Maaliskuun marinat

Fianna

Vauhtiin päässyt keskustelija
Jatketaan täällä :) Se on jo maaliskuu, enää pari kuukautta jäljellä!
 
Ehtiihän sitä tännekin joskus kirjoitella.. :)

On ollut aika hektistä tässä viime aikoina. Pari viikkoa sitten meni työpaikka konkurssiin(perheyritys) ja sen kanssa setviessä on kulunut aikaa.. Onneks ei ois ollu ku kuukausi äippälomaan niin ei sinänsä niin harmita. Ainoo vaan et tuntuu turhauttavalta ravata työkkärissä ja kelassa kun en tosissaan oo enää uutta työtä alottamassa. Mies sai sentään jo uuden työpaikan joten ei oo pahemmin hätää. Omien vanhempien kannalta stressaan tietenkin koko ajan kun niillähän siinä firmassa oli eniten kiinni. Toivotaan vaan, että kaikki kääntyy parhain päin. 

Mekin saatiin hankittua vauvalle vaunutkin, mun kummitäti osti ne meille niin saatiin sit ihan tuliterät :)  http://www.lastentarvike.net/tuote/898/knorrbaby-nizza-yhdistelmavaunut-silver-grey.
Tuommoset vaunut löyty meille. Oli tosi kivan tuntuiset ja jämäkät. Vähän painavammat just kun esim. Brion rattaat mikä on kiva kun on iso koira niin ei saa niin helposti vedettyä sit vaunuja kumoon. Kattelin noita jo etukäteen netistä ja ihastuin niin kävi tuuri kun löyty myymälästä sit :)

Meillä oli tuos helmikuun alussa eka lääkäri ja kaikki näytti hyvältä :) Itellä hemoglobiini tippunu mut rautalääkkeillä toivottavasti saahaan ylös. Eilen oli se "synnytysvalmennus" ja mulla ainaski itellä rauhoitti oloa huomattavasti. Ei jännitä enää lähellekkään niin paljoa kun aikasemmin. 

Ens viikolla ois sit 30 vkoa täynnä ja pääsis tutustumaan synnäriin :) Näin se vaan aika kuluu nopeasti :)
 
Hui, melkein säikähdin kun huomasin, että nyt on jo maaliskuu! Apua! :D Mihin tää aika rientää?!

Geisha, mulla on myös jo hankaluuksia mm. kenkien laiton kanssa... :D Muutenkaan liikkuminen ei ole enää kovin sulavaa. Ja mä meinaan unohtaa tän mahan, kun esim. yritän mahtua jostain pienestä välistä. Eihän sitä saa vedettyä sisään! Yksikin päivä yritin pujahtaa ruokajonon läpi toiselle puolelle, niin mähän sitten tönäisin tuolla mahallani jonottajaa selkään niin, että hänen juomat läikkyi tarjottimelle... ;D

Rei, täytyy vielä sitten katsoa vaatteita hieman läpi ja vertailla keskenään, että ei jäisi sen takia käyttämättä.

Jerose, sullahan onkin sitten jännäämistä loppuraskauden ajaksi :) Mulla ei oo mitään hajua miten päin mukula tuolla on, kun tökkäisyjä tuntuu milloin missäkin päin mahaa.. Ens viikolla sekin selviää.

Inna, mulla ei oo jalat palellu, mutta turpoaa kyllä helposti. Sukista jää painaumat mullekkin nilkkoihin. Ja tosiaan mulla ei oo juurikaan ollut noita harjoitussupistuksia tai sit en vain huomaa niitä. Ainoastaan kerran on koko mahan mennyt kovaksi ja muutaman kerran alavatsa, mutta tiiä sitten onko ne olleet edes supistuksia vai mitä...

