Mää oon käyttänyt melkein koko raskauden ajan rautaa, kun hb tipahti heti alussa alle 110 ja ei se millään meinannut sieltä nousta vaikka rautaa söin. Aluksi käytin Retaferia, se ei auttanut mitään ja vaihdoin sitten Obsidaniin ja sillä nyt oli noussut, 119 taisi hb viimeksi olla kun mitattiin neuvolassa. Mulla se ei onneksi aiheuta mitään mahavaivoja.
Oon vaan niin iloinen että äitiysloma viimein alkoi, viimeiset pari viikkoa töissä kyllä alkoi olla melkoisen uuvuttavia. Nyt oon vaan nauttinut ja rentoutunut, kun ei oo kiire minnekään.
Viime viikonloppuna käytiin anoppilassa kylässä ja ens viikonloppuna käydään vielä mun vanhemmilla (molemmat asuvat meistä melko kaukana niin ei voi ihan päiväkylässä käydä), niin sitten voidaan hyvällä omalla tunnolla olla miehen kanssa vaan kotona ettei tartte lähtee minnekään kauemmaksi ennen pikkuisen syntymää. :)
Olo vähän vaihtelee päivittäin, eilen oli taas niin tukalaa ja tuntuu että pikkuinen painaa kauheesti palleaa, mutta tänään taas ihan hyvä olo. Mun mielestä mun masu ei oo vielä laskeutunut yhtään, tossa se pömpöttää ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin
Sormet ja jalat nyt tahtoo jonkin verran turvottaa, ja siihen liittyen mulle on tullut myös sormien puutumista mitä on oikeestaan joka päivä enemmän tai vähemmän. Ärsyttävää välillä kun sormia pistelee jatkuvasti. Kysyin siitä neuvolassa pari päivää sitten kun oli lääkärin aika, niin hän sanoi että ihan normaalia raskaana olevilla, kun kädet on turvoksissa niin turvotus painaa hermoja. Näin määkin olin asian päätellyt, mutta piti saada varmistus vielä asiaan.
Eilen kävin Kätilöopistolla tutustumiskäynnillä, ja vaikka siinä synnytyssepustuksessa ei nyt kauheesti mitään uutta tietoa tullut, niin oli kuitenkin hyvä päästä näkemään tilat. Tietää sitten kun h-hetki tulee että mistä ovesta oikein kuuluu mennä sisään.
Alkoi vaan koko synnytyksen lähestyminen jotenkin tulemaan paljon todemmaksi mielessä kun kävi tuolla tutustumiskäynnillä, outoa ajatella että ihan muutaman viikon päästä se pikkuinen tuolta masusta putkahtaa!
Mutta erittäin innolla sitä odotetaan, toivottavasti nää viimeiset viikot nyt vaan kuluisivat nopeasti että saadaan oma pikku nyytti syliin!