Maaliskuun murinat <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tappura
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tappura, sitä varten tämä palsta on et tänne saa purkaa mieltään, oli ne sitte hyviä tahi huonoja :)

Voi vitsit et mää en voi olla itkemättä joka kerta kun katon tota sydänääniä-sarjaa. Aina päätän et nyt et sit itke ja bäyyyyy heti ku tunnari alkaa. ihme vaikutus muhun :) muuten en itke enkä koe mitään sen suurempia hormonaalisia mielenmuutoksia..

Kamala flunssa jatkunu jo reilun viikon, loppus jo...
ihanaa sunnuntaina tulee taas pikkuset trollit oksiensa kanssa <3
 
Tiedän tuon tunteen Tappura! Parempaa huomista päivää! :/

Eilee illalla satuin viime minuuteilla kääntämään tv:stä jonkun synnytys ohjelman,
tietty justiin sen hetken kun syntyy lapsi yhdelle pariskunnalle ja voi ie,
tippahan siitä tuli linssiin kun ajatteli sitä hetkeä kun oman vauvan saa syliin,
huoh.. Ärsyttää oma itse välillä niin lujaa.. Haluaisin nauttia tästä hetkestä tämän
masuni kanssa ja siitä että voi vielä ottaa rauhallisesti, ei oo menkkoja jne :D
Mutta kokoajan on niin malttamaton mieli ja tahtois sen vauvan takas..


Että voi ihminen olla vaikea.. :D
 
tiitiäinen, mulla on muistaakseni anita merkkinen vyö, sellanen missä on takana leveetä kuminauhaa ja edessä paksu tukiosuus ja laitetaan tarrajutskalla kiinni. ostin käytettynä, ja se on vähä venyny eli pitää pienentää, mut tukeva ja paksu se on, ja tuntuu noin hiukan isonakin helpottavan.

tappura: jep, perseestä oli munkin päivä, jos noin nätisti vois sanoo, hirvee pulssi ja stressi koko ajan, ja ahistaa kun mikään ei hoidu ilman että mun pitää huutaa..joko kieltää napsua 2 vee tuhoomasta kaikkee, pakottaa mies tekee kotihommia ku selkä ei kestä, koiraki alkaa märistä ja kissa yrittää ulos keinolla millä hyvänsä..aaargh! ihana hiljaisuus nyt kun kaikki nukkuu. toivottavasti huomenna jaksais paremmin, ainakin on nyt suurin osa kämpästä siivottu.

miksköhän tää raskausaika on suunniteltu niin vaikeeks, kaikin puolin. oon miettiny, et mulle kävis sellanen 5 kk, ja kymmenen senttiä pienempi vauva synnytettäväks, noin niinkun perusraskaudeks. missäköhän vois valittaa?
 
satuvee: mittatilaus vauva kuulostaa hyvälle ;)

liikkeitä tuntuu enemmän illalla levossa ja myös aikaisin aamulla. Joskus myös päivällä jos istuu vaikka kahvilla vähän aikaa :D

stressiä ollut täälläkin liikkeellä kun jouduin tosiaan jännittämään miehen maanantaista magneettikuvausta ja tiistaista leikkausta kun löysivät välilevynpullistuman. Nyt kaikki hyvin kun sain miehen kotiin!! :D Sanonkohan samaa viekä toukokuun alussa kun sai melkein puoltoista kuukautta sairaslomaa... :P Viikonloppuna tunteet menivät aikalailla laidasta laitaan ja sisko ja äitini olivat siinä tulilinjalla... Pitää ehkä vähän hyvitellä tulevana viikonloppuna.

sokerirasituksesta pääsin läpi :D Ainoastaan paastoarvo oli ylärajalla kun en muistanut edellisenä iltana syödä tarpeeksi aikaisin kun mies lähti jo tiistaina käymään ambulanssilla ensiavussa vaikka laitettiinkin kotiin seuraavana aamuna. Neuvola+lääkäri oli tosiaan eilen ja kaikki oli hyvin. sf-mitta noin 24cm ja sydänäänet 140. hB 114 vaikka olen syönyt rautaa...