Heid, teillähän onkin ollut sitten ajateltavaa, onneksi miehesi sentään löysi uuden työn! 
Meillä on nää vaunut, ostettiin käytettynä joten siis vanhempi malli
http://www.emmaljunga.com/fi/Lastenvaunut/Loyda_vaunumallisi/Cerox2.0-1106.html
Nää oli tosi kevyet työntää ja toi kääntöaisa vaikutti ihan tosi hienolta keksinnöltä. Myöskin kun meillä on kaksi koiraa, niin oli tärkeää, että rullaa hyvin ja on tukevat ja että saa kasattua pieneen tilaan autoon.
 
Inna: Mulle sanottiin sillon rv 20 tietämillä et harjoitussuppareita saa olla kunhan ei oo kivuliaita ja menee ohi, eikä oo päivittäisiä. Nyt toissa viikolla neuvolalääkärille sit sanoin asiasta kun suppareita on ollu jo useemman viikon päivittäin, sekä yöllä että päivällä... joskus tulee monta tuntia putkeen niitä. Mutta siis kivuliaita (heräsin niihin) ei oo ollu ku yhtenä yönä muutama. Lääkäri vaan kuittas homman, että kuuluvat asiaan ja kun kohdunsuukin oli kiinni eikä pehmenny ja pituus 3cm, niin sano ettei aihetta huoleen :) Mut siis inhottavia nuo itestä ainakin välillä on, kun esim. kaupungilla kävellessä iskee kunnolla päälle ni mahtaa kävely olla myös sen näköistä :D

Muuten menee ihan ok, selkäkivut edelleen riesana ja pahenee vaan. Samoin hengittäminen on välillä ihan tuskasen vaikeeta kun tuo maha on vielä jotenkin niin ylhäällä. Meillä ois muutto edessä tässä seuraavien viikkojen aikana ja sen takia mulla vaihtuu neuvolakin kokonaan, synnäri pysyy kuitenkin samana. Niinpä ei olla päästy perhevalmennuksiin vielä ollenkaan, vaan tarkotus olisi sitten uudessa neuvolassa mennä. Tosin seuraava aikakin sinne on vasta rv 32, joten saa nähdä millon eka valmennus sit ees on...
 
Hui, täälläkin alkaa jännitys tiivistymään. Enää 2kk ja muutama hassu päivä laskettuun aikaan :) Kävin eilen lääkärissä ja sain 2 viikkoa saikkua. Oli kyllä jo aikakin saada vähän taukoa töistä..yli vuoden tehny töitä pitämällä hurjat 5 päivää lomaa tänä aikana. Alkaa tuo roppa jo vähän olemaan toista mieltä työnteosta. Mulla on pitäny olla monta kertaa jo lomaa mutta ne on aina siirtäny ja siirtäny sitä, nyt ne sitte maksavat ne mulle rahana. Aika outoa kun meillä on töissä toinen joka oottaa ja hälle sanottiin et lomat pitää pitää ennen äitiyslomaa..hmmm. Tosin hän on vakkari ja minä vaan sijainen, että liekö sillä vaikutusta asiaan. Onneks mulla ei oo tän saikun jälkeen ku 2 viikkoa ja pari päivää töitä ja sit alkaa se äippis :)

Mulla ei tuota varsinaista "valmennusta" ole ollenkaan, tiistaina katottiin neuvolassa vaan synnytysvideo vuodelta kivi ja keppi. Siitäkään nyt ei mitään uutta tietoa irronnut ja siinä se synnytyskin näytti niin helpolta..eivät tietysti halua pelotella :) Muut tältä kylältä, jotka saavat samoihin aikoihin ku minä, ovat ulkomaalaistaustaisia ja olivat sitä mieltä että he eivät tarvitse sitä valmennusta joten olisin ollut siinä ryhmässä sitten yksin. Joten ainut valmennus jota oon saanu oli tosiaan tuo synnytysvideo ja lauantaina olis tarkotus mennä tutustumaan synnärille.

