Haa, ne jotka synnyttävät poikia tänä vuonna (ja kait se viime vuosikin tuon toisen prinssipojan synnyttya), niin on sitten olemassa muodin vaikuttaja naapurimaassa...Tosin, en usko että samanlaista rusettivillitystä tulee olemaan kuten on ollut prinsessa Estellen vaikutuksesta.
Maaliskuun mietteet
- Ketjun aloittaja pikkuruusu
- Aloituspäivämäärä
Yritin katsella sopivaa ketjua, johon vois vähän avautua. Valitsin sitten tämän, kun en sopivampaakaan keksinyt. Anteeksi jo etukäteen...
Onko täällä muita, jotka on jo ihan kypsänä tähän touhuun?! Musta tuntuu, että hermo ei kestä enää ollenkaan tätä kamalaa vaappumista ja lyllertämistä. Liikkuminen on hidasta, mikä ei sovi mulle eikä erittäin aktiiviselle 2,5-vuotiaalle sitten ollenkaan. Raivostuttaa ja ahdistaa, kun ei voi pojan kanssa touhuilla niin kuin pitäis. Ei saa nukuttua, vaikka kuinka väsyttää. Kaikki lihakset on ihan jumissa, kun ei löydy kuin pari hassua asentoa, jossa on vähän parempi lepuuttaa ruhoa. Tästä sitten seuraa tietenkin se, että tulee vaan pyörittyä kaiket yöt ja päivät menee ihan koomassa. Keuhkotkin on kasassa ja happi ei kulje. Tulee ihan kilpaurheiluajat mieleen, kun vähän väliä vetää kädet ja jalat ihan maitohapoille, kun jotain suurempaa suoritusta yrittää. Suurempi suoritus tässä vaiheessa on esim. kenkien laitto, roskan poimiminen tai esikoisen pukeminen. Välillä ihan veden juontikin nostaa sykkeen pilviin. Mitään ei pysty eikä jaksa tehdä, mikä korpeaa ihan suunnattomasti, kun normaalisti tulee puuhailtua koko ajan jotain. Eikä tässä vielä kaikki! Ainoastaan rumat vaatteet mahtuu enää päälle ja muutenkin näytän ihan muumimammalta. Talvitakki on niin ruma, ettei kaupassakaan voi käydä ihmisten aikaan. Onneks sentään tuli nuo pidennetyt aukioloajat, niin käyn silloin, kun on pienin mahdollisuus törmätä tuttuihin. Mitään hyvää tästä olotilasta ei nyt enää löydy. Tai no, ehkä se, että pahin synnytyspelko on taittunut, kun odotan vain saavani oman kropan takaisin.
Luojan kiitos, tänään alkaa äitiysloma! Ja anteeksi vielä näin jälkikäteen.
Onko täällä muita, jotka on jo ihan kypsänä tähän touhuun?! Musta tuntuu, että hermo ei kestä enää ollenkaan tätä kamalaa vaappumista ja lyllertämistä. Liikkuminen on hidasta, mikä ei sovi mulle eikä erittäin aktiiviselle 2,5-vuotiaalle sitten ollenkaan. Raivostuttaa ja ahdistaa, kun ei voi pojan kanssa touhuilla niin kuin pitäis. Ei saa nukuttua, vaikka kuinka väsyttää. Kaikki lihakset on ihan jumissa, kun ei löydy kuin pari hassua asentoa, jossa on vähän parempi lepuuttaa ruhoa. Tästä sitten seuraa tietenkin se, että tulee vaan pyörittyä kaiket yöt ja päivät menee ihan koomassa. Keuhkotkin on kasassa ja happi ei kulje. Tulee ihan kilpaurheiluajat mieleen, kun vähän väliä vetää kädet ja jalat ihan maitohapoille, kun jotain suurempaa suoritusta yrittää. Suurempi suoritus tässä vaiheessa on esim. kenkien laitto, roskan poimiminen tai esikoisen pukeminen. Välillä ihan veden juontikin nostaa sykkeen pilviin. Mitään ei pysty eikä jaksa tehdä, mikä korpeaa ihan suunnattomasti, kun normaalisti tulee puuhailtua koko ajan jotain. Eikä tässä vielä kaikki! Ainoastaan rumat vaatteet mahtuu enää päälle ja muutenkin näytän ihan muumimammalta. Talvitakki on niin ruma, ettei kaupassakaan voi käydä ihmisten aikaan. Onneks sentään tuli nuo pidennetyt aukioloajat, niin käyn silloin, kun on pienin mahdollisuus törmätä tuttuihin. Mitään hyvää tästä olotilasta ei nyt enää löydy. Tai no, ehkä se, että pahin synnytyspelko on taittunut, kun odotan vain saavani oman kropan takaisin.
