Maaliskuun höpinät

Heippa kaikille! Vähään aikaan en ole saanu aikaseksi päivitellä kuulumisiani tänne, mutta teidän juttuja kyllä ahkerasti lukenut. 

Mulla on olo parantunut aivan älyttömästi, tuntuu että koko raskausmasennus on menneen talven lumia! Nyt ei siis ole mitään suurempia raskausoireita, paitsi tietty tämä pallo pallonen. Ei tosin sekään mikään suuri, pari viikkoa sitten pystyi mahallaan nukkua :)
Hemoglobiini on hippasen matala, mut se mulla on ollut aina, poika on aika pieni, mutta käyrillä silti ja raivotarjonnassa ainakin viime neuvolan mukaan. Tosin otus tuntuu mylläävän siihen malliin, että välillä tulee ihan fyysisesti huono olo, joten se voipi olla nyt missä asennossa tahansa..
Niin ja nauratti oikein kun ootte puhuneet että painoa tullut lisää 5 kiloa etc.. Itselle kertynyt massaa jo nyt 12 kiloa :D

Huomenna mulla alkaa äitiysloma ja sen kunniaksi menen terveyskeskukseen katsomaan, että mikähän meininki mahassa on: harjoitussupistuksia kun on parin päivän ajan tullut parhaimmillaan parin tunnin ajan 5 min välein, välillä maha kovana monta minuuttia. (ei merkitystä liikunko vai istunko) Limatulppaakin on irronnut nyt muutaman päivän. Soitin kättärille ja siellä sanoivat, että virtsatietulehdus voi aiheuttaa supistelua, niin menen sitten huomenna tekemään testin ja pyydän samalla lääkäriä tarkastamaan oonko auki.

Onkos muilla limatulppa irtoillut vielä? Itellä tullut monena päivänä paperiin sellasta kellertävää/rusehtavaa venyvää limaa. (anteeksi yksityiskohdat, mutta kaikilla kai tuo sama kuitenkin edessä)
 
Ei oo täällä ainakaan vielä limatulppaa näkyny mutta valkovuoto on selvästi lisääntynyt. Tänään ois neuvola. Eilinen päivä ja viime yö oli jotenkin tuskainen ja mies sanoi aamulla että oon kuorsannu niin että oli vaihtaa huonetta. Jotenkin sattuu mahan oikealle puolen tonne alhaalle. Ei kovin syvälle että epäilen kohdunkiinnikkeitä että siellä se kipu on että oisko tää maha nyt niin iso että ns roikkuu niin pahasti että venyttää tota alavatsaa niin kovin. Joka tapauksessa ei mikään hyvä olo. 

Tänään on onneksi neuvola niin tulee tsekattua että kaikki on okei. Mullahan ei oo vieläkään tullu sitä painoa yhtään mut tänään oli kotivaakalla mitattuna kilon enempi kun normaalisti. Söin kyllä eilen ihan tajuttomasti mustikkapiirakkaa kun tuli leivottua ja illalla sit vielä jätskiä ja mulla noi runsaat hiilarit vaan kerää nestettä. Sormet on turvoksissa ja naama kans vähän. Kovasti tuo poikanen tuntuu tuolla liikkuvan.
 
Voi näitä iskiaskipuja! viime yökin meni (taas) kovien kipujen takia hereillä ollessa. Säryt on niin kovat, et tuntuu niinku olis lantio murtunu ja jalka pois paikoiltaan, sit neuvolalääkäri vaan sanoo että ei voi muuta ku vaan kestää emoticon  onko kellään mitään neuvoja, millä nuita kipuja vois lieventää? meinaan, en pääse edes sängystä ylös kun lähtee jalat alta emoticon .
 
Mullakin vielä töitä jäljellä 23 aamua (eli vimppa työpäivä 15.4.). Toin töihin joulusta jääneen suklaakalenterin ja aloin avata tänään numerosta 24 taaksepäin. Mun oma aamukampa.emoticon

Valkovuoto mullakin on lisääntynyt ja tullut limamaisemmaksi. Ens viikolla seuraava neuvola, sitten kai kahden viikon välein siitä alkaen. Viime neuvolakäynnillä (27+0) oli tullut ekaan kertaan verrattuna 10 kg. Saas nähdä paljonko on lukemat ens viikolla.

