Maaliskuu :)
- Ketjun aloittaja Jaloppi
- Aloituspäivämäärä
Moikka! Yksi uusi äiti vielä ilmottautuu 
oon kuukauden verran satunnaisesti lueskellu näitä keskusteluja mutta en ole uskaltanut keskusteluihin mukaan. Mutta selkeesti uudetkin otetaan ilosesti vastaan :) meidän poika syntyi myös 14.10-15.
Meillä myös oma aika vähissä tai miehen kanssa yhteinen aika.. Hoitajia olisi mutta en halua hoitoon laittaa, jokainen hoitaa erilailla ja tietenkin omalla hyvällä tavallaan.. Ehkä tämän ensimmäisen kohdalla on tarkka just hoitotavoista, rutiineista ym.
oon kuukauden verran satunnaisesti lueskellu näitä keskusteluja mutta en ole uskaltanut keskusteluihin mukaan. Mutta selkeesti uudetkin otetaan ilosesti vastaan :) meidän poika syntyi myös 14.10-15.Meillä myös oma aika vähissä tai miehen kanssa yhteinen aika.. Hoitajia olisi mutta en halua hoitoon laittaa, jokainen hoitaa erilailla ja tietenkin omalla hyvällä tavallaan.. Ehkä tämän ensimmäisen kohdalla on tarkka just hoitotavoista, rutiineista ym.
Tuffe
Jostain jotain jo tietävä
Jes kiva Lumi4 et säkin tulit mukaan! Mä en tosissaan tajua että mikä siinä on ettei "uskaltas" antaa hoitoon. Jotenkin jännittää että saako muut nukkumaan ja syömään jos iskeekin nälkä. Tyttö soseita kyllä jo sen verran syö että nälkä lähtee, mutta tissiä tarvii päälle kun ei pullosta osaa juoda. Nokkamukista ollaan harjoteltu veden juontia soseitten jälkeen. Neiti purskauttaa melkein kaiken pois mutta kyllä se suu kuitenkin huuhtoutuu, ainakin vähän.
Osaan kuvitella että musta tulee semmonen kauhee hätäilijä, joka kertoo ennen hoitoon jättöä pitkät listat mitä tehdään ja miten. Ja varmaan sit soittelen tai laitan viestiä että miten menee. Apua. :D No, jospa sitä sit ekoilla kerroilla on jossain hoitopaikan lähellä, että pääsee äkkiä paikalle jos tarvis. Saa nähä. :angelic:
Osaan kuvitella että musta tulee semmonen kauhee hätäilijä, joka kertoo ennen hoitoon jättöä pitkät listat mitä tehdään ja miten. Ja varmaan sit soittelen tai laitan viestiä että miten menee. Apua. :D No, jospa sitä sit ekoilla kerroilla on jossain hoitopaikan lähellä, että pääsee äkkiä paikalle jos tarvis. Saa nähä. :angelic:
Mä oon ihan samanlainen, siis hoitoon jätön suhteen. Vaikka mummi on mitä parhain hoitaja, stressasin koko kaksituntisen mikä miehen kanssa oltiin ulkona että eikait vauvalle satu mitään ja osaakohan se pitää sitä silmällä ettei tipahda sohvalta/sängyltä tai entä jos se itkee siellä. Siinäpähän itkee, sanoi mies. :D Ihan uskomatonta kun sitä on ominut lapsen niin itelleen. Ollaan tosi paljon kahdestaan vauvan kanssa kotona ja tottakai siinä on ehtinyt muodostaa omat rutiinit ja tavat tehdä asioita ja tunnistaa vauvasta mitä se milloinkin on vailla. Sit jo se, että mies on kotona ja ottaa vauvan hoitaakseen niin tulee sellainen "elä tee noin, kun pitää tehdä näin...". Vaikka täytyy sanoa, että mies kyllä hoitaa tosi paljon ja tosi hyvin, auttaa siis minkä pystyy mutta mä oon aina taustapiruna huutelemassa. Ihan hävettää.
Omituista. Miksei mulla tule tuollaista vauvan suojelu oloa!?
Ei ole mullakaan. Lähinnä antaisin ohjeita sitä varten, ettei hoitajalle tule kurja olo, jos ei jotain osaa/löydä tms. Niin tulisi joskus uudestaankin hoitamaan. :)
Kuin paljon valmistatte itse soseet tuoreista raaka-aineista?
Meillä mennään kyllä lähes täysin purkkiruuilla. Vauva alkaa puklata lähes kaikkea muuta kuin banaania. Siksikin kokeilen nyt yhtä lajia kerralla. Piltin kalaruuat maistuu kissansilliltä. Kalat, sitte kun niiden aika tulee, valmistan kyllä itse. Vielä ihan kasvis, hedelmä ja mannapuurolinjalla.