Seuraava neuvola 18.4 ja sen jälkeen sitten jo kahden viikon välein. Hurjaa vauhtia mennyt tämä raskausaika :D Kolme kuukautta vielä laskettuun aikaan :D
 
kyl oli taas eilen pikkusella kovat "jalkapallo-treenit" :D
Kattelin eilen salkkareita ja pitelin massusta kiinni niin, monta monta kertaa potki mua vasemmalle puolelle. :)

Nyt olen huomannut ihan selvästi että maha kovettuu alta minuutiksi, yleensä iltaisin nukkumaan mennessä. Kiva vihdoinkin tiedostaa/tuntea nuo harjotus-supistukset :)
Toissa iltana kun kävin nukkumaan töiden jälkeen, ja huomasin mahani kovettuvan. 
Pyysin ukkokultaani kokeilemaan.. Hän oli ihan innoissaan ja naureskeli kuinka hassulta tuntuu :D

Harmi vain kuin hän ei ole ollut yhtä innoissaan pikkuisen liikkeistä..
totesin hälle eilen että kuinka mua välillä harmittaa kun häntä "ei kiinnosta" pojun liikkeet...
Varsinkin kun kyseessä on ihan ensinmäiset kunnon mojotukset.
oli vain sitä mieltä että kyllä sen vielä kerkee tuntea kyllästymiseen saakka...
Voi ku mä saisin vain sen käden mahani päälle just ku poju kunnolla potkasis... tajuais tuo ukkoki kuinka ihmeellistä se onkaan.. >:)

Maalia odotellessa... :)
 
Asiasta kolmanteen ja siitä kumisaappaaseen.
Mites muuten muilla on tuo seksielämä, onko ollu ihan normaalia vai?
Meillä ukko ei oikeen meinaa lämmetä..
Omat halut lähti ihan raskauden alkuaikana, ja ukko taas puolestaan ois halunnu jatkuvalla syötöllä.
Nyt taas kun omat haluni ovat palautuneet "normaaliksi", ei ukkoa kiinnosta.
Hänen mielestään olen kaunis ja viehättäväni mahani kanssa, mutta häntä ei kuitenkaan lämmitä ajatus yhdynnästä kanssani kun mahani on näin iso...

 
Phuuh... täällä kärvistelty flunssan kouriss jo yli viikko. Nyt tosin jäljellä enää kamala yskä, tuntuu että koko mahakin räjähtää kun yskii niin kovaa. Loppuis jo moinen.

Neuvolassa eilen kaikki ok, mitä nyt painoa oli tullut reilun puoleisesti, 2 kiloa 2,5 viikossa. Hmmm... en tiiä pitäskö rajottaa jotenki herkkujen syömistä... :D No, kattelin tosin edellisen raskauden äitiyskorttia, niin samoilla viikoilla oli ihan samanlainen painonnoususpurtti, et ehkä se on vaan sitä... katotaan miltä ens kerralla näyttää. Sf-mitaks terkkari sai 20 cm, viikkoja eilen 22 + 6. En muistanu sokerirasituksesta ees kysyä, eikä terkkakaan ottanut puheeks. Välttyisinköhän mä siltä taas???

Kelaankin täyttelin jo hakemukset, ja siinä samalla päätin sit minäkin ottaa sen avustuksen pakkauksena... aattelin et se raha hukkuu vaan tähän arkiseen kulutukseen, pakkauksesta saa jotain konkreettista :) Tyhmää kyllä sinänsä, kun vaatetta on läjäpäin... just taas oli Huuto.netin kautta tehtyjä hankintoja postilaatikossa...

Seksistä... meillä on ollu aika hiljasta, joskin meillä muutenkin on aika kausiluonteista tuo aktiivisuus. Nyt on ollut taas niin paljon kaikenlaista muuta mielessä ja tuo pikkuneitikin nukkunut paljon meidän sängyssä, et ei oo taas oikeen ollut saumaa. Ja sillon kun olis, ei oo haluja. No, samaan tyyliin tais viime raskauskin sujua... et ei oikeen kohtaa halut ja ajotus.

Linea negra näkyy haaleana ihan alavatsalla, ei vielä ole napaan asti edes yltänyt. Poika siis tulossa. Viimeksi oli ihan selkeä viiva, en kyllä muista miltä viikoilta asti näkyi... ja silloin tuli tyttö :)
 
jenska9: meillä on kans aika hiljasta seksin suhteen, vaikka mun tosiaan kyl tekis mielikin sillon ku ei oo paha masennuspäivä tai selkä hajalla. mut ei vaan oo juuri koskaan saumaa, kun vasta napun mentyä nukkumaan, ja jos mä en mee itekin ihan kuolleena ja selkävaivasena, niin sit on mies iltavuorossa. eli parempia aikoja odotellessa :) kyl mä tiiän kuitenkin, et jos oikeesti haluisin ja sanoisin sen niin saisin :D, ja et tilanne helpottuu sit taas kesän jälkeen.