Täyteltiin tuossa tuota esitietolomaketta. Millaiset suunnitelmat teillä on nimien suhteen siihen? Me laitetaan jo siihen nimet (siis pojan ja tytön kutsumanimi), jotka todennäköisesti tulee jäämäänkin lapselle. Näin toimittiin ekankin kohdalla.

Zaralle ja muille kivuliaille jaksamisia! Mä lueskelin tätä blogia jossain vaiheessa: http://odotuksellinenelama.blogspot.com/ , sen kirjoittaja kärsi kanssa tositosikovista kivuista loppua kohti.
 
Eiköhän nuiden kipujen kanssa selviä :)  Me taidettiin miehen kanssa laittaa siihen esitietolomakkeeseen vaan tytön nimi ja sekin vähän sillä mielellä, että laitetaan nyt tähän paperiin jotain. Toivottavasti ei tarvii tehdä hätäkastetta.
 
zara: Ootteko jo palauttaneet sen lomakkeen? Kun mun mielestä siinä täytyy olla sekä tytön, että pojan nimi (riippumatta siitä, mitä on ultrassa nähty), just tuota hätäkastetta varten. Musta tuntuu, että useimmat laittaa siihen vaan 'hauskat nimet', joita ei oo aikomuskaan käyttää... ainakin mun tuttavapiirissä.
 
Minä tein tuon lomakkeen netissä, kun KYS:iltä sai tunnukset sellaseen tietokantaan, mistä ne sit suoraan näkee miten raskaus on edenny. Kätevää kerrankin tuo netin kautta täyttäminen.
 
Meidän masukki on ollut ihan kauhee nyt parina viime päivänä ja yönä... pyörii ja potkii ja venyttelee minkä ehtii ja sen takia on ollut ihan kauhea olo. Tuntuu ihan siltä, kun se olis pyörähtänyt pää ylöspäin ja potkisi nyt mun häpyluuhun...

Meillä toi lomake piti palauttaa ekaan ultraan, ja sillon heitettiin joku kiva nätti tytön nimi siihen ja pojan nimestä ei päästy yhteisymmärrykseen niin jätettiin se kohta tyhjäksi...

KaiKo: aika hauska aamukampa :D

Kävin kunnan fysioterapeutilla noiden iskiaskipujen takia ja se neuvoi istuessa ojentamaan jalkoja rauhassa suoraksi n. 5 kertaa molempaa jalkaa. Tätä pitäis tehdä 5 kertaa päivässä. Tollanen pumppaava liike kuulemma auttaa hermoperäiseen kipuun. Ja jos omistaa vehnätyynyn, niin se kannattaa laittaa pakastimeen hetkeksi ja laittaa sitten jonkun vaikka pikkupyyhkeen siihen ympärille ja tän paketin alaselkään, niin kipu helpottaa ainakin hetkeksi :) Kannattaa kokeilla näitä :)
 
Lääkärissä käyty eilen, kaikki arvot lääkärin mielestä ok ja trombosyytit 492! Mutta soitin vielä äitipolille niin sielä sanottiin että raskauden aikana voi nousta nuo lukemat ja jos hb on alhaalla ja se olikin 114. Eli ei tarvi pelätä mitää. ONNEKSI! Lääkäri otti samalla tuon streptokokkinäytteen. Oli muuten hieman kovakouranen lääkäri, alakerta ihan "ruvella" illallakin vielä.. Vaikka kaikki sanoo että miehet on parhaita melkei tekememään noita sisätutkimuksia mutta tuo sattui kyllä.. :( Kohdunsuu pehmentynyt ja lyhentynyt 2cm:n nyt.. Eli tästä se sitte vissiin alkaa sitte :) Jännittää koska neiti putkahtaa maailmaan <3 Enää vajaa 7 viikkoa LA:n ja 4viikon päästä olis jo ihan valmis tulemaan!! Niiiiiiin äkkiä meni tämäkin raskaus :D Vaikka nytkun ajattelee että näin vähän jäljellä, kuitenkin mu tuurilla menee yli :) 

