Maaliskuun juttuja

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Avvi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hui kamalaa, häntäluuta ja peräaukkoa :( nyt kyllä rupes ällöttämään.. plus että nykyään oon muutenkin niin kuiva että seksikin sattuu. Noh kai se on kestettävä että saa tarkistettua!!!
 
Aika nopeesti ne lääkärit sen sisätutkimuksen kuitenkin hoitaa että ei siinä kauaa joudu kärsimään. Mä oikeestaan odotan lääkäriä jo ihan mielenkiinnolla että mikä tilanne tuolla on. Toivon että tää ei menis ainakaa yliajalle. Ei oo kyllä vielä annettu lääkäriaikaa mutta ehkä saan sen ensi viikolla perjantaina neuvolassa.
 
Joo alansa ammattilaasia nii ei siin kauaa nokka tuhissu. :D enemmän me ainaki siin juteltiin ku tutkittiin. Et iha hyvillä mielin sieltä lähin. Vaikka vaavin pää oli viel tosi ylhäällä ja kuulemma voi viel kääntyä. Olis kyl saanu tutkiä vähä viel kovakouraasemmin jos olis jotaki "vahinkoa" ees tehny tonne römpylään. :D haluan oman mahan jo takaasi.
 
Ei minulta ainakaan tutkinut häntäluuta eikä käynyt kipeää. Viime kerralla oli mies lääkäri ja se sen romplaaminen kyllä sattu.. Mutta alakerrassa ei mitään muutoksia, että ei ole tämä kaveri ihan hetkeen syntymässä. Sais kyllä tulla jo ulos, ärsyttää olla tämmönen pingviini!
 
Mulla oli esikoista oottaessa kerran sellanen vanha mieslääkäri äippäpolilla. Se oli kyllä kans nii kovakouranen että meinas itku tulla. Sit se vaan totes että kyllä tutkimisen kuuluuki vähän sattua... Onneks se sama lääkäri ei oo tullu toista kertaa vastaan
 
daamos sanoi:
Mulla oli esikoista oottaessa kerran sellanen vanha mieslääkäri äippäpolilla. Se oli kyllä kans nii kovakouranen että meinas itku tulla. Sit se vaan totes että kyllä tutkimisen kuuluuki vähän sattua...
Click to expand...

Hitto mikä lääkäri! :o
 
Mulle kävi jotain häntäluulle esikoisen synnytyksessä eikä sitä kyl tutkittu raskausaikana. Vieläkään en pysty istumaan tuntia pidempään, kun häntäluu kipeytyh niin paljon. Ei voi kuulemma pal mitään lääkärit tehdä enää asialle.
 
daamos sanoi:
Mulla oli esikoista oottaessa kerran sellanen vanha mieslääkäri äippäpolilla. Se oli kyllä kans nii kovakouranen että meinas itku tulla. Sit se vaan totes että kyllä tutkimisen kuuluuki vähän sattua... Onneks se sama lääkäri ei oo tullu toista kertaa vastaan
Click to expand...

Hyi että! Mä en kyllä hyväksyis tollasta! Ainaki jälkeenpäin tulis palautetta...
 
Lekurikäynti nyt takana, onneksi niin, kun osui Kättärillä tällä kertaa edellisiin verrattuna aika ronskin tuntuinen isohko daami joka ei ollut tekemässä sen kummemmin mitään sisätutkimusta mutta kun olen täältä lukenut että sellainen tehdään kun nyt näinkin pitkällä ollaan ja uutta lääkärikäyntiä ei ole (ja edellisen kerran kohdunsuun tilanne tsekattiin yksityisellä elokuussa 2016!) niin sanoin että eikös olisi aiheellista tarkistaa..? Ja tarkisti sitten ja oli kyllä niin kovakourainen käsittely että enpä sellaista ole ennen kokenut, pidin kaksin käsin kiinni käsituista henkeä haukkoen-en sitten tiedä pitääkö kohdunsuun tunnustelussa käyttää enemmän voimaa ja saatan olla kipuherkkä mutta ei esim silloin elokuussa tuntunut yhtään pahalta. Aikas ikävä kokemus mutta hengissä edelleen. Ja pääasia että kohdunsuu on kiinteä ja kiinni, niin voi olla suht rauhallisin mielin että poika pysyy vielä hetken matkassa ja kehittyy edelleen :dummy: :Heartblue
Painoa pojalla on nyt noin 2600g ja kasvukäyrän keskitasolla mennään.

Täytyy vielä sanoa että koko tämän matkan ajan on joutunut itse oma-aloitteisesti ehdottamaan ja kyselemään asioita sekä neuvolassa että lääkäreiltä aika paljon - onneksi on tämä ryhmä ja internet josta saa tietoa! En kyllä muuten olisi monessa kohtaa edes osannut pyytää/vaatia mitä milloinkin. Kiitos siis jo tässä vaiheessa kaikille täällä, täältä saatu tuki ja tieto on kullan arvoista tällaiselle noviisille näissä asioissa!
 
Täällä kans lääkärikäynti takana :) lähete ultraan viikolla 36+0 kun maha edelleenkin menee yläkäyrillä ja lääkäri arvioi, että lapsivettä olisi vähän turhan paljon.. nyt rv33+5 ja sf-mitta 36cm. Viime käynti oli rv31+3 ja sf-mitta oli 35cm.. muistin tällä kertaa tsekata koneelta kun unohtuu aina ääneen kysyä, että mitä mittoja sä sinne sait :bored: Ihan samat mitat kuin viime raskaudessa joten itseä ei kummastuta olleskaan :D painoa nyt tullut 15kg joten eiköhän se 20kg pauku helposti kun joka viikko näyttää kilo tulevan :angelic:

Eikös Suomessa saa vieläkin sellasen vihon johon kaikki tulee ylös? Olisi kiva jos täälläkin sais sellaisen muistoksi!
 