Meikäläinen on ihan pelko persiissä tuon synnytyksen suhteen, vaikka miten olen yrittäny ajatella että siellä on asiansa osaavat hoitajat ja kaikki tulee todennäköisesti menemään ihan hyvin. Onneks siellä ei tarvii olla yksin.

Mitään tavaroita en ole vieläkään hankkinu lukuun ottamatta muutamaa vaatetta, jotenkin en vaan vieläkään ymmärrä tätä koko asiaa...äitiyspakkauskaan ei ole vielä tullu :(

Nyt olen sitten siirtyny siihen, että 2 viikon välein käydään neuvolassa. Ja uutena vaivana on tullu se, että öisin herään päänsärkyyn ja pahoinvointiin.

Joo jokohan tuota tuli maristua tarpeeks...On vissiin taas vähän hermot kireellä kun en saanu mitään kovin positiivista kirjotettua tänne

 
Tämä aika menee kyllä ihan mahdotonta vauhtia, alkaakohan se loppuajasta sitten hidastumaan kun olo ja elo käy tukalammaksi ja hankalammaksi :D

Heid Ikävä kuulla yrityksestänne, mutta onneksi tosiaan miehesi löysi näin äkkiä jo uuden työpaikan. Mä oon myös joutunut työkkärissä ja kelassa ravata, tiedän sen turhauttavan tunteen kun ei uutta työtä kuitenkaan aloita enää tässä vaiheessa..

Meillä ei pääse enää synnärille paikan päälle tutustumaan, saatiin vain joku nettiosoite missä on virtuaaliesittely synnäristä.

e_m Mulle ei oo neuvolassa puhuttu mitään harjotussuppareista, toki muutenkin jäi vähän huonot kokemukset vanhasta neuvolasta. Onneksi nyt pääsee tänne kotipaikkakunnalle ja toivon että täällä otettaisiin enemmän huomioon, ensiodottajana kun ei aina tajua kaikkea kysyä heti. :) Mua ei öisin nuo supparit oo vielä ainakaan herättänyt, että ei sillälailla "voimakkaita" oo. Mutta oon kyllä samoilla linjoilla tuon asian kanssa että jos jossain julkisella paikalla tulee suppari niin ei siitä kyllä voi ihan heti jatkaa normaalisti kulkua. :D

Täällä on vauvelilla oikein kunnon jumppa menossa, oli ilmeisesti senkin mielestä kiva kun mamma sai viime yön nukuttua kunnolla. Pari edellistä yötä ollut niin unettomia.
 
ttintte: Oon jo tuossa aiemmin huomannut, että asut ilmeisesti samalla paikkakunnalla, minne ollaan muuttamassa eli mun on siis ilmeisesti ihan turha toivoo mitään perhevalmennusta? Tällä nykyisellä paikkakunnalla kun sellainen olisi ollut (vähintään 2 kertaa + synnärivierailu), mutta neuvolassa sanoivat ettei mun kannata täällä sitä aloittaa vaan sitten vasta siellä uudella paikalla... kiva kiva :(
 
Mulla niin hektistä tämä elämä, kun esikoinen vasta 1.v 3kk. Siinä riittää touhua :) Nyt on pojalla alkanu oikein kunnolla jo tuo uhman alku näkymään ja päivät on aika "ressaavia" varsinkin kun eilen tuli TAYSsissa poikettua neuvolasta lähetteellä ja sieltä tuli sit lepo "tuomio" mikä on aika mahdotonta kun on noin pieni esikoinen :( Pakko se vaan on silti yrittää, koska muuten joudun sinne makaan ja sit vasta pulassa ollaankin :(

Eli siis mulla on ollu kipeitä supistuksia jo viikosta 12 asti ja nyt viikosta 21 suunnilleen ne on ollut joka päiväisiä. Toisena päivänä enemmän toisena vähemmän, mutta ihan sama vaikka makaisin vaan niin niitä tulee silti :(

Ja nyt sit eilen neuvolan lääkäri tutki ja oli sen verran pehmeet paikat että laittoi mut sinne TAYSsiin. Siellä lääkäri totesi saman, mutta kun katsoi ultralla niin kohdun kaulaa oli kyllä oikein hyvin vielä melkeimpä reilusti. Sanoi vaan että nyt on levättävä vaan ja mitään ei saatehdä, koska vielä saisi vauva muutaman viikon kasvaa kuitenkin <3 kahden viikon päästä on sitten äippäpolilla kontrolliaika ja jos on muutoksia eli jos lepo ei oo kotona auttanut niin joudun sinne makaamaan.

