Arvauskeskusten meno on kyllä niin ihmeellistä välillä, ettei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Silloin ennen kuin isäni syöpä diagnosoitiin, kävi hän terveyskeskuksessa koska oli erinäisiä vaivoja, en enää edes muista, mitä kaikkea. Terveyskeskuksessa eivät ottaneet tosissaan, määräsivät mielenterveyshoitajalle! No, hyvä että edes sille, tämä mielenterveyshoitaja oli nimittäin ensimmäinen vuosiin, joka kysyi, onko isältä otettu verikoetta. Ei sitä ollut kukaan aiemmin edes ehdottanut. Sieltä sitten paljastui diabetes ja sen ansiosta lopulta haimasyöpä. Päässähän sillä isällä oli selkeästi vikaa!
Vitsi, nyt en saa päästäni noita kanava- ja ristipistotöitä. :D Äkkiä tekemään neulomukset valmiiksi, niin voin perustella jotenkin sen, että hommaan uuden työn.

Miulla itse asiassa on kyllä ristipistotyö(kin) kesken, sain sen joululahjaksi toissa jouluna, mutta sitä on veemäistä tehdä valmiiksi, kun siinä on sekä paperiohje että kankaalle painettuna se kuva. Ja arvatkaa, ovatko ne yks yhteen? No eivät! Ja sen huomasin vasta, kun olin tehnyt jo melko pitkälle tummimpia värejä. Kiva nyt sitten tehdä se työ valmiiksi joko niin, että hevosten päät näyttää ihan kummallisilta, tai sitten niin, että vaalean langan alta kuultaa tumma kangas.

Niin mikä perfektionisti ja pilkunviilaaja.