Meillä alkaa muuttohommat onneksi olemaan aika hyvällä mallilla, huomenna saadaan vietyä sohva ja kaikki iso ja painava :) Ihanaa, sitte saa laittaa uutta kotia :) Vauvaki sai jo uudet ihanat petivaatteet pinnikseen kun kävin vähä shoppailemas ;) Täytyyki vissii tänää pitää pieni lepopäivä, ja ottaa koira vain mukaan ja mennä verhoja laittamaan uudelle kämpälle ettei viikonlopuksi jää juurikaan hommia :) Kyllä mä sanon että ei ole helppoa olla raskaana ja muuttaa. Koko ajan muiden armoilla. Onneksi miehen sisko on vapaalla tällä hetkellä töistä ja siitä on ollu hirveen suuri apu. Se on kantanu laatikot ja minä vaan ajanu autoa ja täyttäny laatikot ja tyhjäillyt. Huomenna saakin toimia työnjohtajana xD
 
Aurinkoista päivää vaikka olo ei niin aurinkoinen itsellä ole. Yöt on täyttä tuskaa, kun nukkua pystyy  tunnin tai kahden pätkissä ja sitten onkin jo jano tai pissahätä. Eilen oli supistuksia oikein urakalla, että suurin osa päivästä meni sängynpohjalla etsien hyvää asentoa mis pystyy olemaan. Onneksi olen ollut vuosilomalla helmikuun alusta niin onnistuu tämä oleilu vaan ja äitiysloma alkaa 25.3. Rv takana nyt 33+4 ja jotenkin on sellainen olo et sais tää odotus loppua jo et pystyis tekemään kunnolla  jotain ilman et alkaa supistelut. Rinnat on vuotanu "maitoa" kaksi viikkoa jo. Viime viikolla kohdun ulkosuu oli auki sormella ja pehmeä ja sisäsuu kiinni ja kohdunkaulaa jäljellä 2,35cm. Painoarvio vaavista oli silloin jo 2,6kg.Maanataina neuvolaan taas tarkastukselle, et miten on hommat edenneet. Voipi olla et tämä vaavi ei malta odottaa siihen vappupäivään vaan on jo seuranamme aikaisemmin.emoticon
 
Huomenna ois perus neuvola käynti ja perjantaina mennään 4D ultraan... vähän jänskättää :)

Oon selvinny raskausajan tähän asti ilman lisärautaa, mut luulen et hemppa on nyt laskenu sen verran alas kun tämän viikon on väsyttäny aivan sairaasti. Verilettuja oon syöny, mut nekin alkaa tulla jo korvista pikku hiljaa :P
Huomenna pitäs neuvolaan palauttaa se lomake ja sanottiin että siinä tarvii olla nimi tytölle ja pojalle vaikka tietäis kumpi on tulossa.

Sit oon ens viikolla menossa siskon kanssa kylpylään vähän hemmottelemaan itseämme :)mutta mietin että uskallanko mennä uimaan ollenkaan kun mulle ei oo vielä tehty lainkaan sisätutkimusta ja yks tuttu sano et ei kannattais mennä. Kysyn sitä kyl neuvolasta huomenna, mut ajattelin onko kenelläkään mitään kokemuksia??

viikkoja nyt 29+4
 

Hei kaikki kipuiset ja särkyiset ja huonostinukkuvat, täällä meitä lisää. Tosiaan odotan kans jo innolla, että tämä odotusaika olisi ohi, ja sittenhän kaikki vasta oikeastaan alkaakin, huoh! :)

Kaikolle piti kommentoida, että onpa juu hauska aamukampa. ;)

Joval, hienoa, että muutto etenee ja saatte apua. Varmaan ihana fiilis laittaa uuteen kotiin kaikkea vauvalle!

