Maaliskuun juttuja

Joo, mukavasti se loppu alkaa häämöttää jo [emoji4] jään varmaan kaipaamaan tätä odotusta kaiken sen välillä turhautumisenkin jälkeen, on tää odotusaika kuitenkin jännä ja ihana. Se kun tuntee kropassaan kasvattavan jotain niin ihmeellistä kuin ihmisen alkua [emoji173] myös jään kaipaamaan sitä tunnetta, mikä tuli kun keskenmenon jälkeen tein tämän plussatestin.
 
Tällä hetkellä ajattelen, että jään eniten kaipaamaan noita maailman suloisimpia ja ihmeellisimpiä pieniä potkuja, venyttelyjä ja tönäisyjä vatsan sisäpuolelta. Noita pikkukumpuja joita pikkuiset jalat muodostavat ja joita voin vatsan päältä kutitella ja hieroa kunnes ne katoavat ja hetken päästä ilmestyvät uudelleen:love7 Voi niisk!!! :sad015
Varmasti tulee paljon muutakin sitten myöhemmin mieleen.
 
Minä en jää kaipaamaan muuta kuin ehkä sitä plussan ilmestymistä sekä sitä että voi pitää ihonmyötäisiä vaatteita... Normaalisti viime aikoina ollut sellainen röllykkä mahan kohdalla, ettei sitä halua esitellä :-) Kolmen jälkeen meidän lapsihommat on myös tässä!
 
Mulla jää ikävä sitä että oon nyt saanu luvan kanssa vielä levätä niin paljon kun haluan :)
 
Ehkä jään kaipaamaan myös sitä ns yritys aikaa. Sekin oli ihan mukavaa ja jännittävää. :rolleyes: Tämä on mun viimeinen vauva, niin haikeutta ilmassa. Mutta tätä aikaa en kaipaa yhtään. Tukalaa oloa ja muita vaivoja.
 
Minä myös tulen ikuisesti muistamaan sen hetken kun plussasin heinäkuun viimeisenä päivänä. Sitä plussaa oli nimittäin odotettu pitkään ja ehditty pettyä jo ihan liian monta kertaa. Ihan kohta se plussa saapuu maailmaan, snif :joyful:

Neuvolalääkärillä kävin tänään. Sf-mitta oli pompannut yläkäyrälle :eek: Ennen kulkenut keskikäyrän tuntumassa. Kehotti varaamaan ajan terkkarille tarkastusmittaukseen ensi viikoksi, aika paljon kai riippuu mittaajastakin tuo tulos ymmärtääkseni. Kohdunkaulaa pari senttiä jäljellä ja on alkanut pehmenemään. Aika rajulta tuntui sisätutkimus minunkin kohdalla vai onko vaan niin herkkinä paikat o_O

Painoa tullut noin 12kg, johan se riittäisikin.. Yritän nyt loppuajaksi jättää herkuttelun kokonaan pois, sen verran säikäytti tuo sf-mitta.
 
Omalla tavallaan jään kaipamaan tätä mahaa ja sitä myllerrystä tuolla mahassa, vaikka toisaalta välillä inhottaa ja ärsyttää koko maha ja myllerryskin tuntuu joskus tosi pahalta. Meillä ehdittiin odottaa plussaa 7 pitkää kuukautta. Vaikka tiedän että se ei ole pitkä aika niin kyllä se pettymys menkkojen alkaessa oli silti tosi suuri. En usko että meidän lapsiluku on vielä täynnä mutta koskaanhan ei voi tietää. Kaikenkaikkiaan tämä raskaus on ollut tosi helppo ja huoleton kun vertaa esikoisen raskausaikaan joten täytyy olla siitäkin onnellinen ettei ole ollut ylimääräisiä huolia :)
 
Kiitos vaan lääkärille sisätutkimuksesta, arvatkaa säikähdinkö kun vessareissulla huomasin vuotavani verta :confused::sour::meh::bored:
 
Avvi sanoi:
Kiitos vaan lääkärille sisätutkimuksesta, arvatkaa säikähdinkö kun vessareissulla huomasin vuotavani verta :confused::sour::meh::bored:
Click to expand...

Mulla tulee vieläkin vähän verta vaikka tutkimus oli siis perjantaina! Ihan normaalia kyllä loppuraskaudessa. Ikävää ettei Avvi sinulle siitä kerrottu tutkimuksen yhteydessä.
 
