviikoilla hiiva :S ainoo et sitä asetinta ei saa käyttää.eli sormin on lykättävä se suppo sisään.

jenna+teeta-
meillä on kissa. ainoo poikkeus ennen vauvan tuloo on se että oon sysänny miehelle hiekanvaihto puuhat.koska kissan suolistossa elää sitä toksoplasmaa joka voi olla sikiölle vaarallinen. muuten en oo sen kummemmin rajottanu mitään.
ja kun vauva ja pinnis tuli niin meillä oli pinnasängyn päälle semmonen kattoon laitettava harso ja ku se oli siinä niin kissa ei edes yrittäny sänkyyn. eikä varsinkaan silloin kun vauva oli siellä. ja kyll jos kissa on sieltä yllätetty tai vauvan vaatteista tai jostain niin on kyllä semmoset huudit annettu että on oppinu pysyyn kaukana :D alkuun meiän kissa tuntu aristavan vauvaa kauheesti.ei uskaltanu tulla edes lähelle jos vauva vähääkä liikku :D:D ainoostaan sillon on uskaltanu haisteleen jos vauva nukku sohvalla. alkuun huomas et oli selvästi kissa mustis! kun vaikka yritin aina sillekki aikaani antaa niin menihän se vauva aina edelle. mut pian sekin meni ohi kun se tottu siihen ett vauva nyt on ja pysyy.
kerran olen bongannu kissan raapaisseen poikaa ja syystä xD toi 2vee riiviö nimittäin meni ja alko repimään kissaa poskikarvoista :D:D nykyään katti menee kyll ja kovaa karkuun ku poika tulee lähimaastoon :D

tiikerililja
mulla on myös A- ,nehän onneksi seuraa sitä ettei äiti muuttuis positiiviseks. silloin se voi aiheuttaa sille sikiölle niitä jotain :D en oo ite ihan täysin perillä siitä,mut mulle sanottiin että äidillä se ei sais muuttua positiiviseks keskenkaiken. täällä otetaan 3x raskauden aikana verikokeet joilla sitä seurataan
 
Miulla on myös Rh-negatiivinen. Säikähin ite kans ekassa raskaudessa että kauheeta, varmast tapahtuu jotai mutta tosiaa neuvolassa sanovat et on nykylääketiede nii hyvä jo että ei pitäs mitää suurempia murheita aiheuttaa. Miulla oli kans kolmesti ne verikokeet viimeks ja synnytyksen jälkeen saa rokotteen mikä jotenki "estää" sitte seuraavien lasten kohalla tapahtumasta mitää vasta-ainejuttuja.. Ja tuon esikoisen rh olikii sitte negatiivine..
Ei kannata turhaa murehtia sitä asiaa :) Vaikka itekki esikoisen kohalla murehin mutta eipä se murehtimalla muutu mikskää.. Ja mie en kyllä sillo neuvolassa tajunnu mitää niistä mitä se siitä asiasta selitti mutta lueskelin netistä sitte enempi ni selvis paremmi :DD Ja muistaakseni keltasuutta tais joteki se kans aiheuttaa lapselle..
 
mun veriryhmä on o- ja suht samaa mullekki sanottii neuvolassa, että veret ei sais sekaantua ja että saan jonku piikin synnytyksen jälkeen. mutta neuvolatäti tuumas, että ei tartte panikoida ton suhteen, aiheuttaa vaan vähän enemmän seurantaa, mutta ei pitäis nykyään olla mikään ongelma.
 
joo, no meillä puhuttii koulussa jotain tosta rh negatiivisesta, eikä se mikään vaarallinen juttu ole nykyään. jos äidin ja lapsen veret sekottuu, niin mun käsittääkseni äiti saa jonkun rokotteen siihen. bilirubiinia saattaa lapselle tulla, mutta senhän saa kyllä myös hoidettua.

xiina85: mä kävin tänään ostamassa vagi C:tä, sitä neuvolan tätskä suositteli mulle. toivottavasti se auttaa pian.

LauraElina: kyllä olen puhunut neuvolassa ekalla käynnillä masennuksesta ja että olen syönyt vähän aikaa mielialalääkkeitäkin, ja ne tiedot on kyllä siellä koneella. Mutta mistään sen eriokisemmasta seurannasta ei puhuttu, mutta kyllä varmasti seurataan sitten synnytyksen jälkeistä masennusta. Ja onneksi osaan olla itsekin aika tarkka omasta voinnistani. Oon oppinu kyllä huomaamaan ja reagoimaan mielialanmuutoksiini.
 
niin ja noista meidän kissoista mä oon lähinnä kans miettinyt sitä, että jos ne tulee kamalan mustasukkaisiksi, koska ainakin tuo toinen on jo nyt kamalan huomion kipeä ja pyörii jaloissa jo nyt jatkuvasti. mutta toivottavasti suhtautuvat vauvaan hyvin ja toivottavasti jaksan antaa myös kissoille huomiota synnytyksenkin jälkeen.
 
Meillä on myös kaksi kissaa ja koira, nyt kun muutettiin elikot ei pääse ollenkaan meän makkariin, ovi pidetään visusti kiinni, muuten kyllä aattelin eläinten antaa tutustua uuteen tulokkaaseen ihan vapaasti. On meilläki nuorempi kisu ja koira melkolailla mun perään mutta nyt kun aloittanut jo valmistelut niin varmaan ihan hyvin menee, ja koira on kyllä tottunut lapsiin jo muutenkin :) eikö noi kissatkaan välittäny vaikka sukulaisen tyttö otti perskarvoista kiinni, kehräsi menemään.
Tuosta kissanlaatikosta, minä oon kyllä ihan itte puhistanu sitä myös. Olen saanut käsityksen että sun  pitäis paljaalla kädellä koskea kakkaan ja sen jälkeen pistää käsi suuhun, eli käytännössä syödä sitä.
 
Kiitos vastauksista :) Mietin kans, ettei tuo Rh-negatiivisuus mikään überpaha asia ole, mutta kun tää tuli niin uutena, pisti mietityttämään. Tuskin tästä tosiaan kannattaa huolestua. Onhan noita paljon ilkeämpiäkin raskauteen liittyviä ongelmia, joilta on toistaiseksi säästynyt.

Mä annan miehen siivota kissanhiekat. Itse asiassa se ehdotti tätä alunperinkin, ja mikäs siinä, ei se mua haittaa. Hiekka-astian siivoamisessa mua on ärsyttänyt aina se, kun hiekka hieman pöllyää, ja sitä tuntuu menevän henkeenkin. En tiedä, voiko ne pöpöt tarttua sitäkin kautta. Voihan sitä toki hankkia jonkin hengityssuojan, jos asia vaivaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top