Täytyy nyt siis vaan toivoa parasta että pikku prinsessa jaksaisi vielä vähän aikaa kasvaa masussa. Painoarvio oli eilen 1600g <3 Ja edelleen tyttö oli vastaus kun sukupuolta kysyin <3 Pääalaspäin tämä on ollut jo viikosta 21 asti :) <3 Niin oli veljensäkkin kun häntä odotin :)

Voimia ja jaksuja kaikille tasapuolisesti. Masut kun kasvaa niin käy kaikki vaikeammaksi. Mullekkin saa jo mies sitoa kengät ym :) <3
 
Murukas Toivotaan et lepo auttaa ja saat pysytellä kotosalla. Ei o kiva joutua sairaalaan vielä tässä vaiheessa. Onneks pikkurinsessalla oli kuitenkin kokoa jo yli puoltoista kiloa, niin on aika hyvällä mallilla vaiks sit ennenaikasesti syntyiskin.

Se on ku on noita pieniä ennestään, ni ei voi ihan vaa maata. Tulee pakostakin niitä kantamisia ja nosteluja ym.. Meillä neiti on 1v ja 10kk, ja uhma alkaa oleen oikee huipussaan. Siinä riittää päivissä vipinää :D

Tänään tuli vietettyä aika jos toinenkin terkkarissa. Ensin oli se sokerirasitus, joka sinänsä meni ihan hyvin ettei tullu pahoinvointia tms. Sit oli neuvola-aika ja kun piti lekurille varata aikaa, ni terkkari huomas et on seuraavat 3 viikkoa niin täynnä, ni laittokin mut samantien heti tänään lääkärille. No ei siinä auttanu sit ko piipahtaa pikasesti kotiin välillä neitiä kattoon ja sit takas terkkariin. Onneks miehellä oli vapaapäivä, ni sai touhuta kuopuksen kaa tän päivän, ulkoilla jne..:D

Sf-mitta oli kasvanu hurjasti. Viimeks oli 19cm ja nyt 27cm. Painoakin oli tullu viiden viikon aikana +2,9kg :/. No onneks kokonaisuudessaan vasta inan yli 4kg alkutilanteesta. Vp ja Hb oli hyvät ja sydänäänet kuulu tosi selkeenäs siinä 140 hujakoilla. Mut sit se lekuri alko ihmetteleen mun masua.. Katteli ja tunnusteli ja kummaksu, et miten voi näillä viikoilla olla noin suuri masu. Mitäpä mää siihen ku et niinpä, moni kysyny tuleeko kaksoset, mut minkäs teet ku vyötärö kasvaa ni se kasvaa. Sit se muuttu ihan vakavan näköseks ja utumas et tää täytyy selvitää. Et mä saan uuden kontrolliajan 4 viikon päähän, et pakko seurata tilannetta. Ku kysyin et mitä hän meinaa, et onks mull syytä huoleen, ni pohti ja mietiskeli ja sano sit vaa et kyl tää täytyy ny selvittää mist on kyse ja kk päästä sit verikokeisiin jos kasvu jatkuu noin hurjana.

Mä  olin ihan huuli pyöreenä, et mitä ihmettä.. Kaikil meen suvussa on ollu isot vauvamasut. Eiks se nyt oo vaa yksilöllistä kellä suuri ja kellä pieni vauvamasu ja kohdun asennollakin pitäis oleman vaikutusta asiaan.

