Meillä ois kanssa vissiin yhet häät syksyllä, saattaa jäädä kyllä välistä jollei jotenki tosi rauhallinen hieno helppo poika ole sitten, ja vaikka onkin(kaikkihan ne on) niin mie oon nii pihalla että ei taida tulla mittää. Mutta pitää katsoa tilanteen mukaan.
Just tossa tyytyväisenä huomasin et yks "ryypiskelly" missä ei oo tietty mun tarvis mitään ottaa eikä kiinnostaiskaan vaikkei ois babya, niin ois enskuun alussa, eli oon vielä ihan toimintakykyinen ja meen moikkaamaan ihmisiä joita ei oo piitkään akaan nähnyt.
Muutenkin tässä koittaa nähdä ihmisiä vielä kun voi, se voi se sohvanpohja kutsua piankin, nytkin niitä ns huonompia päivä on jo välillä kun ei huvita vessaa kauemmas liikkua, onneksi harvoin mutta on silti.
Mutta oon asennoitunut kyllä niin että ei, ei saa jäädä kokonaan kotiin kyyhöttämään mutta ei tässä rillutteleenkaan olla lähössä hetkeen. Varasuunnitelma on että raahaan porukat meille ja laps saa olla isukin kanssa illan ja mie parannan maailmaa jossainkohti jos sille tuntuu. Suunnitelma pitää olla, voi leikkiä että on vaihtoehtoja niin kuuppa kestää sitten paremmin kai
Mä sain taas ilmeisesti perjantaisen siivous & järkkäilyhepulin klo 16 ja aloin täällä sauhuta imurin kanssa ja järkkäillä paikkoja uuteen uskoon. Saatiin tuo yks hylly tosta makkarista käännettyä pystyyn sillein että vie vähempi tilaa eilen(mahtuu pinnis äiskän viekkuun sit jos tarvis) niin täyttelin sen nyt tavaroilla ettei tavarat jää tonne pöydille roikkumaan ja sitten raivasin makkaria muutenkin, ja vessoja ja kaikkea. Puuh.
Hirmu
raivarin sain ku päiväpeitto ihan koirankarvassa ja karva ei irtoo mihinkään vaikka mitä tekis, itteeki alko se kiehuminen ja kiukuttelu jossainkohti sitten jo naurattaa. Lopulta luovutin kun imuroinnista olin jo poikki ja totesin että se pitää hinkata jossainkohti sitten myöhemmin.
Mutta nyt kun hylly on paikallaan, enää ois työhuoneen raivaus ja tuo *sensuroitu* vaatehuone jota en halua ajatellakaan. Tarttis noi normikuteet joka ei mahu päälle enää + talvivaatteet tunkea jonnee, ja laittaa nykyset jotenkuten mahtuvat tohon saataville ennenkun ihan palleroituu eikä mahdu jaksa mitään. En jaksa tänään tosin vieä sitä ähertää. Seuraavassa puuskassa sit.
Mulla on edelleen huimat kaksi valkoista 50cm kietaisubodya ipanalle hommattuna, tänään sain koottua ne paikoilleen (miljoona nepparia ja en ole noita käsitellyt niin hetken ynnäilin ennenku meni oikein) ja olin kovasti ylpee ja hempee ja masullekkin juttelin että "kato, äiti osas sitteki, kyllä tää tästä, älä huoli".
Huomenna tulossa kiva päivä säästä huolimatta kun isännän ei tartte mennä duuniin vaan tulee miun kanssa "maakuntakierrokselle" joten ihan sikäli hyvillä fiiliksillä varsinkin kun sai nyt siivoiltua ja järkättyä, ei ole niitä "tarttis pitäis ja koskahan ja voi että" hommia niin paljon enää tähän hetkeen.
Mennään kaverin kanssa kattelee pinnasänkyjä myöhemmin, joko la tai su, vaikka tiietään isännän kanssa kyl jo mikä ME otetaan jos Ikeaan päädytään, mutta ihan kiva siellä käydä hipeltelemässä pikkuisia juttuja muutenkin. Viimeksi kun kävin, oli vaavipuoli rempassa.
Hitsi että sitä on alkanut muuten kattelee vaunuja "sillä" silmällä tuolla kävellessä. Että mitkäs noi on, hmm.. noi vois olla kivat /noi ei oo kyl mun juttu -ajatuksilla. Ennen ei kyllä millään lailla ollu kiinnostunut.
Samaten kattelee ipanaan liittyviä tarjouksia, oli ne sitten kura asuja taikka askartelukirjoja, ihan erilailla kiinnostuneena vaikkei oo yhtään viel lähelläkään sitä aikaa että tulis käyttöön.
Hassusti ne mielenkiinnon kohteet tässä muokkautuu elämäntilanteen mukaan vaikken ole mikään lapsihössöttäjä(tämä ei siis negatiivisella sävyllä) ollut ikinä taikka ole nytkään.
Aina pähkännytkin että päättääks ihmiset vaan yhtäkkiä kiinnostua lapsijutuista vai tuleeks se niinku itekseen, jos siis tulee, taisin omalta kohdaltani saada vastauksen. Elämme jänniä aikoja
Oon hyvinnii aloitteleva viherpeukalo vielä, mut viime kesänä (ja syksynä) sain tuon kukkamaani sellaiseen kuntoon, et en voi muuta kun odottaa innolla tän kesän kukintoja..hehheh. Jouduin siis aloittamaan ns tyhjästä, hiekkamaalle aloin rakentamaan "kukkamaata" eli armotonta lapiontia..kuoppia, multaa, istutusta, lannoitusta ja kiviä :) Kiviä siis reunustamaan ja erilaisiks rakennelmiks.
Kuin on menny? Onko tehny kertaakaan mieli? Ihe oon pääasiassa ollu hyvin onnellinen tupakoimattomana.
en ees yrittäs mennä!
Just ku oli kerenny lumet sulamaa ni nyt pitää sit tulla lisää, ihan hanurista
Pari viikkoa vielä ni pääsis muuttamaan ja pesemää vauvan vaatteita ja laittamaan huonetta kuntoon 
(hajusteettomilla pesu- ja huuhteluaineilla) kaikki saamani ja ostamani vauvanvaatteet (tähän mennessä), koosta 50 kokoon 68. Isommat koot saavat vielä odottaa varastossa kasseissa ja laatikoissa, ei ne kumminkaan vielä mahtuisi kaappiin viikattuna ja turhaan siellä vielä olisivat, joten en viitsi vielä pestä.