katjuskainen: mäkin tossa maksoin just 6 vaatetta huutonetistä..:D mies valittaa, mut oikeesti meil on kaikki poikien vaatteita, ja sain just 13 eurolla 5 bodyä ja puolipotkarit, että yhden bodyn hinnalla melkein..!! se ei tajuu miten vähällä selvitään rahallisesti, kun mä jaksan selata niitä huutokamoja. ja otettiin raha pakkauksen sijaan, niin voi vähän ostellakin :)
 
Kirjottelin jo tossa aamulla pitkät pätkät, mutta kone ei ollut halukas yhteistyöhön, joten kaikki hävis.. Nyt on kärsivällisyyttä yrittää uudelleen :)

Täälläkin sokerirasitus takana ja tulokset oli erinomaiset :) Mua vähän jännitti kun oon niin kova syömään karkkia, mutta ei näköjään olekaan yhteydessä siihen. Tai sitten just sen vuoksi mun elimistö on niin tottunu makeaan ettei hetkahtanu juuri ollenkaan sitä litkua :D Rasitus ei ollu kyllä mun elimistölle mieluinen.. Tuli todella huono ja väsynyt olo sen litkun juomisen jälkeen, joka onneks helpotti sit jonkuu ajan kuluttuaa, mutta sitä seuras sit NIIIIN kova nälkä, että puski ihan kylmän hien. Mies tuli hakemaan terveyskeskuksesta aamupala mukanaan ja suunnattiin kauppaan, jossa sitten syömisestä huolimatta tuli niin heikko olo, että alko ihan silmissä sumenee :/ No, ei muuta kuin kiireen vilkkaa sitten kotiin ja unille. Unilta herättyäni oli kyllä onneks jo normaali olo, vaikkakin kamala nälkä. Mulla on koko raskauden ajan ollut niin, että kun nälkä yllättää, niin sapuskaa on saatava heti tai tulee heikotus.

satuvee tais tuolla aiemmin joskus mainita kuinka raskaana oleminen ei sovi hänelle.. Ei sovi mullekaan! Välillä ihan kokee huonoa omatuntoa kun tää ei vaan oikein oo kovinkaan nautinnollista.. Ensin tuli hurja väsymys ja sit oli se järkyttävä pahoinvointi, joka kesti kaks kuukautta. Pahoinvoinnin väistyttyä aloin odottelemaan väsymyksen kaikkoamista, mutta se ei missään vaiheessa kyllä kadonnut. Ja nyt on mullakin sitten niin kamalat nivus-lonkka-selkäkivut, että edes kävelylenkille on turha lähteä jos aikoo särkyineen selvitä suht koht järissään. Onneks kerkesin jollain energioilla käydä pahoinvoinnin jälkeen ees sen kaks kuukautta takaisin jumppailemassa. Jossain vaiheessa olin myös ihan kamala hormonihirviö..ihan säälitti tuo mies.. Onneks hän jaksoi olla ymmärtäväinen! Enää en niin kovin kiukuttele, itkuisuus on jäljellä kyllä :D En malta odottaa, että poikanen saapuu maailmaan ja olo palautuu pikku hiljaa normaaliksi.. ja pääsee taas liikkumaan..

Näiden kipujen kanssa täytynee soitella ens viikon alusta akuuttia selkä aikaa fysioterapeutille tuolta terkkarista.. sellasia kun meillä täällä ainakin on. Josko se keksis jotain apukeinoja. Mullakin tommonen Anita-merkkinen vyö on, ja ehkä pikkasen auttaa, mutta ei kyllä juurikaan.. Jotain on keksittävä, koska selkä tulee olemaan koetuksella vielä sen kolmisen kuukautta, HUI!