Tuun muistamaan tämän plussan ikuisesti. 8v meni siihen ihmeeseen että kolmas tulisi ja toivo oli heitetty nurkkaan ajat sitten.
Oon nauttinut tästä raskaudesta täysin siemauksin vaikka välillä on ällöttäny kaikki ja nyt vähän joka paikkaa kolottaa. Tämä tulee olemaan viimeinen raskaus, ei enää henkisesti yrittämistä jaksa ja kolme lasta on jo iso siunaus.
Nyt olis enää maks 3vk jäljellä.. Ens ti saadaan tietää sektiopäivä.
 
Miten sujuu vauvojen kanssa, omansa jo saaneet?

Älytön ajatus että omaansa voi joutua odottamaan vielä kuukaudenkin. Tosin kaksi viikkoa tästä laskettuna oltiin jo esikoisen kanssa pääsemässä sairaalasta kotiin, VOI KUNPA tämä kakkonenkin tulisi samalla aikataululla. Olen ymmärtänyt että mikään aika maailmassa ei ole niin pitkä kuin yliajalle venyvä odotusaika :wacky:

Koiran kanssa olen jo tietoisesti alkanut käydä vähän reippaammilla lenkeillä ja esikoisen potkupyöräilylenkeillä saa myös aika vauhdikkaasti liikkua itsekin. No juu, vauvahan tietysti tulee sitten kun tulee, mutta saahan sitä aina kuvitella kaikenlaista.. Saunakin lämpeää ainakin joka toinen päivä, enimmäkseen kyllä sen takia jos synnytyksen jälkeen tuleekin saunakielto esim tikkien takia.

Omaa aikaa olen yrittänyt saada järjestymään nyt mahdollisimman paljon, kohta se on vain kaukainen haave. Tänään ripsienlaittoon, ihanaa :) Huippujuttu että esikoinen (joka siis kotihoidossa) pääsi tässä kevään korvilla aloittamaan päiväkerhossa, se muutama rauhallinen tunti parina päivänä viikossa on ollut tähän elämänvaiheeseen niiiiiin luksusta! Kiitollinen olen siitäkin että päikkärit kuuluu vielä päivärutiineihin, liki päivittäin olen ottanut torkut itsekin.

Sukkapuikkoja kituutellessa, rv 36+4 :joyful:
 
VIeläköhän se flunssan pukkaa tähän ennen synnytystä, vähän sellainen viluinen ja flunssaa ennakoiva olo. Voi tosin olla jo vähän reaktiota tuolle katupölylle, kun täällä sitä on alkanut jo hieman esiintymään. Noh samapa se olisi nyt sairastaa ennen kuin vauva tulee, ettei sitten tarvitse olla flunssaisena heti kun pikkuinen on hoidettavana.
 
Onko täällä kellään kokemusta taaperon unirytmin muuttumisesta 1.5 vuoden kohdalla?? Nyt alkaa oma olo olla jo niin tukalaa nukkumaanmenoa kohden ja meidän esikoisen iltakäyttäytyminen muuttui ihan totaalisesti nyt kuluneen viikon aikana.. :banghead::dead: meillä nukutaan perhepedissä niin että mä siirrän neidin omaan sängyn jatkeeseen jahka nukahtaa..
1-vuotiaasta asti se on nukahtanut itsenäisesti kahdeksan aikaan tosi nopeasti ja nyt hyvä kun saa puoleen yöhön mennes nukkumaan.. ja sekin vasta kauhean raivarishown uuvuttamana..
Pahin raivari alkaa yleensä sillä etten anna sen hamuta tissejä kun se potkii mun mahaa ja tissit ei vaan yksinkertaisesti kestä sen näpläystä.. maha supistelee pienimmistäkin töytäisyistä ja siihen päälle vielä mahaasukin iltahulinat :schocked028
 
Meillä nukkumaanmeno sujuu nykyään yleensä rauhallisesti. Yöt on kuitenkin vielä tosi vaihtelevia, poika herää 1-10 kertaa yössä. Alkaa itellä olla jotenkin tosi uupunut olo. Mulla oli myös ekassa raskaudessa tää sama että loppuvaiheessa en saanu nukuttua yöllä kun muutaman tunnin mutta sillon pystyi päivällä lepäämään kunnolla toisin kuin nyt. Yöt alkaa tuntua jo vähän ahdistaviltakin kun pyörii vaan hereillä ja odottaa aamua.
 
Ei oo kyllä kokemusta tuon ikäisen unirytin muuttumisesta. Meillä poika nyt siis 1v9kk ja hän siirtyi omaan sänkyyn omaan huoneeseen nukkumaan öitä siinä noin 1v2tai3kk.