Kotona pääs jo itkukin et onks tää ny oikeesti nii vakavaa ja mitä se nyt sit ees vois tarkottaa, ku se lekuri ei yhtään kommentoinu tai eritelly sen tarkemmin mitä meinas. Millä kokeilla se nyt sit selvittää mun masun kasvuni??? Emmä tajuu. Ku kysyin ni ei se juur osannu mitään sanoo, muutakun et on niin pinkee ja pyöree pallo, et oisko liikaa lapsivettä tai jotai muuta. Turvotuksesta ei kuulemma kuitenkaa ollu kyse. Mut mitä muuta??? En uskaltanu netistäkään googlata, ku tuli pelko, et jos se oikeesti on jotai hälyttävää. Sit se viel tuli varmistaan et oonks mä varmaan saanu kontrolliajan 4 viikon päähän?

Toisaalta koitin itteeni sillä lohduttaa et jos hätä ois kyseessä, ni miks se ei sit passittanu mua heti verikokeisiin jos nyt tietää jo mitä aikaa mulla testauttaa ja kui kontrolliaika on vasta 4 viikon päästä. Mut tiiä häntä. Nyt sit vaa ihmetellää ja jännätää kui suureks kasvetaan. Et sellanen vuodatus tällä erää..
 
Murukas Tsemppiä sinne, ei varmasti oo helppoa levätä kun siellä pikkuinen pitämässä äidin kiireisenä !

vauveli Olipas tosi tympee lääkäri kun ei mitään selittänyt että mistä on kyse ! Inhottava. Mutta tsemppiä sinne ! :)

Mä hain äippäpakkauksen eilen ja oon ihan supertyytyväinen siihen. Mun mielestä aika pitkälti sopii molemmille. Olin muutenkin ihan yllättynyt että on niinkin paljon vaatetta ym. :) Samalla tuli tehtyä vauvanvaatteille inventaario ja totesin että nyt pitää pistää stoppi pienimpien vaatteiden ostolle, raukka hukkuu muuten vaatteisiin eikä ehdi puoliakaan pitää kun mamma vähän innostunut shoppaamaan. :D
 
Toden totta, nyt on 30 viikkoa plakkarissa ja pari päivää sitten  sanoinkin puolisolle, että voiko se kuvitella, että 10 viikon päästä mukula vempuloi jo meidän sylissä eikä mahassa. Itsellä meinaa olla vähän vaikeuksia kuvitella... tätä ajan kulua!

ttinte - vähän sama meininki synnytyksen kanssa. Tai oikeastaan se ei vielä pelota, mutta huomaan kattovani telkasta ties mitä synnytysohjelmia (Sydänääniä FST:ltä ja tulikohan Liviltä jotain One born every minute), joissa sitten mehustellaan synnyttävien äitien tuskilla. Oon myös kysellyt synnyttäneiltä tuttavilta muistoja + äidiltäni. Tavallaan kaikki ovat puhuneet rennosti asiasta, eli kyllä aika parantaa nekin kipumuistot. Eikä äidin aikana edes tarjottu mitään epiduraalia... Ja kun just luin HUSin sivuiltakin synnytyksestä, hyvä kun muistin hengittää, ihan kuin oisin lukenut jännitysnäytelmää, että miten se nyt etenee sitten.

vauveli - Mahan koko -keskustelut välillä pääsee ihon alle, ja jos vielä lääkäri lähtee sitä arvuuttelemaan, en ihmettele että fiilikset jää hämmentyneiksi ja pelokkaiksi! Mulle riittää jo se, että puolitutut päivittelee, että onpa pieni maha. On ollut iltoja, kun avaudun himassa, että onko se nyt niin pieni ja miksi se on pieni jne. Vaikka neuvolassa ei ole asiasta mitään tokaistu (muuta kuin sf-mitta menee alakäyrillä).