Pombomushu, ilkeistäkin potkuista kannattaa yrittää iloita: meillä oli tuossa parisen viikkoa sitten pitkään todella hiljaista, ja paniikissa käytiin jo äippäpolillakin yömyöhään sairaalakassin kanssa, onneksi kaikki oli hyvin. Nyt masukki on taas potkinut normaaliin hurjaan tahtiinsa kohta viikon, ja koitan muistaa iloita joka potkusta, että kaikki taitaa olla siellä hyvin. Vaikka välillä raivostuttaa... ;)

Sitten uusi ongelma, jolle toivottavasti ette naura (heh), vaan osaatte auttaa/lohduttaa/antaa vertaistukea(?). Ongelma on Mun Oma Napa. Jepjep. Eli oikeastihan ongelma on mun pään sisällä, mutta osaan tehdä tästä elämää suuremman napaongelman. Eli onko jollain muulla sellainen tunne, että napa ei mahdu olemaan, vaan epäilee sen pullahtavan ulos? Mulla ei napa ole milliäkään mahaa sisempänä, vaan möllöttää tossa pinnassa ja on kipeä ja kun sitä ajattelee, niin sattuu vielä enemmän ja suhteellisuudentaju kivun suhteen on jossain huitsin nevadassa. Aaarrrrrgggghhhh. Eli onko normaalia, että napa ei mahdu muhun? Tätä, että onko normaalia että tästä tekee itsellensä ongelman, en edes kehtaa kysyä, tiedän etten käy tässä kohdin ihan täysillä. ;) Ihan kun mulla ois liikaa aikaa kehittää itselleni lisää ongelmia oikeiden lisäksi, hmph... Mutta siis pls, kertokaahan miten teidän muiden Navat käyttäytyvät. =)

 
Taistosissi, tuohan on jokaisen odottajan perusongelma tuo Oma Napa - kaikki pyörii sen ympärillä ja aiheuttaa kränää lähiympäristössä ja kauempanakin. emoticon
Vakavasti puhuen eikö se ole normaalia että se joillakin pullahtaa ulospäin nappulaksi ja joillakin ei. Mulla on lähtökohtaisesti niin syvä napa että siellä on vielä tilaa sormenpään kaivella. Kivusta en osaa sanoa...
Mutta tuosta suhteellisuudentajusta, se on kyllä tuttua - eilisen päivän panikoin ylävatsakipua vaikka järjellä tajuan että pahan ummetusongelman seurauksena sitä saattaa kaikenlaista tuntemusta joka puolella vatsaa olla ja närästys on todennäköisin syy. Mutta raskausmyrkytystähän mä olin jo kehittämässä. Pahinta on kun ei ole ketään kenelle näistä jutella - kun mies oli kotona ja sanoin mietteeni ääneen, pelkkä kulmakarvan kohotus että "pöljä" riitti vinksauttamaan oman ajatuksen radalleen. Nyt pyörittelen täällä ongelmia yksinäni ja silloinhan ne kasvavat suhteettomiksi... On tässä yksinolemisessa monta muttaa. :/ Nauttikaa miehistänne vaikka ne onkin joskus ärsyttäviä. Ne on sentään kotona.
 
Sofi, kiitos, ja mahdottomasti vain virtuaalisia kulmankohotuksia sulle (silloin kun se on tarpeen)... Siis että tiedän tuon tunteen, kun jää yksinään kehittelemään kaikkia kauheuksia. Mulla oli mies tuossa juuri pitkän viikonlopun Alpeilla lautailemassa, ja ehdin sillä välin hälyttää naapurit valmiuteen kuskaamaan mua äippäpolille vaikka minkälaisesta tuntemuksesta. Huoh. Eli elämä pyörii ihan tosiaan konkreettisesti vain sen oman navan ympärillä. ;) Pitää tosiaan iloita, jos/kun on joku aina välillä palauttelemassa normijärkeen...