Syy on se että mennään siitä mistä aita matalin.
Onneksi voi luottaa siihen että nuo piltit on kuiteskin ihan hyvälaatuista ja tutkittua vauvanruokaa. Makukysymys erikseen.
Meillä mennään kyllä lähes täysin purkkiruuilla. Vauva alkaa puklata lähes kaikkea muuta kuin banaania. Siksikin kokeilen nyt yhtä lajia kerralla. Piltin kalaruuat maistuu kissansilliltä. Kalat, sitte kun niiden aika tulee, valmistan kyllä itse. Vielä ihan kasvis, hedelmä ja mannapuurolinjalla.
Syy on se että mennään siitä mistä aita matalin.
Onneksi voi luottaa siihen että nuo piltit on kuiteskin ihan hyvälaatuista ja tutkittua vauvanruokaa. Makukysymys erikseen.
Kiitos! :)
Meillä on siis poika muutaman kerran ollut hoidossa, mutta aina ennen hoitoon menoa iski kauhee stressi just siitä et miten siel menee ja miten saa nukkumaan ja oikeestaa ihan kaikesta. :D Nukahtaminen/nukkuminen siis pojalla ollut muutenkin vaikeeta päivisin. Nii jotenki tullut sellanen että en laita hoitoon, turha itteään kiusata sillä stressaamisella..
Meillä pääsääntösesti kaikki soseet on itse tekemiä. Mutta siis kyllä meilläkin kaapista kaupan soseitaki löytyy jos vaikka oma tekemät sattuu loppuu. :)
Meillä on siis poika muutaman kerran ollut hoidossa, mutta aina ennen hoitoon menoa iski kauhee stressi just siitä et miten siel menee ja miten saa nukkumaan ja oikeestaa ihan kaikesta. :D Nukahtaminen/nukkuminen siis pojalla ollut muutenkin vaikeeta päivisin. Nii jotenki tullut sellanen että en laita hoitoon, turha itteään kiusata sillä stressaamisella..
Meillä pääsääntösesti kaikki soseet on itse tekemiä. Mutta siis kyllä meilläkin kaapista kaupan soseitaki löytyy jos vaikka oma tekemät sattuu loppuu. :)
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Jos itsekin tekisi nyt paluun tänne foorumille, kun olen tässä vain kännykällä lueskellut teidän muiden juttuja. :) Musta on niin paljon kätevämpää kirjoittaa koneella ja jostain kumman syystä en ole kauheasti ehtinyt olemaan koneella viime kuukausien aikana. 
Mä en ole uskaltanut jättää tuota naperoa vielä kunnolla hoitoon muille kuin isälle... Jos ei lasketa ensimmäisten viikkojen sairaalapäiviä kun multa leikattiin kasvain pois ja oli pakko käydä kontrollissa.
Silloinkin oli vähän pakko kun ei pientä viitsinyt sinne ottaa kun itse olin niin huonossa kunnossa. Viime viikonloppuna olin pojan kummitädin luona vähän juhlimassa ja olihan sieltä pakko tulla aikaisin kotiin kun ei pullosta enää huolinut lainkaan. Eli se siitä hoitoon jättämisestä, varsinkin iltaisin nukkumaanmenon takia. Isänsä kanssa poika on kyllä kotona hienosti kun kerran viikossa käyn jumpassa ja eilenkin nautiskelin jalkahoidossa. Isä on sen verran hyvä harhauttaja ja nukuttaja, että ei haittaa, vaikka tissit onkin muualla matkassa. Ehkäpä tämä sitten helpottaa kun joskus kiinteitä aloitellaan ja alkaa nälkä pysymään niillä poissa.
Mä en ole uskaltanut jättää tuota naperoa vielä kunnolla hoitoon muille kuin isälle... Jos ei lasketa ensimmäisten viikkojen sairaalapäiviä kun multa leikattiin kasvain pois ja oli pakko käydä kontrollissa.
Silloinkin oli vähän pakko kun ei pientä viitsinyt sinne ottaa kun itse olin niin huonossa kunnossa. Viime viikonloppuna olin pojan kummitädin luona vähän juhlimassa ja olihan sieltä pakko tulla aikaisin kotiin kun ei pullosta enää huolinut lainkaan. Eli se siitä hoitoon jättämisestä, varsinkin iltaisin nukkumaanmenon takia. Isänsä kanssa poika on kyllä kotona hienosti kun kerran viikossa käyn jumpassa ja eilenkin nautiskelin jalkahoidossa. Isä on sen verran hyvä harhauttaja ja nukuttaja, että ei haittaa, vaikka tissit onkin muualla matkassa. Ehkäpä tämä sitten helpottaa kun joskus kiinteitä aloitellaan ja alkaa nälkä pysymään niillä poissa.Mä oon tehny muut soseet melkeen itse, paitsi hedelmä ja marjasoseet. Näin myös esikoisen kohdalla. Purkkimuonaakin kaapista löytyy.