Luojan kiitos, tänään alkaa äitiysloma! Ja anteeksi vielä näin jälkikäteen.
^ Aika harva varmaan enään osaa nauttia tässä vaiheessa, odotus vaihtuu kärsimättömyydeksi.. Vähän aikaa vielä olis jaksettavana, verrattuna koko odotusaikaan.. Mä ajattelen niin, et nyt pääsee kuitenkin vielä hiukan helpommalla, kun sitten vauvan syntymän jälkeen esim. kauppareissuilla..
Mä katsoin itseäni eilen peilistä, kun lähdin nukuttamaan poikaa ulos päiväunille. Oli koticollegehousut jalassa ja pitkä talvitakki päällä, tukka nutturalla ja pipo päässä, ei meikkiä. Mä näytin ihan joltain spurgulta... onneks asutaan maalla. :D
Ehkä tämä fiilis muuttuu paremmaksi, kun pääsee lomalle. Näin ainakin toivon. Fakta on kuitenkin se, että meidän koti ei mun mielestä ole vielä valmis naperolle. Pitäis ne kaikki kodin kaapit ja komerot saada siivotuksi ja nurkat jynssätyksi ennen kuin pieni tulee. Olis myös tosi kiva, jos ehtisi vähän levätäkin jossain välissä. Ja tehdä rauhassa jotain kivoja nettiostoksia, rahaa kun tulee ovista, ikkunoista ja liesituulettimestakin, kun pääsee Kelan tuille... 
^Sinulla on pesänrakentamisvietti meneillään. Ei todellakaan tarvitse siivota vauvaa varten -siis jynssäyssiivousta. Ei se vauva siitä välitä - ja liian puhdasta ei ole se paras juttu vauvalle nykytiedon valossa....Ja sitten kun se muksu jossain vaiheessa osaa tutkia kaappeja, sillä on jo jonkinnäköinen vastutuskyky....
Mutta komppaan muuten tuota blaah oloa - kysyin mieheltä viime viikolla, jos vaikka se haluaisi kantaa tätä mahaa jonkin aikaa (en siis todellakaan halua, että nyt synnyttäisin).
Mutta komppaan muuten tuota blaah oloa - kysyin mieheltä viime viikolla, jos vaikka se haluaisi kantaa tätä mahaa jonkin aikaa (en siis todellakaan halua, että nyt synnyttäisin).
Voi, Winks, kun näkisit meidän kodin tällä hetkellä! 
Yleensä pidän paikat kyllä suht siistinä, mutta nyt odotusaikana on ollut sen verran hapokas olo, että vähänkin suuremmat urakat on jääneet suunnitteluasteelle. Takaraivossa kolkuttaa ajatus, että nyt on sitten viimeiset hetket ennen kuin rumba pyörähtää kunnolla käyntiin. Esikoinen on päivät hoidossa saamassa virikkeitä, niin on itsellä sitten jonkun verran sitä "omaa aikaa". Suotavaa myös olis, että sitten kun pieni tosiaan pääsee kaappeja tutkimaan, niin ei hautaudu ihan samoin tein vaate- ja tavarakasojen alle. Meillä myös kaksi kissaa ja koira tiputtelemassa karvoja ympäriinsä, että jos nyt kuitenkin vähän jynssäisin. 