Seksielämän suhteen on täälläkin melko hiljaista. Mies kyllä haluaisi monta kertaa päivässä, mutta mulla on niin epäseksuaalinen olo tän mahan kanssa enkä pysty jotenkaan keskittymään seksiin.. se ei vaan tuota nautintoa kun tuntuu ettei pysty rentoutumaan, vaan ikään kuin koko ajan henkisesti jotenkin ylikierroksilla. Tykkään kyllä seksistä ja haluaisin, mutta oon niin turhautunut itteeni, että alkaa vaan tuskastuttamaan jos yrittääkään nauttia.. Mutta onhan sitä tietenkin mies pidettävä tyytäväisenä :) Ja onhan se ihanaa tuottaa rakkaalleen nautintoa, vaikkei siitä itse niin mitään saisikaan.

jenska9, Meilläkään ei mies oo hirveemmin ollu innostunu potkujen kokeilemisesta, mutta koko ajan enemmän sitä mukaa kun sattuu oikeella hetkellä kättä masulla pitämään. Onhan se selvää ettei mies koe asioita samalla innolla kun ei se elä niitä samoin kuin me, joiden sisällä se uusi ihmeellinen elämä kasvaa ja myllertää. Mut..kyllä mies meillä ainakin on koko ajan innostuneempaan päin :) Eilenkin kun olin illalla jotenkin pitkästä aikaa huolissani poikasen hyvinvoinnista, niin oikein otti mies tehväväkseen herättää poikasen ilmoittamaan mulle itestään <3

Pakko muuten kertoa, että ostin kirpparilta tänään sellaiset jutut, jotka ruuvataan pinnasängyn jalkoihin ja, joiden ansiosta sänkyä pystyy sitten vähän keinuttamaan/hytkyttämään :) Oli PAKKO ostaa! Kyynel silmässä ajattelin kuinka ihanaa on pienokaista siinä sitten hellästi nukuttaa :) <3

Ei kai tässä muuta.. Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!!!
 
Hello=)

Tuosta miehekkeen potkujen innostuksesta...ni meilä kans on sillee että taitaa olla ihan ukkelin mielialasta kiinni milloin sitä innostaa tai kuin väsynyt se on...koska meijän "toukkaPrinsessa"ku harrastaa tuota "potkupallon" pelaamista oikeen kunnolla aina iltaisin ja mies on niin väsynyt aina iltaisin ni ei jaksa kovin myöhään valvoskella...ni jää usein kokeilematta nää potkut....mutta onhan täsä tosiaan vielä kolmisen kk aikaa...=)=)


Sitten kanssa tuo s-elämä...samalla lailla se meillä menee...hiljaiseloa sillä linjalla=(=(....OIKEE KIUKUTTAA välillä et miksi ihmeessä...ku ei se vaava rikki mene....;D....Mut mut mut...ehkä sitten tässä parempia aikoja tosiaan odotellessa kohta pian....:D

Sitte ku on jotku kirjoitelleet että on niitä "kiukkupäiviä".....ni mulla tuntuu että mä välillä oikein hakemalla hajen jotain sellasta että "ymmärrän" asian väärin että saan kiukutella hetken aikaa mun miehelle tai sitte soitan meijän mutsille ja kiukuttelen sille...huh...oon ku joku "vanhapiianlotko"...KAUHEE akka;D;D;D
 
Mun on pakko nyt kommentoida tuota kissa asiaa.Meillä oli kaksi kissaa joilla ihan sama ongelma.Olivat pennuista asti meillä ja opetettiin potalle ja leikattiin.Noh,alkoi sitten se että pissaili minne sattuu kun olivat vuoden vanhoja.No ajateltiin että on vaan joku ohi menevä juttu ja näin sanoi ell.Ja vaihdoimme esim ruuan ja hiekat ja kopat ja pesimme kopat kloriitilla (houkuttelee kissaa pissamaan sinne ja käsittelimme pissatut kohdat asunnosta fairy etikka vesi seoksella joka karkoittaa kissaa).Ei auttanut. Kaksi vuotta me tätä jaksoimme ja käytimme lääkärillä ei todettu mitään virtsakiviä tms.Kissat eivät olleet sylikissoja koska olivat tulleet navettakissan pentuina meille.No,loppujen lopuksi toinen kissoista alkoi saamaan ihme kohtauksia että naukui ja mourusi kuin pirun riivaamana ja hyökki jalkoihin ja käsiin (ei ikinä ollut tälläistä käytöstä ollut) ja kävi kiinni siskoonsa eli toiseen kissaamme.Yöllä hyppi ovenkahvaan ja hyökki ilman syytä meidän naamalle ja raapi.Joi paljon yms.Hetken kuluttua toiselle alkoi tulla samat "oireet".No lopulta päätimme viedä kissat eläinlääkärille.Lopullinen päätös oli tehty ja kissat uinuivat ikiuneen.Kissoilla todettiin syövät ja sen että oli jo aivoihin päässyt etäpesäkkeet josta nämä kohtaukset johtuivat.
Nyt meillä on vaan koira ja koira tosissaan tullut toisesta perheestä ja saa nyt nähdä miten tulee toimeen vauvan kanssa.Mulla on se periaate että jos yhtään uhkaa ja esim murisee ja nappaa vauvaa lähtee koira siltä seisomalta piikille, ei kieroon.Vaikka onkin perheenjäsen en riskeeraa lastani.Koira on eläin ja koiralla on eläimen vaistot vaikka voissa paistaisi.
Vaikeita on nuo lopetuspäätökset mutta ei se eläin tiedä kuolemaa ja sitä miten ihminen sen kuoleman tuntee. Jokainen päätös ottaa koville ja isot tsempit ja jaksamiset asian kanssa.Tiedän tasan tarkkaan tunteen kun voimat ovat lopussa ja varsinkin ne ihmiset jotka ymmärtää oikeasti tilannetta. 
 