Ja noissa hoitokuvioissa kandee mennä ihan oman olon mukaan. Jos on väsy, niin kannatan sitä muutomaksi tunniksi/yöksi hoitoon laittoa, että saa itse ladattua akkuja. Sitten jaksaa paremmin voimin ja mielin taas vähän aikaa.
Ja noissa hoitokuvioissa kandee mennä ihan oman olon mukaan. Jos on väsy, niin kannatan sitä muutomaksi tunniksi/yöksi hoitoon laittoa, että saa itse ladattua akkuja. Sitten jaksaa paremmin voimin ja mielin taas vähän aikaa.
Hitsi mulla oo käyny mielessälään että vois uunipussissa valmistaa tolleen ruokaa. Kuulostaa helpolta ja hyvältä.
Muuten äitit. Minusta on hyvä että palstalla on paljon eri mielipiteitä ja näkökulmia. Se pitää keskustelut käynnissä. Eihän tässä olis enää mitään mieltä jos kaikki vaan hymistelis yhtä samaa.
Vauvojen hoito ja äitiys yleensä on joka kulttuurissa tiukasti yhteisön kontrolloimaa. Niinku me äitit ei jo muutenkin tunnettais herkästi syyllisyyttä ihan sisäsyntyisesti. Siitäkin oon iloinnut kun täältä saa hurjasti uutta tietoa ja linkkejä.. Jokainen soveltaa kuiteskin tietoa omassa arjessa juuri niin hyvin kuin perhe jaksaa ja kykenee.
Muuten vielä tohon vauvan perusturvaan liittyen yks lohdullinen juttu: ystäväni sairastui raskausaikana vakavasti ja hoito piti päästä aloittaan heti. Synnytys käynnistettiin vk 29. Vauva oli keskolassa ja äiti voimakkaissa hoidoissa. Hän pääsi katsomaan lastaan vain neljästi eka kk aikana ja senkin jälkeen sekä vauva että äiti olivat pitkään vain vaihtelevasti yhdessä. Eli vauvaa hoitivat pitkään koko ajan vaihtuvat hoitajat. Nyt tuo keskoslapsi on puuhakas ja elämässä hyvin pärjännyt murkku. Minkäänlaista poikkeusta ei psyykkisellekään puolelle näytä jääneen.
Muuten äitit. Minusta on hyvä että palstalla on paljon eri mielipiteitä ja näkökulmia. Se pitää keskustelut käynnissä. Eihän tässä olis enää mitään mieltä jos kaikki vaan hymistelis yhtä samaa.
Vauvojen hoito ja äitiys yleensä on joka kulttuurissa tiukasti yhteisön kontrolloimaa. Niinku me äitit ei jo muutenkin tunnettais herkästi syyllisyyttä ihan sisäsyntyisesti. Siitäkin oon iloinnut kun täältä saa hurjasti uutta tietoa ja linkkejä.. Jokainen soveltaa kuiteskin tietoa omassa arjessa juuri niin hyvin kuin perhe jaksaa ja kykenee.
Muuten vielä tohon vauvan perusturvaan liittyen yks lohdullinen juttu: ystäväni sairastui raskausaikana vakavasti ja hoito piti päästä aloittaan heti. Synnytys käynnistettiin vk 29. Vauva oli keskolassa ja äiti voimakkaissa hoidoissa. Hän pääsi katsomaan lastaan vain neljästi eka kk aikana ja senkin jälkeen sekä vauva että äiti olivat pitkään vain vaihtelevasti yhdessä. Eli vauvaa hoitivat pitkään koko ajan vaihtuvat hoitajat. Nyt tuo keskoslapsi on puuhakas ja elämässä hyvin pärjännyt murkku. Minkäänlaista poikkeusta ei psyykkisellekään puolelle näytä jääneen.
Minä oon kyllä tän kuopuksen kanssa joutunut menemään jatkuvasti siitä missä rima matalin. Niin paljon sairastellut. Jo raskausaika oli vaikea. En enää juuri ole jaksanut kantaa syyllisyyttäkään. Se on niin turhaa. Jos kyseessä olisi esikoinen olisin varmaan paljon kriittisempi ittelleni. Vauva on hyväntuulinen ja kasvaa ja me ollaan tavallisen onnellinen perhe.
