Loppuvuoden lätinät --> ja alkuvuoden asiat :)

[Dumbo]

Terveydenhuoltoalalla kyllä töitä varmasti riittää! Vaikuttaako se jotenkin äitiysloman tukiin jos ei ole vakituista työsuhdetta? En tunne asiaa yhtään.

Itsellä onneksi helppo kuvio: tuttu vakityöpaikka eikäole tarvetta kertoa raskaudesta vielä. Varmaan läheisimmille työkavereille voin kertoa jos varhaisultrassa on kaikki ok :)

 

[Lumokeiju]

Dumbo, käsittääkseni ei vaikuta eli ihan samalla lailla lasketaan äitiyspäiväraha ja muut Mietin ite kovasti, että milloin kerron töissä. Toivon, että kevään aikana selviäisi jatkotkin hyvissä ajoin. En aio kuitenkaan stressata itseäni tällä asialla. Asiat järjestyy aina jotenkin ja miehellä on kuitenkin vakityö, niin ei eletä ihan epävarmuudessa :) Itse haluaisin vain keskittyä pitämään mieleni hyvänä ja keskittymään raskauteen positiivisesti... Sehän se ois parasta

 

[Ulpu]

Mulla on sinänsä helppoa, että olen vakityössä ja voisin kertoa työkavereille vaikka heti. Lapsettomuushoidot tekivät raskaussuunnitelmistamme julkisia varsinkin työporukalle, joten en näe suurta syytä salailla asiaa kovin pitkään.

 

[Dumbo]

Huhheijaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Toivottavasti tämä vuosi tuo tullessaan vauvojen lisäksi kärsivällisyyttä. Varhaisultraan on vielä kaksi viikkoa aikaa ja se tuntuu tällä hetkellä ikuisuudelta! Miten ihmeessä tästä kaikesta selviää täysjärkisenä

 

[lumihuurre]

Heips, hyppään myös mukaan! Foorumillekin liityin ihan juuri äsken, ja jännittää vielä kovasti että kantaako tämä loppuun asti - @Dumbo n kanssa tosi samanlainen tarina, yritetty kesästä 2019, heinäkuussa -20 oli biokemiallinen ja nyt vihdoin taisi tärpätä oikeasti! Heinäkuun viiva silloin oli tosi haamu ja haaleni vaan, nyt taas on jo ihan tumma viiva (5+0). Ollaan oltu hedelmöityshoidoissa kesästä saakka, tämä oli kolmas IUI mikä saatiin tehtyä. Olisi seuraavaksi siirrytty IVF-hoitoihin, jos tämä ei olisi tärpännyt. Jännittää ihan hurjana, mutta yritän nyt vaan hengitellä ja olla ylitulkitsematta jokaista nipistystä Kauheasti tekisi myös mieli huudella joka puolelle, mutta en kyllä vielä uskalla. Sitten ekan yleisen ultran jälkeen ehkä! Haluan kyllä myös tuohon varhaisultraan, toivottavasti lapsettomuuspolin kautta pääsee. Jos ei, niin yksityiselle sitten.

 

[Mörkö]

Mä oon esikoisen (04/19) kanssa vielä kotona niin ei tartte töissä kertomista miettiä Oon kyllä ilmottanut jo aiemmin, että palaan elokuussa töihin... mutta en nyt sit kyl palaakkaan

 

[Livie]

Mä sain viime keväänä yks kaks yllättäen ylennyksen ja aloitettiin hoidot samassa kuussa. Jännitti jäänkö kuinka "pian" pois. Nyt kerroin elokuussa tulleelle uudelle esimiehelle heti lapsettomuushoidoista. Meillä on töissä tälle vuodelle kunnianhimoiset suunnitelmat ja yllättäen sain kuulla että mulle palkataan työpari. Ehkä esimies varautui jo äitiyslomaan tällä tavalla työskentelen siis globaalissa yrityksessä asiantuntijana. Perehdytysaika on pitkä, ja toki voi olla että jokin meidän tiimin vanhoista työntekijöistä ottaa mun vastuut, korona viimeistään sinetöi meidän tiimissä ettei ole väliä mistä maasta hommia hoidetaan..