Hei vain kaikille Heinämammoille TOSI PITKÄSTÄ AIKAA...Kaikilla täällä näyttäisi ja kuulostaisi olevan asiat hyvin, vauvahankinnat aluillaan ja heinäkuuta odotellessa :) Niin se on täälläkin  mulla huomenna vaihtuu rv28 ja oon ollu nyt rv23 vai 24 asti sairaslomalla , töissä sairaanhoitoalalla ja töissä SUURI työntekijäpula, yks ihminen tekee 3 ihmisen työt, joten mullahan meinas alkaa supisteleen jo tuolloin....mutta onneksi paikat kiinni ja poitsulla kaikki kunnossa..lääkäri vain ei halunnut että otamma mitään riskiä, joten kirjoitti heti pitkän saikun....ja ilmeisesti en töihin enään palaa...

Välillä tuntuu että aika käy pitkäksi, koiran kans lenkillä ei mahottomia voi käydä kun heti alkaa mahaan ottamaan..samoiten salihommat mulla aikoja sitten jäänyt poissa...
Selkää juilii ja ah ihanuus välillä tätä oloa.....mutta jaksaa jaksaa ku tietää mitä kesällä saa <3 Niin ja oon alkanu ompeleen paljon :)

YÖUNET??? Miten te muut, nukutteko yöt hyvin?? mulla monta viikkoa vaivannu öisin etten tiiä kummalla kylellä nukkua vai nukkusko selällään...selällään nukkuessa alaselkää alkaa juilimaan..kyljellään nukkuessa poitsu päättää alkaa aina monotteleen ja jumppaileen :/ yöt siis todella tukalia,,,sänky mulla täynnä tyynyjä että saan itteni pönkättyä jonninmoiseen asentoon...

SEKSISTÄ: Meillä mies aika halukas, jopa liian halukas ollut koko raskaus ajan..käy ihan kuumana mun mahaan mutta ongelmana on, että itellä halut kavonnu kauas kauas poissa ja pikkasenkaan ku haluja ois, oon touhujen jälkeen ihan kipiä  tää on ihan kauhiaa, ja oon jo ristiny itteni eriskummalliseksi odottajaksi...huoh.....SF-mitta täällä oli rv 26 paikkeilla 25cm..eli maha alkaa oleen ihan mukavan kokoinen :)....mutta haitolla koko ajan...
mutta minäpä alan näin valittelujen jälkeen kahteleen elokuvaa ja kauhulla odotteleen keskiviikon sokerirasitusta :/

Mukavat illat kaikille odottajille :)
 
Täällä ollut kivuttomia harjoitussuppareita ahkerasti. Tulee levossa ja yöllä herään niihin kesken unen. Yhteydessä olin äitipoliin ja käskivät juoda vettä ja mennä pissatestiin. Terveyskeskuksen labrassa kävin sitten antamassa näytteen ja kappas puhdas oli. En tiedä sitten mikä muu näitä aiheuttaa. Normaaliahan se on, mutta eikai noita suppareita kovin tiheästi pitäisi vielä tässä vaiheessa tulla. Äitipolilla oltiin sitä mieltä, että lepoa riittävästi ja jos supparit tulee kipeiksi niin sitten uusi yhteys. jep mutta kun ne supparit tulee levosta huolimatta... Noh onneksi tänään ollut rauhallisempi päivä...
Käytiin tänään ostamassa pinnis, vaunut ja turvakaukalo. Pinnis ja kaukalo otettiin mukaan. Vaunut haetaan touko kesäkuussa kun saadaan tilaa raivatuksi:) Sitterin haen huomenna, kun ostettiin se käytettynä
Ja seksistä, mitä se on:) Mulla on halut ja himot kadonneet kuin tuhka tuuleen... Mies on ymmärtäväinen eikä onneksi turhia yritä lämppäillä... Tulisin vain vihaseksi... Hellyyttä ja rakkautta onneksi on senkin edestä <3
 