Sitä oon miettinyt, kun 90-luvulta alkaen, johtuen neuropsykologisen tutkimuksen noususta, on lapsiin kohdistunut "medikalisaatio" ammattilaistenkin mielestä riistäytynyt osin käsistä. Esim. meillä on erityisoppilas-statuksella olevia koululaisia nykyään enemmän kuin koskaan ennen ja vauhti vain kiihtyy. Kausittain tulee piikkejä jolloin on "muotia" diagnosoida miten milloinkin - esim. joulukuussa syntyneet pojat ovat vieläkin vaarassa saada turhaan ADHD-diagnoosin. Herää kysymys, kuinka luotettavaa on tää uusin tutkimustieto vauvojen kehityksen riskeistä...
Vuosia sitten törmäsin yhteen terapiamuotoon jota harjoitettiin jenkeissä. Siinä aikuiset ihmiset saivat elää "syntymätraumansa" uudestaan. Syntyminen demonstroitiin terapian kuluessa ihan kirjaimellisesti keinokohdulla ja putkilla. Tästä elää yhäkin eri versioita. Minusta oli suoraan sanottuna naurettavia tuolloisen tutkimuksen johtopäätökset. Ihmiset "paranivat" kuka mistäkin elämänpituisesta "traumasta". Voi apua.
Sitä oon miettinyt, kun 90-luvulta alkaen, johtuen neuropsykologisen tutkimuksen noususta, on lapsiin kohdistunut "medikalisaatio" ammattilaistenkin mielestä riistäytynyt osin käsistä. Esim. meillä on erityisoppilas-statuksella olevia koululaisia nykyään enemmän kuin koskaan ennen ja vauhti vain kiihtyy. Kausittain tulee piikkejä jolloin on "muotia" diagnosoida miten milloinkin - esim. joulukuussa syntyneet pojat ovat vieläkin vaarassa saada turhaan ADHD-diagnoosin. Herää kysymys, kuinka luotettavaa on tää uusin tutkimustieto vauvojen kehityksen riskeistä...
Vuosia sitten törmäsin yhteen terapiamuotoon jota harjoitettiin jenkeissä. Siinä aikuiset ihmiset saivat elää "syntymätraumansa" uudestaan. Syntyminen demonstroitiin terapian kuluessa ihan kirjaimellisesti keinokohdulla ja putkilla. Tästä elää yhäkin eri versioita. Minusta oli suoraan sanottuna naurettavia tuolloisen tutkimuksen johtopäätökset. Ihmiset "paranivat" kuka mistäkin elämänpituisesta "traumasta". Voi apua.
Mä olen hurahtanut täysin vauvasoseiden tekeemiseen ja kokkailen niitä pakkaseen kun vauva nukkuu päikkäreitä, vaikka silloin pitäisi itsekin levätä kun ollaan kukkauden päivät menty parin tunnin yöunilla. Voi olla että käyn vähän ylikierroksilla.
Olen tehnyt bataatti, porkkana, palsternakka, maissi, omena ja luumusosetta ja kaikki luomu tuotteista. Viime viikolla sai luomu palsternakkaa 3€ kilo ja vaikka keitin vain puolet siitä tuli varmaan 15 mini-grip pussillista. En ole ikinä itsellenikään ostanut aikaisemmin palsternakka, joten oli mielenkiintoista keittää ja maistaa.
Päärynää ja perunaa pitäisi kans tehdä, mutta oliko niin ettei säily hyvin pakkasessa? Mitä muita soseita keksisi?
Me ollaan maisteltu ainoastaan yhtä sorttia kerrallaan, mutta kohta saa varmaan jo alkaa sekoitelemaan. Onko muita sose ideoita?
Olen tehnyt bataatti, porkkana, palsternakka, maissi, omena ja luumusosetta ja kaikki luomu tuotteista. Viime viikolla sai luomu palsternakkaa 3€ kilo ja vaikka keitin vain puolet siitä tuli varmaan 15 mini-grip pussillista. En ole ikinä itsellenikään ostanut aikaisemmin palsternakka, joten oli mielenkiintoista keittää ja maistaa.
Päärynää ja perunaa pitäisi kans tehdä, mutta oliko niin ettei säily hyvin pakkasessa? Mitä muita soseita keksisi?
Me ollaan maisteltu ainoastaan yhtä sorttia kerrallaan, mutta kohta saa varmaan jo alkaa sekoitelemaan. Onko muita sose ideoita?