Vauvan liikkeistä sen verran, että on sen verran liikehtivää sorttia, että meinaa haitaksi asti ruveta. Mielummin tietysti liikkeitä, kuin liikkumattomuutta, mutta toimistotyö ja pitkät kokoukset pistää mukulaa varmaan ahtaalle ja venkoilu alkaa. Oikeassa kyljessä on kohta, joka on rasittunut samaan kohtaan tökkimisestä. Sama juttu kaiken levon kanssa, saa odottaa kauan ennen kuin pääsee nukahtamaan, kun muljahtelut on kovaa luokkaa. Jotkut potkut myös hieman sattuu sisältä päin, tiedä mihin elimeen sitten osuu...

Mutta toivotaan kaikille hyviä vointeja viimeiseen neljännekseen! Kukahan meistä pullauttaa mukulan ekana? :-)
 
Maaliskuu, hui! Omat tuntemukset alkavat olla sellainen pelon ja suunnattoman ilon sekamelska, tuntuu välillä, että järkihän tässä lähtee. :D Ihanaa, kun aurinko on alkanut paistaa ja räystäistä tippuu vesi!

vauveli - harmi että sinulle osui tuon tyyppinen lääkäri, hän toimi mielestäni aika tympeästi. Minäkin uskon, että jos olisi oikeasti syytä huoleen, sinut olisi passitettu heti kokeisiin yms., eikä annettu kontrolliaikaa neljän vkon päähän. :)

Mahan kasvu alkaa kyllä näkymisen lisäksi nyt myös tuntua, niin olossa kuin arkipäivän askareissakin. Henki tuntuu tosiaan minullakin kulkevan aika 'vaivalloisesti' välillä, siis toki pystyn hengittämään normaalisti, mutta tuntuu siltä kuin happi ei millään riittäisi. Rasituksesta johtuvasta hengästymisestä tuskin tarvitsee edes sanoa mitään, etteköhän te tiedä millaista se on. :D
Harjoitussupistuksista olen ajatellut mainita ja kysellä seuraavalla neuvolakäynnillä, niitä tulee kuitenkin melkeinpä päivittäin, toisina päivinä enemmän ja aika useastikin. Henkinen ja fyysinen rasitus laukaisevat poikkeuksetta harjoitussupparit. Kipeitä ne eivät vielä kertaakaan ole olleet, tuntuvat vain epämiellyttäviltä esim. juuri syönnin jälkeen tai liikkuessa. Mutta minä kun olen tämmöinen superstressaaja (varsinkin tämän raskauden suhteen), että kun saan jonkin asian päähäni pyörimään, en osaa rauhoittua ennen kuin saan jonkinlaisen varmistuksen siitä, ettei mitään huolenaihetta ole...
Niin, ja minä puolestani olen huomannut tuota jalkojen palelua, josta joku kyseli, innako se oli. Varsinkin iltaisin on pakko olla lämpöiset sukat jalassa, muuten jalat menevät ihan kylmiksi.

Kysymys! Onko teillä muilla toukomammoilla alkanut jo maidoneritys rinnoista? :) Itse olen ollut muutaman viikon ajan välillä huomaavanani satunnaisia märkiä kohtia puseroissa ja rintsikoissa, mutta ajattelin oikeastaan kuvittelevani, kunnes heräsin eilen aamulla: yöpaidassa oikean rinnan kohdalla oli ihan kunnon läikkä! Hui että, tämä saa vauvan tulon tuntumaan vielä todellisemmalta. :D

OIJOI, mieheni kysyi juuri puolihuolimattomasti olinko huomannut minulle tulleen postia... Se on saapumisilmoitus jossa lukee äitiyspakkaus!<3 Olin juuri kirjoittamassa tänne, että tulisikohan se jo ensi viikolla, niin pääsee hypistelemään vauvatavaroita! Tälle päivälle on ainakin siis tekemistä! ;)
 