Meillä tuo seksielämä on kyllä kuihtunut raskauden myötä,
alku raskauden väsymyksen myötä hävis halut ja sitten kun halut
palas henkisesti, niin kroppa ei suostu toimimaan fyysisesti,
eli kuivuutta jne.. Ja tietty vieläkin kun väsy jatkuvasti niin ei oikein tuu
hommasta mitään.. Mutta onneks mies jaksaa olla ymmärtäväinen.

Mulla alkanut yöt olemaan todella vaikeita näiden käsieni kanssa,
puutuu siis ihan mahdottomaks yöllä,ettei saa nukuttua, vatsallaan ei voi olla
yhtään, jos taas oon selälläni niin sitten tulee niska kipeäksi ja monen pvän
päänsärky putki ja aina kun jomman kumman kyljen päällä nukkuu niin alla
oleva käsi puutuu niin että alkaa aivan sattumaan.. Lääkärissäkin asiasta kävin
ja siellä rannekanavaoireyhtymä todettiin ja se ettei voi asialle tehdä mitään..
Tosin silloin ei vielä ihan näin pahassa jamassa ollu..
Nyt on niin että ihan vaan sohvalla istuessa puutuu kädet niin jotta ei pysty kauaa
olemaan paikallaan, tässä koneella kirjoittessakin menee hetki kun pitää aina
käsiä ravistella että pystyy jatkamaan, töissä olo alkaa olemaan mahdotonta
kun mikään ei tahdo pysyä käsissä.. Alkaa olemaan neuvot vähissä jotta kuinka pärjäis.. Pääsiäisen jälkeen lääkärineuvola, jotta jos sinne asti sinnittelis ja kyselis sitten neuvoja..

Onko muita kuinka alkanut närästämään?
Mua ei IKINÄ ennen raskautta oo närästänyt, viime viikolla tuli
illalla aivan kauhea polte mutta se meni ohi.. Tänään sitten töissä alkoi ruokatorvea polttamaan niin että tuntui kun olis tulipalo ollut.. :/
 
Noista  "treenausuppareista" mulla oli eilen illala niitä ku katteltiin lätkää...ni siinä koko ajan vatsa veteli ihan kovaks palloks..ja tuntu aika jännälle...mut rauhoittui ihan pikkuhiljaa itekseen...ei oo ollut tietääkseni niitä ennen....

Ja kans oon ollut S-lomalla sairaanhoitoalalta....ku se on OIKEESTI RANKKAA olla siellä...ja varsinkin jos on fyysistä työtä...ni siinä ei meinaa pystyy tekee oikeen mitää...Mulla on itellä sellai ku oon Palvelutalossa töissä ni en mä oikee enää meinaa päästä edes kunnolla kyyristyy ku ei tää kroppa taivu;D;D;D...ni autta aniitä mammoja ja pappoja sillee ku ne apuja tarvii....ni sitte mun on vaikeeta tehdä työtäni 100% hyvin..ja se sitte harmittaa ittee ja Vi....ttaa työkavereita...näkee meinaan niiden naamasta...;(...vaikka osa sanookin että "otat ihan rauhassa ja meet helppoihin paikkoihin" ym vastaavaa...mut näkee ilmeistä että ne on AIVAN kypsiä sihen kun en pysty esim nostelemaan n.100kg ihmisiä siellä...ja muita työtilanteita on PALJON....
No huomenna on neuvola ni siitä jutellaan...ja sitte äippälomailu alkaa PIA PIAN PIA....=)=)=)

 
Ihana ilma ulkona, on virvottu mummille ja suklaamunia piisaa... :-) Aika hellyttävä 2-vuotias tuo esikoinen, piirsin kajalilla pisamat ja laitoin vähän poskipunaa, kun halusi näyttää noidalta, niinkuin naapurin lapset... (Kaiken lisäksi pikkuneidillä on menossa prinsessavaihe, eli oli aika otettu tuosta "meikkaamisesta".)