Toki edelleenkin heräilee vaihtelevia kertoja yössä ja jossain vaiheessa yleensä otetaan viereen, mutta itse nukahtaminen on kyllä sujunut ihan hyvin heti siitä lähtien kun aloitettiin omassa sängyssä oleminen.

Meillä on aika selkeät iltarutiinit, jotka helpottaa tosi paljon kaikkia.
Ja nukahtaminen tapahtuu meillä niin, että vuorotellaan miehen kanssa illat, kun nukutuetaan. Mennään iltatoimien jälkeen sänkyyn ja luetaan kirjaa, lauletaan unilaulu tai istutaan vieressä niin siihen sitten nukahtaa.

Voihan se olla matukka80, että teidän esikoisella on nyt vaan joku kehtiysvaihe esim. menossa joka vaikuttaa tuohon yöunille nukahtamiseen. Varmastikaan ei ole kauhean mukavaa, tsemppiä teille. Toivottavasti tilanne tasaantuu pian...
 
Sama täällä, daamos, illalla jo tuskastuttaa että mitenköhän yö tällä kertaa menee. On jo iso voitto jos eka kerran vilkaisen kelloa vasta kahden jälkeen :shifty: Meillä minimies pääsääntöisesti nukkuu läpi yön mutta joskus toki heräilee ja tulee huoneestaan, helposti onneksi nukahtaa uudestaan vaikkakin onhan siitä vaivaa kun joutuu käydä peittelemässä takaisin sänkyyn.

Huomenna alkaa täysiaikaisuus! Tule vaan vauva, valmiina ollaan :joyful:
 
Meillä sujuu tytön kans hyvin. Ollaan saatu muru kotiin, nenämahaletkun poistin tänään, kun typy oli itse irroitellu teippejä. Painoa tullut yli puoli kiloa jo. :joyful:

Raskaudesta jään kaipaamaan plussan tekemisen tunnetta ja masussa tuntuvia liikkeitä. Toki parasta on, että tämä rakas on nyt tässä, lupsuttamassa isin tyttö- tuttia. :Heartbigred:Heartbigred:Heartbigred
 
Matukka, meidän molemmilla lapsilla (2 &5)on ollut monia vaiheita, kun nukkumisessa on ollut häikkää. Nukahtaminen sujuu molemmilla ihan itsekseen omaan sänkyyn, ovat oppineet siihen jo vastasyntyneestä. Mutta tosiaan, vaiheitahan riittää lasten kanssa, ehkä hampaita tai jotain neurologista kehitystä tapahtuu juuri nyt, mikä saa taaperosi nukahtamaan hitaammin. Sinuna jatkaisin niitä "tuttuja" rutiineja, voisi kuvitella että hetken päästä taas rauhoittuu!
 
Me ollaan annettu neidin katsoa ipadia sängyssä kun itse ollaan katsottu omaa ohjelmaa ja neiti on nukahtanut ihan 10 minuutissa. Ja kaikki on ollut yleensä täydessä unessa 9 mennessä (haha aika tylsiä normi illat :rolleyes:) mutta nyt oli pakko ottaa se pois jos se saa sen niin yli virkeäksi ja eilen illalla saatiin nukkumaan tuntia nopeammin..
tuntuu että se tykkäis sählätä ihan kaikella mitä makuuhuoneesta löytyy ja just toi että sen pitäis saada olla kasvot muhun päin mikä ei sovi mulle nyt olleskaan. Joten mun oma sinkoilu sängyn päästä päähän etsien sopivaa nukkumapaikkaa varmaankin saa sen myös uudestaan levottomaksi..
Nyt oon parina iltana poistunut huoneesta josta seuraa sitten itkukohtaus, mutta sen seurauksena neiti sammuu isän syliin minuuteissa..
Noh jos tää olis joku kasvuvaihe tai neidin tapa kertoa että olisi oman huoneen paikka kohdillaan.. mutta tuo omaan sänkyyn laittaminen ahdistaa mua ja pitäis olla pinnasänky niin ettei karkaa :sorry:
 
Mulle myös tää on kolmas ja viimeinen raskaus. Tämä on ollu hankala raskaus, en tiedä mitä kohtaa tässä jään kaipaamaan. Ehkä niitä ensimmäisiä liikkeitä, mut toisaalta silloinki oli huolia vauvan terveydestä.

Mulla viim sektio 28.3. Ei oo pitkä aika enää. ♡ koitetaan jaksaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top