Mä odotan uutta elämänvaihetta niin innoissani! Onhan tässä oravanpyörässä juostu jo tovi. Aion olla niin pitkään lapsen kanssa kotona kuin pää ja talous kestää

 

[mirkku95]

Vaikka raskaus onkin ihan alussa, niin kyllä tässä on ehtinyt jo vaikka mitä miettimään: milloin kerron omille ja miehen vanhemmille asiasta (appiukko tosin saattoi eilen arvata kun en juonut alkoholia ja tupakoinninkin olen lopettanut, tuli kommenttia että mahtaako moiselle käytökselle olla syynä vauva.. ), milloin kerromme lapsille, milloin kerron töissä, milloin voin aikaisintaan jäädä äitiyslomalle.. äsken jäin kiinni kun katselin pinnasänkyjä
Mies jo yritti toppuutella tätä innostusta, kun tosiaan vielä niin alussa ollaan ja kesken voi mennä.. On nyt sitten vähän olo ettei miehelle kehtaa sanoa mitään koko raskaudesta ennenkuin se 12 raskausviikko on ylitetty

 

[Ulpu]

@Henskukka mulla on melko samanlainen tilanne kuin sinulla. Työskentelen myöskin asiantuntijatehtävässä ja kerroin heti lapsettomuushoitojen alkaessa paitsi esimiehelleni myös lähityöyhteisölle. Koin, että muuten asia menee kiusalliseksi salailuksi.
Hauskan tästä tilanteesta tekee se, että tulin luomusti raskaaksi melkein kahden vuoden yrityksen jälkeen
En ole vielä ajatellut kauanko olen kotona. Minua ei sinänsä huoleta talous, koska on tässä vuosien varrella jo ehtinyt säästämään ja mies on hyväpalkkaisessa työssä. Olen melko työorientoitunut ja tuntuu kamalalta olla pois töistä pitäisiköhän opiskella joku tutkinto äippälomalla ja hoitovapaalla

 

[Eleonoora]

Minulla on vakkarityö sosiaalialalla ja ajattelin että kerron aikaisintaan nt-ultran jälkeen töissä ellei sitten tule jotain oiretta tms miksi kertoisin aiemmin :)mietiskelin jo että kivasti voisi kesää viettää kotona kun ekaa kertaa on täydet kesälomat ja sitten suoraan jäisi äitiyslomalle :angelic: mutta eihän sitä vielä tiedä kuinka käy

 

[Eleonoora]

Vaikka raskaus onkin ihan alussa, niin kyllä tässä on ehtinyt jo vaikka mitä miettimään: milloin kerron omille ja miehen vanhemmille asiasta (appiukko tosin saattoi eilen arvata kun en juonut alkoholia ja tupakoinninkin olen lopettanut, tuli kommenttia että mahtaako moiselle käytökselle olla syynä vauva.. ), milloin kerromme lapsille, milloin kerron töissä, milloin voin aikaisintaan jäädä äitiyslomalle.. äsken jäin kiinni kun katselin pinnasänkyjä
Mies jo yritti toppuutella tätä innostusta, kun tosiaan vielä niin alussa ollaan ja kesken voi mennä.. On nyt sitten vähän olo ettei miehelle kehtaa sanoa mitään koko raskaudesta ennenkuin se 12 raskausviikko on ylitetty

Miä oon selaillut toria jo moneen otteeseen ja löysin täydelliset yhdistelmävaunut mutta mutta, en tiedä koska uskaltaa tehdä ensimmäisiä hankintoja....

 

[Mörkö]

Miä oon selaillut toria jo moneen otteeseen ja löysin täydelliset yhdistelmävaunut mutta mutta, en tiedä koska uskaltaa tehdä ensimmäisiä hankintoja....

Mä kans selailin eilen mooonta tuntia tuplarattaita Ja en ees tiiä kandeeko meijän semmosia ostaa vai pitäiskö koittaa pärjätä normivaunuilla plus seisomalaudalla...