Joo matukka, täällä on käytössä äitiyskortti johon kirjataan just sf-mitta, verenpaine, hemppari, paino ja kaikkee sellasta. Mä kans tykkään ku nyt on kiva tän raskauden aikana seurata että millasia mittoja ja arvoja on ollu esikoista odottaessa :)

Me reissaattiin esikon kanssa mun äidin luokse käymään ja täytyy kyllä todeta että ei noi pitkät automatkat enää oikeen tunnu mukavilta. Alkoi vähän joka paikasta särkemään, varsinkin kun yksin piti ajaa. Nyt saa viikon levätä mutta sitten pitäisi vielä ajaa sama matka takaisin. Vaikeaa myöntää itselleen että kunto/vointi ei ole tällä toisella kertaa yhtään niin hyvä enää tässä vaiheessa.
 
Mä haluaisin kans hirveästi lähteä kylästelemään etelä-Suomeen, mutta ei millään jaksa ajaa :( Reilu viikko sit kävin vanhemmilla, mutta kyllä tuo 500km ajomatka on melko tylsä yksin ajaa.
 
Tuntuu, ettei mitkään vaatteet enää sovi päälle, oli ne sitten odotusvatteita tai mitä vain, niin kaikki alkaa käydä lyhyeksi. En ole ylipainoinen ja raskauden aikanakin olen pysynyt kyllä solakassa kunnossa, mutta tää maha se on niin ulkoneva, että tuntuu kuin pitäisi kääriytyä johonkin lakanaan, ettei maha vilku paidan alta :laughing025
En muista oliko esikoisen aikaan näin ulkoneva maha tässä vaiheessa.

Ja sitten asiasta toiseen, onpas tehnyt kyllä hyvää kun olen nyt netistä bongannut muutaman raskausjoogavideon. Joogaa olen siis tehnyt muutoinkin raskauden aikana, mutten erityisesti raskausjoogaa ja johan voin sanoa, että mukavasti auttaa tuonne alaselkään ja avaa lantiota, kun tekee nuita liikkeitä, sekä rentouttaa aikas kivasti. Voin suositella muillekin!
 
Mulla on sama homma vaatteiden kanssa :( tai no äitiysvaatteita en enää jaksaisi edes ostella, kun ei ole kauaa jäljellä. Katsoin tänään verkkokaupasta imetysvaatteita -> vaakaraitaa, harmaata, tummansinistä. Ihan hirveän näköisiä [emoji28]

Mut pitääpä kyllä googlata tota joogaa :)
 
Mäkin haluisin jotain yksiväristä, ohuehkoa trikoota olevia paitoja imetyspaidaksi. Ja mielellään löysähkö kietaisumalli. Alkuun sitä tissiä saa vilautella niin usein että mielellään ainakin julkisesti käyttäis asiaan kuuluvaa paitaa. Myöhemmin oon sitten venytellyt mun toppien kaula-aukot... Tuleeko kellään mieleen mistä löytyisi? HM:n mallisto on just tota raitaa jne ja aika ihonmyötäistä.
 
Joo, mäkin ostin sellaisen kietaisujoogapaidan ja toimii tosiaan mahan kans hyvin ja varmasti imettäessäkin. Mua himottais löytää jotain kivoja kietaisumekkoja tai vastaavia, kun kesää kohti ollaan kuitenkin menossa, niin niissä se imettäminenkin onnistuis aika näpsäkästi.
Ne muutamat imetysvaatteet, mitä ostin esikoisen aikaan löytyi muistaakseni joltain kirpparilta, mutta ne on just sellasia perustylsiä, että pitäis keksiä jotain muuta itekin.....
 
Nyt ladyt aletaan menemään viimeisiä kilometrejä raskaudessa. (Onneksi!!) Mitä jäätte kaipaamaan tästä matkasta? Minusta oli jännittävää tehdä raskaustesti ja käydä ensimmäisissä ultrissa. Siinä on vain joku ihana tunnelma, kun kannat salaisuutta, jota kukaan ei tiedä. Oma tunnelmansa tietysti odottaa sinne 12 viikolle ettei tuu keskenmenoa. Eli alun jännitys ja haaveilu tulevaisuudesta.
 
Onneksi loppu häämöttää. Alkaa olemaan olo vähä malttamaton ja kyllästynyt! :D

Mut mitä jään kaipaamaan. Hyvää syytä olla polttelematta! Toivon että pystyn olemaan myös jatkossa. Ja kyl mä luulen että sen plussatestin muistaa aina. Ja jään myös kaipaamaan omaa neuvolatätiä. Iha huippu!
 
Musta tuntuu että kolmen jälkeen olen vihdoin tyytyväinen. Kahden jälkeen olo oli haikea (varmaan omalla tavallaan myös tällä kertaa kun synnäriltä kotiudumme), mutta tällä kertaa varmaan tuntuu että hyvä kun tämä oli nyt tässä. En ole mikään raskaudesta nauttiva tyyppi, vaikka se suuri kokemus aina onkin ja siihen liittyy paljon jännää ja hyvää. Päällimmäisenä ajatuksena kyllä helpotus kunhan tämä loppukin vielä sujuisi hyvin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top