Yleensä pidän paikat kyllä suht siistinä, mutta nyt odotusaikana on ollut sen verran hapokas olo, että vähänkin suuremmat urakat on jääneet suunnitteluasteelle. Takaraivossa kolkuttaa ajatus, että nyt on sitten viimeiset hetket ennen kuin rumba pyörähtää kunnolla käyntiin. Esikoinen on päivät hoidossa saamassa virikkeitä, niin on itsellä sitten jonkun verran sitä "omaa aikaa". Suotavaa myös olis, että sitten kun pieni tosiaan pääsee kaappeja tutkimaan, niin ei hautaudu ihan samoin tein vaate- ja tavarakasojen alle. Meillä myös kaksi kissaa ja koira tiputtelemassa karvoja ympäriinsä, että jos nyt kuitenkin vähän jynssäisin. Mun tekis mieli jynssätä, siis suursiivous, mutta tiedän ettei se täällä mitään hyödytä. 
Tyydyn vaan tekemään viikkosiivouksia, mies tekee, mutta muuten saa olla. En jaksa. Lapset auttaa sen minkä auttaa. Tosin mulla on kyllä kiva höyrymoppi, sillä vois kiillottaa lattiat pääsiäiseksi.
Muuten pääsiäinen, vähän ihanaa! Saa taas pashaa ja muuta herkkua!
Tyydyn vaan tekemään viikkosiivouksia, mies tekee, mutta muuten saa olla. En jaksa. Lapset auttaa sen minkä auttaa. Tosin mulla on kyllä kiva höyrymoppi, sillä vois kiillottaa lattiat pääsiäiseksi.Muuten pääsiäinen, vähän ihanaa! Saa taas pashaa ja muuta herkkua!
Täällä pitäis kanssa tehdä kevätsiivous ennen vauvan tuloa... Mattojen vaihto, lattioiden ja ikkunoiden pesu, kaappien siivous, jotta saan tilaa vauvan ja esikoisen tavaroille... Ja meillä tuo taapero pyörii joka päivä jaloissa, niin jotenkin ei muka ole aikaa tai kiinnostusta aloittaa koko urakkaa... Kyllä tänne hoitoapua saa, mutta ei taida yksi iltapäivä tässä talossa riittää mihinkään...
marjo86
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mie olen yrittäny pikku hiljaa kans siivoilla. Olossa ei niinkään moitittavaa, mutta kun tuo puunaus ei koskaan ole ollut mitenkään mukavaa hommaa. Mutta ehkä sitä tässä innostuu vielä keittiön ja kylppärin pesemään, kun meinaa vähän pitkäksi aika käydä kotona.
Ja tämä kevät on myös siitä kivaa aikaa, että kaikki kolme koiraa varistaa karvaa ihan älyttömästi. 
Joka päivä saa vedellä siivouslastalla lattioilta karvaa kasaan, matotki kyllä pitäis vielä ulkoiluttaa ja ja ja..
Ja tämä kevät on myös siitä kivaa aikaa, että kaikki kolme koiraa varistaa karvaa ihan älyttömästi. Joka päivä saa vedellä siivouslastalla lattioilta karvaa kasaan, matotki kyllä pitäis vielä ulkoiluttaa ja ja ja..Elukat kyllä tosiaan kantaa karvansa kekoon, mitä tulee näihin siivoushommiin tähän aikaan vuodesta. Tekis mieli ajella kaikki kaljuiksi. Koiralla päällyskarva sen verta jäykkää, että tunkeutuu ihan mihin vain. Kerran oli yksi karva tunkeutunut jopa mun kitalakeen niin, ettei siitä näkynyt kuin pieni pätkä, josta onneks sai vielä pinseteillä kiinni. Toisella kisulla taas niin untuvainen turkki, että karvapallot leijailee ympäriinsä ja vaan pyörii kankaiden päällä, kun niitä yrittää imuroida tai pyyhkiä pois.