Vielä tuosta miehen läsnä-/poissaolosta: olette kyllä hatunnoston arvoisia kaikki te, jotka menette/saatatte mennä synnyttämään ilman miestä. Mä olin tuossa jo ihan pnaiikissa, kun miehelle pukkasi pakollista työreissua huhtikuulle Japaniin, että jos tyttö syntyykin jo silloin. Noh, tällä erää maailmankatastrofista oli jotain mielenrauhaa tuovaa meidän perheelle, eli eihän se nyt tietenkään ole lähdössä sinne Japaniin, kun tilanne siellä on mikä on. Mutta että olette kyllä ihailtavia selviytyjiä jo nyt, te ilman miestä synnyttävät, todella paljon vain tsemppiä ja lämpöisiä ajatuksia teille kaikille!!!

PS. Vielä en saanut napakohtalotovereita, anyone? Sofillakin vielä koko sormenpää mahtuu sisälle, olen ihan kade, juuri sellaisen navan mäkin haluisin, ei ehkä sattuiskaan kun paita osuu siihen kohdalle... :////

T: höpero & masukki & iso kipeä napa
 
Mun napa on 'pullahtanut ulos'. Niin se oli viime raskaudessakin. Eikä oo yhtään kivaa, kun tuo esikoinen tykkää esitellä omaa napaansa ja sitten pitää kaivaa äidin napa myös esiin. Ei se kyllä kipeä oo, mut en mä siihen kosketella halua ekstraa.

Pistetääs vielä kuvatodiste aiheesta =)

napa
 
Taistosissi: Elä sure napaas vaikka törröttäis uloskin päin, se on hyvin tavallista. Mulla on kans ihan syvä kolo vielä kun on niin paljon venytettävää vatsanahkaa ku oon pläski... mut en mä ainakaan pidä sitä mitenkään katastrofina että se vaikka tulis uloskin jollei siihen satu.

Omaa napaa: Kävin tänään neuvolassa kun toi vatsakipu on jatkunu jo kolme vuorokautta ja siellä selvis että mä oon siis vissiin sunnuntain kävelylenkillä reväyttänyt oikeanpuolen vatsalihakseni oikein kunnolla. Nyt en saa sit edes lähteä enää kävelemään tonne liukkaille vaan pitää ottaa tosi varovasti. Pahimmillaan tää voi kestää loppuun asti tää kipu tai paraneminen viedä sellaset 4-6vkoa. Särkylääkettä siihen vois ottaa mutta päätin että korkeintaan yöksi sitten ettei päivällä tee mitään liikaa että tuntee heti sen kipurajan. Harmittaa kun yrittää pitää kunnostaan huolta ja ulkoilla niin sit tuli tällanen vaiva. Onneksi ne salitreenit ymmärsin lopettaa kun sairastuin flunssaan. Mulla on niin iso maha että vatsalihakset on tosi kovilla. Tukivyötä suositeltiin käytettäväksi kanssa. Arvot mulla oli ok edelleen, mitä nyt se proteiini yhdellä plussalla pissassa mut ei siitä sit mitään epäilyitä synny kun verenpaine on ok jne. Ja tämä kipu on selvästi kohdun ulkopuolella eikä ylävatsassa niinku raskausmyrkytyksessä. Kuulemma joku pikkusen kova kohta tossa sivuvatsalihaksessa on eli repeämä on todnäk siinä. Ketuttaa emoticon
 
Mulla on napa onneks pysyny vielä sisällä emoticon normaalistikin se on sellanen pieni ja syvä, nyt on pieni mut ei niin syvä :)
   Tänään oli äippäpolikäynti nuiden kivuliaiden supistusten takia. Ei mitään hälyttävää kuitenkaan oo aiheuttanu, kohdunkaula vaan vähä lyhentyny ja pehmeä, mutta ne kuulemma kuuluu näille viikoille. No sitten vähän ultrattiin ja vauvan painoarvio oli tällä hetkellä n. 1800g ja perätilassahan pikkunen oli. Yritin vielä kysyä sukuoliarviota uusiks (tyttöä ennustettiin viimeks,silloinkin 60%/40%) , mutta oli kuulemma vaikee nähdä et kumpi se on.
 