Niin vaan aika kuluu noppeesti! Tuntuu et ei täälläkään ehi juttelee tai seurailee keskusteluja, ku on niin paljo muuta. Meillä on keittiöremontti ollu viimeset 3 viikkoa, ja ens viikolla kait pääsis taas ruuanlaittoon uudessa keittiössä. :) Toisaalta ihanaa mut on tää kyllä niin stressaavaa et tuntuu et vauvaki reagoi ku riehuu tavallista enemmänki, varsinki öisin. Supistuksiaki tulee välillä enemmän, välillä vähemmän, en tiiä sit johtuuko stressistä vai mistä, mut ainakaa viime neuvolalääkärissä ei ollu paikat auennu tai  mittää, tuumas vaan lääkäri et ei hättää jos ei paikat pehmii/aukee. Mullaki on toi sf-mitta ollu vauveli aika reilu, viikolla 29+4 oli 31cm! Mutta ei lääkäri ollu siitä mitenkää huolissaan, vaikka ei oo minkään käyrän mukainen. Varmaan riippuu aika paljon lääkäristä että miten tarkkaan tuijottaa noita käyriä!
Muita vaivoja on alkanu olla enemmissä määrin, selkä kipeä ja närästää öisin. Unet jää myös tosi katkonaisiks yöllä vessäkäyntien ja pojun myllerryksien takia. Mut pitää yrittää vielä nauttia kun voi :) Mukavia kevätpäiviä kaikille masuineen!
 
Täällä ipana löysi kylkiluut eilen illalla. Oikeaa puolta vähän särkee kun sitä niin ahkerasti monottanut tänään, toki tuo oikea puoli on ollut jo pidemmän aikaa vähän arka, ilmiselvästi vauva sillä puolen majailee. Iltajumpan aikaan on yleensä oikea puoli koholla, vasen puoli tuntuu aivan "tyhjältä". :D

Tänään oon viettänyt oikein laiskottelupäivää ja vauva onkin ollut innoissaan kun saanu rauhassa mesota kun mamma on vaan maannut. Taidankin jatkaa makoilua loppuillan, huomenna ehtii taas touhuta ! :)
 
Hyvää alkanutta odotuskuukautta kaikille!

Meillä napero on vielä pää ylöspäin tai välillä poikittain. Potkii jatkuvasti virtsarakkoa ja muita "alaosia". Aika ilkeää välillä. Toisaalta sitten kun kääntyy niin masu on varmaan kasvanut niin, että pääsee käsiksi kylkiluihin. Tuohon on ilmeisesti vielä kuitenkin viikkoja aikaa. Vaikka kyllä nyt on alkanut masu kiristämään varsinkin iltaisin. Kaipa se kasvupyrähdys on lähtenyt nyt käyntiin. rv 26 lääkäri vielä oli sitä mieltä että pieni on. Ja onhan se, jos sitä miettii että mikään ei vielä ole muuttunut kovin vaikeaksi. Esikoista nostellaan ja kanniskellaan ja kaksinkerroin kyyryssä touhutaan ilman suurempia ongelmia. Viimeksi ei edes synnyttämään mennessä maha haitannut menoa :) Saa olla tyytyväinen jos menee samalla lailla tällä kertaa. Tänään vaan on ollut jostain syystä hirmuisen paha olo. Toivon että menee ohi huomiseen mennessä. Voihan tuo olla pelkkää väsymystä.
 
Mulla myöskin alkanut maidoneritys (tai mitä harjoittelumaitoa tämä nyt on ). Eritystä on erityisesti öisin, yöpaidan joutuu vaihtamaan joka yö. Ja viikkoja nyt 27+4.
 