Jos vaikka keskittyis kylppärin ja, keittiön siivoamiseen...ja muuten normi imurointi ja eteisestä ja ehkä keittiöstä lattian pesu. Ei stressata siitä ettei jokaisesta nurkasta voi peilailla itseään :) Ja vauvan vaatteet ja tavarat kuntoon.
Ja sitten kun lähestyy LA ja varsinkin kun menee yli niin pestään ikkunoita jynssätään saunaa jne....vaikkei noi sss ja s (shoppailu) välttämättä edesauta käynnistystä, mutta taatusti kokeilemisen arvoista jos kypsyy oloon liikaa :)
Ja sitten kun lähestyy LA ja varsinkin kun menee yli niin pestään ikkunoita jynssätään saunaa jne....vaikkei noi sss ja s (shoppailu) välttämättä edesauta käynnistystä, mutta taatusti kokeilemisen arvoista jos kypsyy oloon liikaa :)
Joo siis kissankarvat!! @#$%*&!!
Mä olen tänään pessyt ja rummuttanut meidän lakanat ja vielä sänkyyn pedatessa irrottanut sellasella pölyn/karvan kerääjällä kauhean tukon möhnää lakanoista. Eikä meidän kissa ees saa tulla makkariin, ja silti sänky ihan karvoissa ja pölyssä, yäk!
Saman jutun tein lastenhuoneen verholle ja huh mikä homma siinä silityksen ohessa niitä karvojakin harjailla pois.
Oispa mankeli!
Mä olen tänään pessyt ja rummuttanut meidän lakanat ja vielä sänkyyn pedatessa irrottanut sellasella pölyn/karvan kerääjällä kauhean tukon möhnää lakanoista. Eikä meidän kissa ees saa tulla makkariin, ja silti sänky ihan karvoissa ja pölyssä, yäk!
Saman jutun tein lastenhuoneen verholle ja huh mikä homma siinä silityksen ohessa niitä karvojakin harjailla pois.
Oispa mankeli!
Tekis kauheesti mieli ottaa taas kissa mutta nämä jutut palauttavat mieleen sen ruljanssin mikä oli niiden kanssa...
Itse säästän ikkunoiden pesun alkukessään. Asutaan meinaan niin lähellä vilkasta tietä että jos tässä kohta pesisin ikkunat, ne olisivat taas harmaat katupölystä ja vihreät siitepölystä :) odotan että pesevät kadut ennen kuin pesen ikkunat. Eikä mua muutenkaan huvita pallomahan kanssa lähteä könyämään keittöjakkaralle.
mannikka
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Helmikuunmammat 2015
Elomammat 2016
Syysmammat 2016
Elomammat 2018
Tuun taas tänne huutelee kuulumisia jos joku vaikka muistaa :) eilen oli np-ultra ja kaikki siellä hienosti :) jos nyt uskaltas kunnolla nauttia :)
Hurjaa täällä oli jo kaksi pientä syntynyt
onnea pienistä ja tsempit teille lopuille loppuraskauteen! :)
Hurjaa täällä oli jo kaksi pientä syntynyt
onnea pienistä ja tsempit teille lopuille loppuraskauteen! :)
Meillä on anoppi pari kertaa käynyt pesemässä osan ikkunoista. Hän on asunut täällä ennen, niin välillä osallistuu liikaakin. Ihan kiva että haluaa auttaa, mutta mä en tykkää kun hän häärää täällä, koska on paljon suuripiirteisempi kuin mä ja yleensä touhuamisellaan aiheuttaa vaan muuta siivoa. Sitä varsinkin inhoan, jos anoppi tiskaa, koska ne astiat jää aina ihan rasvaisiksi.
Ihanaa mannikka! Nauti tuosta tunteesta...kyllä sitä ehtii vielä murehtia, onkohan kaikki hyvin....Tuun taas tänne huutelee kuulumisia jos joku vaikka muistaa :) eilen oli np-ultra ja kaikki siellä hienosti :) jos nyt uskaltas kunnolla nauttia :)
Hurjaa täällä oli jo kaksi pientä syntynyt