Harjoitussupistuksia piisaa täälläkin, kyllä niitä varmaan lähemmäs kymmenen päivän aikana parhaillaan tulee. Välillä ihan vain silloinkin, kun makoilen sohvalla. Enimmäkseen toki esim. siivotessa/lenkkeillessä yms. Noh, kaikki on kuitenkin ok, niin en ole huolissani, ja kivuliaita ei ole. Toki pidetään tilannetta silmällä.

Närästys vaivaa täälläkin, onneksi on rennie olemassa, mulla vielä toistaiseksi se katkasee hetkeksi polttelun.
 
Turvotus on alkanut kanssa, käsissä. Näpit on kunnon nakit. Jalkoihin ei onneksi vielä ole tullut, mutta esikoista odottaessa näytin ihan siltä, että olis joku "elefanttitauti". Varmaan sitten jalatkin rupeavat vaivaamaan, kun lämpöasteet ulkona kohoaa.

klik mainitsi tuosta puutumisesta, itse olen huomannut itsessäni, että mulla paikat puutuu paljon helpommin nyt raskauden aikana. Ei tarvitse, kuin hetki istua jalat ristissä tms, niin hyvä että jaloilleen pääsee, kun on jalat niin puuduksissa. Sama käsien kanssa, varsinkin juuri nukkuessa.

Nukkuminen on sujunut vielä toistaiseksi kohtuu moitteettomasti, lukuunottamatta yöllisiä vessassakäyntejä. Parhaillaan 3-4 kertaa saa yöllä ravata, mutta onneksi olen helposti uudelleen nukahtavaa sorttia. :-) Ja toki herään siihenkin, jos esikoinen kömpii yöllä samaan sänkyyn nukkumaan.

Ja kovana puheenaiheena ollut seksi. Mitäs se sellainen on? Taidan etäisesti muistaa, että lapsentekoon liittynee.. Noh, ei nyt aivan noin paha ole tilanne, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi; mun mieleen ei todellakaan ole tarpeeksi. Mies väittää olevansa liian väsynyt moiseen touhuun iltaisin. PYH ja PÖH. Oli edellisenkin raskauden aikana sama homma, eli en ole huolestunut. Ja muutenkin minä olen se aktiivisempi osapuoli aina ollut, niin tottunut tähän olen. Toiset tarvitsevat enemmän, ja toiset pärjäävät vähemmällä, ikävää vain että näin on juurikin omassa parisuhteessa... :-D

Mukavaa palmusunnuntaita mammeleille&masukeille, "varokaa" virpojia! ;-)
 

Morjens mammat ja mahat! :)

Olipas taas kiva herätys tänä aamuna, näin unta et joku kummajainen jysti meidän seinää ja herätessä se saakelin sama jyskytys jatku... sähköyhtiöllä oli ilmeisesti häikkää ja meillä paukkasi sitten tuo mittaritaulu kuin viimeistä päivää! Ja kaikkihan tapahtui ennen seiskaa. HOHHOI!

Mä tosiaan mietin kans et miten ihmeessä mä ekan raskauden aikana jaksoin olla töissä palvelukodilla semmoisella osastolla missä suurin osa asukkaista oli ns. "jalattomia". Määräaikainen sopimus mulla oli ja se loppui 3 viikkoa ennen äitiyslomaa. Mä laskin näi äkkiä et mullahan on ollut viikkoja sillon yli 30. :O

Nyt jos joutus samaan rääkkiin ni ei kyl jaksais tai syytä olis mennä kevyemmälle osastolle... Onneksi nyt tää vaipanvaihto ja taakankanto on about noi 10kiloa kerrallaan vaan :)

seksielämästä, meillä näyttää tuo ukkeli käyvän taas raskauden aikana kuumana muhun ja mahaan... Ja kun tuota vertaa tosiaan esikoisen odottamiseen ni on itselläki haluja jäljellä vaikka olo onkin niin epäeroottinen kuin vaan osaa olla.

Ajatuksena vaan tuntuu oudolta ku se et mun mahassa möykätään ja sit siihen päälle seksittäminen... hmmm. Yleensä se onkin et jos on kumpikin nukkuu (esikoinen ja mahan asuja) ni sillon kyl ei käy kieltäminen seksistäkään.

Esikoisen aikanahan musta tuli kunnon "eunukki" ja seksi suorastaan ällötti kuitenkin mulla oli semmonen olo et enhän mä voi kokonaan kieltää seksielämää mieheltäni ja tavallaan vastuuntunnosta tuli "annettua". Ei se kyl mitenkään nautittavaa ollut.