Melancolique, mulla ei oo vielä alkanut minkäänasteista maitoa erittymään. Ihan hyvä vaan, niin ei tarvi vielä alkaa liivinsuojien kanssa pelailemaan :D

Täälläkin on alkanut ilmeisesti joku kasvupyrähdys, kun mahaa kiristää kovasti ja vauvan liikkeet on ihan viikon sisällä muuttuneet todella paljon tuntuvimmiksi, aikaisempien potkujen ja työntöjen lisäksi tuntuu nyt ihme möyrintää ja muljumista... Ja näkyy myös mahan ulkopuolelle ihan eri tavalla. En vieläkään osaa sanoa mitenpäin vauva tuolla on, kun tuntuu tulevan iskuja ihan jokapuolelle mahaa samaan aikaan :D Ilmeisesti hän myös nyrkkeilee kovasti tai sitten pyörii ympyrää ja potkii samalla ;D Ja sydänäänetkin kuuluvat milloin mistäkin, ilmeisesti siis vaihtelee asentoa vielä kovastikkin :)
Mulle myös eilisestä lähtien tullut kylkiluupotkuja, ei tosin kovin kivuliaita oo onneksi (vielä). Saattaa johtua siitäkin, että mun istukka on juuri niillä seutuvilla suojaamassa iskuilta ;D
 
Sokerirasitustestin tulokset selvis ja ne oli ihan normaalit. Ihanaa!!! Ei tartte piikitellä sormenpäitä rikki tässä raskaudessa. Mä oon nii mielissäni.

Nyt sit vaa nautitaan loppuraskaudesta. Tai ainakin toivon mukaan, kaikki menee hyvin. Eilen kyllä supisteli siihen malliin, et jo vähän huolestuin. Iltaa kohti tiheni vaan ja lopuks ei ollu enää kymmentä minuuttiakaan supistusten välillä. Mut onneks loppu ku seinään, ku menin maaten. Tänään on ollu ihan hyvä päivä, eikä oo tainnu ku kerran tullu suppari. Toki niitä tässä vaiheessa jo alkaa tullakkin päivittäin, mut eilen niit tuli vaa niii älytiuhaan et mietein jo et joko täs saa lähtee laitokselle, mut ei onneks kuitenkaa. Ei ne mitään kivuliaita kuiteskaan ollu. Sellasii normeja vaan.
 
Toivottavasti supistukset ei ala liikaa vaivaamaan vauvelia vielä :)

Mä kävin äsken neuvolassa ja painoa totta tosiaan on tullut se 14 kiloa... Mutta jospa se painonnousu nyt hidastuisi! Hb oli edelleen alhainen 110, alapaine oli noussut nyt "normilukemiin", paineet siis 132/80. Sf-mitta oli 26,5 eli keskikäyrillä menee. Hoitaja oli sitä mieltä, että raivotarjonnassa olisi, mutta tiedä tuota, perjantaina sen sitten näkee.

Eilisillasta saakka alavatsa ollut hieman kipeä ja se tuntuu hieman kovalta. Ilmeisesti vauva on mennyt mykkyrälle tuonne alavatsalle ja venyttää sitä sitten. Sydänäänetkin nimittäin löytyi tosi alhaalta.

Mä en meinaa malttaa odottaa perjantain ultraa, vielä niin monta päivää siihen.. Mutta nopeesti nää päivät on tähänkin asti menny, niin eiköhän nää tästä äkkiä kulu :)
 
Mulla oli tänään neuvola,olen siis viikolla 31. Mulle todettiin viikolla 18 etinen istukka ja se ei näköjään ollut vieläkään siirtynyt pois,eli ehkä on leikkaus edessä :'( En todellakaan haluisi että mun maha revitään auki.... Olen todella paskana tästä. Kaiken lisäksi ihmeteltiin että kuuden viikon aikana paino on noussut ainoastaan 400 grammaa.. Oi voi,tää jää kyllä varmaa ensimmäiseksi ja viimiseksi raskaudeksi,ollu sen verran hirveetä.

Onko kukaan miettinyt kuinka pitkään jää kotiin lapsen kanssa? Mulle tuli heti haukkuja kun sanoin että voi olla että menen jo syksyllä tai vuoden vaihteessa töihin tai kouluun...josko lapsen isä haluis olla kotona :)
 
Takaisin
Top