Pienen tauon jälkeen pääsen taas tänne lukemaan muiden kuulumisia ja kirjoittelemaan omiakin:) Meillä on ollut nyt siis uuden asunnon remppaa tässä ja nyt on saatu uudet lattiat laitettua ja meidän makkari on tapettia vaille valmis. Seuraavana onkin vuorossa vauvan huone, mutta sitä ennen saa onneksi pitää pientä taukoa, koska tilaamaani tapetin saapumiseen menee 2viikkoa. On ollut aika rankkaa tämä. Aamusta iltaan ollaan revitty vanhoja tapetteja, kittailtu, hiottu ja maalattu seiniä, huh! Että voikin olla paljon hommaa yhdessä huoneessa...No mutta hyvä kuitenkin, että nyt on päässyt sentään tekemään jotain ja olemaan hyödyksi, kun muuton ja lattiarempan aikana sitä sai vaan toimittaa jovalinkin mainitsemaa työnjohtajan virkaa:)

Täällä ei juurikaan mainittavia vaivoja ole..Unettomuus vaan vähän vaivaa aamuöisin, minkä takia yöunet jää vähän turhan lyhyiksi. Kai tämä on vaan sitä valmistautumista vauvan syntymän jälkeiseen aikaan, mutta mielelläni olisin tietysti nukkunut hyvin sinne asti. Ei siis johdu mistään säryistä tai hyvän asennon löytämisestä, vaan en vain nukahda uudelleen. Herään käymään vessassa ja juon siinä samalla vähän mustikkakeittoa(muuten tulee nälkä) ja vaikka kuinka väsyttäisi, niin sänkyyn palattuani en nukahda, höh. Salikäyntien ansiosta kroppa pysyy muuten kunnossa, eikä selkäkään aiheuta ongelmaa. Heti kyllä huomaa jos tulee pidempää taukoa, niin alkaa tulla kaikenlaista pikkuvaivaa. 

Taistosissi, napa mulla on aika pinnassa, pikkuinen reikä jää alapuolelle vielä. Aika hassun näköinen se omasta mielestä on. Kauan olen odotellut, että se pompsahtaisi ulos, mutta eipä ole ollut muutosta havaittavissa. Ei oo myöskään yhtään kipeä, onneksi. En kyllä ongelmana sitä pitäisi, jos se vielä päättää pompsahtaa, mutta ei tietystikään ole kivaa jos se on kovin kipeä.

Ikävältä kuulostaa Tatjuska tuo vatsalihas:/ Toivottavasti paranee nopsaan, ettei tartte kauheasti kivuista kärsiä. Tsemppiä myös kaikille muille kivuista, säryistä ja kolotuksista kärsiville! Aika menee tosi nopeasti, uskomatonta että mennään jo maaliskuun puolivälissä! Ensi kuussa saadaan tänne varmasti jo ensimmäiset vauvatkin, joten kauaa ei tarvitse enää odotella. Itekin alan olla jo aika malttamaton kun olisi niiiin ihanaa saada tavata jo se oma pikkuinen. Tietty toivon kuitenkin, että se siellä vielä pysyisi hyvän aikaa:)

 
Zara: Hyvä ettei pikkuinen ole vielä punkemassa ulos :)

Ja Sofille piti sanomani että sympatiseeraan kyllä sinua tuon yksinolon suhteen. Ei varmasti ole helppoa tämä loppuodotus yksin. Mutta muista että ME ollaan täällä sua varten niin pura tänne jos ja kun joku huolettaa :)
 
Sintura: Tsemppiä remonttiin. Meillä alkaa makkariremontti ens viikon vaihteessa mut meillä ei onneks oo vanhojen tapettien repimistä, muutama saumanauha pitää repiä ja sit kitata, hioo ja maalata... Mut saas nähdä miten mä sitä nyt sit teen kun tää vatsalihasjuttu tuli. En kait oikeen voi alkaa venytteleen tonne katonrajaan!??!?!
 
Takaisin
Top