Onneksi nyt tälläkertaa näin päin :) Tosin sit on hieman se vaivannut et petipuuhien jälkeen on saattanut olla semmoista tuhruvuotoa josta mainitsin neuvolassa mut ei pitänyt sitä vaarallisena vaan ihan normaalina kun paikat on nyt herkät ja kuivahkot.

Ennakoivia suppareita myös mulla tulee säännöllisesti aikalailla päivittäin. Niistä en oikein muuta osaa sanoa.

Yöunet sujuu meillä muutamalla herätyksellä mut nyt olen alkanut heräilemään aijemmin... voipi johtuu toki siit et menenkin sit aikasemmin nukkuu kun alkaa niin aikasin väsyttääkki :D

Et meillä meno on niinku kunnon mummoilua: kuivat värkit, vessareissuja mennen tullen ja palatessa ja kova sana on valvoa kymppiuutisten jälkeen ja välillä meinaa myös vatsa heittää kovalle... Eipä tätäkään vaivaa ollut esikoisen aikana vasta kun synnytyksen jälkeen.

Mihin soppaan sitä onkaan taas päänsä pistänyt?! :D

Yritetään nyt kuitenkin kaikesta huolimatta nauttia näistä mahoistamme, sen kun tietää jo et sitä kuitenkin alkaa tuota maha-aikaa kaipaamaan jossain välissä. :)

 
HEllo=)

Nyt neuvolasta kotiuduttu...ja pikkuisen "toukan" sytämen äänet ne taaaaas vaan lumos munt ja miekkosen täydellisesti<3<3<3<3 siellä ne niin hyvin kuului ja olivat voimakkaat...=)=)...vauva voi hyvin ja kaikki on hänellä loistavasti...Masu kasvaa juuri oikeella vauhdilla "mammallakin"....

RR:on hiukan koholla sanottiin...mutta siis omasta mielestäni se nyt ei oo mitenkään koholla....mutta jos nyt mittailen sitä muutamaan kertaan töissä niitten mieliks;D;D...

Huomenna mun olis tarkoitus mennä TAAS kokeilemaan miten pystyn olemaan töissä..missä tosiaan on osa asukkaista,saattohoidossa,pyörätuolissa,jalattomia,letkuruokinnassa...ym "mukavaa"....alkaa jo olee "aika" rankkaa....sano että soittelen sitten jos ei pysty olee ku on nyt näitä supistuksia ja sitte pieniä kipuluita tuntuu......
Kuitenkin VAUVA on se tärkein NYT...=)=)mulla on moni ystävä ja tuttu jotka on jo 3kk aikasemmin ennen synnytystä PAKOTETTU s-lomalle hoitoalalta...koska työ on sellasta mitä on....(jos jollain täällä on kokemusta).....mutta mulle ei mitään kyl neukussa ne puhukkaa siitä...ite pitää oikee "ruinata"...tuntuu että turhasta sanoo välillä...

Mutta joo...pääasia on että "toukkaprinsessa" voi hyvin<3<3<3<3

ja nyt kannustamaan PELICANS voittoon Kärpistä.....Sorry jos on oululaisia....=)=)....(vaikka  mulle on kyl TPS henki ja elämä....mut mennää miehen iloks mukkaan)....

Hauskaa loppupäivää masulaiset=)=)
 
Ajattelinpa kanssa kirjottaa kuulumisia, vaikkei mitään erityistä olekkaan.
Neuvolassa käytiin viimeviikolla ja kaikki ok.
Kuukauden pari tässä on ollut jotain ihme flunssaa, räkää tulee ja aivastuttaa ja vetämätön olo siinä sivussa, sais jo luvan loppua...

Nyt tässä on alkanut mietityttämään ä-loman aloitus, kun pitäis töihin palata 1.6 ja olla 3vk töissä ja jäädä äitiyslomalle 26.6, ongelma on se että selkä juilii jo nyt ja kukaan muukaan ei työssäni ole niin pitkällä ole ollut (työ on erittäin fyysistä), tuntuu vaan jokseenkin nololta soittaa esimiehelle että töihin pitäisi palata 1.6, mutta olen jo nyt ihan hajalla, että jatkan tätä hoitovapaata 3viikon saikulla. Mutta näinhän se kai on tehtävä, kun töihinkään en kykene...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top