Vauvanvaatteita oon jo vähän shopannut, mutta se nyt ei yllätä ketään Esikoiselle ostin jo monta vuotta ennen plussaa vaatteita Lastenvaatefriikki tässä terve.

 

[Ulpu]

Mä en uskalla hankkia mitään, mulla on valtava stressi tästä raskaudesta. Pelkään tällä hetkellä kaikkea, tuulimunaa/keskenmenoa/kohdunulkoista/jotain muuta. Eilen illalla kun taas pohdin asiaa, annoin itselleni luvan odottaa ensimmäisen kolmanneksen päättymistä, siihen mennessä pitäisi olla myös NIPT-tulos tiedossa.
Jos sinne asti selvitään, sitten menen ostamaan potkuhousut

 

[lumihuurre]

Mä en uskalla hankkia mitään, mulla on valtava stressi tästä raskaudesta. Pelkään tällä hetkellä kaikkea, tuulimunaa/keskenmenoa/kohdunulkoista/jotain muuta. Eilen illalla kun taas pohdin asiaa, annoin itselleni luvan odottaa ensimmäisen kolmanneksen päättymistä, siihen mennessä pitäisi olla myös NIPT-tulos tiedossa.
Jos sinne asti selvitään, sitten menen ostamaan potkuhousut

Minulla kanssa aika paha ahdistus, tuntuu että jos menen ostamaan jotain, niin "kiroan" samalla koko raskauden ja heti käy jotain kauheaa. Kai se on se pitkänpitkä yritys, ei oikein vielä tahdo uskoa että tämä on tottakaan.

Mutta aijai kun tekisi mieli jo myös shoppailla, tai myös ommella tai neuloa jotain! Pitääkin alkaa tutustua kaavoihin, että mistä niitä nykyään näppärimmin saa - viimeksi olen aktiivisesti ommellut joskus teini-iässä, ja silloin suuntana oli aina vaan Suuri Käsityölehti. Saa vinkata, jos on hyvää lähdettä kaavoille tiedossa!

 

[Mörkö]

Joo kyllähän sitä aikoinaan ajatteli, että on ite jotenkin pilannut koko vauvan tulon (useempia vuosia itelläkin yritystä jne) kun on ostellut kaikkea... Mut nyt mulla on parhaillaan päikkyjä nukkuva elävä esimerkki, että kyllä se vauva tuli vaikka oli kaikkea ostellut (En kyllä silti meinaa vaunuja tai mitään muutakaan isompaa ostaa vielä aiiiikoihin..)

Mut ymmärrän siis kyllä hyvin että jos pelottaa!

Kyl muakin itseasiassa jännittää tosi paljon, et näkyykö varhaisultrassa sitten mitään... Tai näkyykö väärässä paikassa Yhtä jännäämistä tää on kyl loppuun asti ja kiitos ekan synnytyksen pelkään sitäkin sit nykyään

 

[Dumbo]

Täällä sama, pelko on läsnä joka päivä, en siksi uskalla mennä asioiden edelle. Ja jos käykin huonosti, niin itken itkuni mieluummin ilman mitään vauvahärpäkkeitä

 

[MariaSha]

Ääh.. Ovistestin viivat on heikentyneet merkittävästi eilisestä, ja raskaustestiä en pääse hakemaan.. Taasko yksi kemiallinen..

 

[Dumbo]

Ääh.. Ovistestin viivat on heikentyneet merkittävästi eilisestä, ja raskaustestiä en pääse hakemaan.. Taasko yksi kemiallinen..

Voi ei! Mutta toivoa on, eihän ovistestit kuitenkaan ole suunniteltu raskauden todentamiseen. Jospa raskaustesti (jonka varmaan haet ensi tilassa ) näyttää paremmalta!

 

[MariaSha]

Voi ei! Mutta toivoa on, eihän ovistestit kuitenkaan ole suunniteltu raskauden todentamiseen. Jospa raskaustesti (jonka varmaan haet ensi tilassa ) näyttää paremmalta!

No joo, niinpä.. Poltteli lähteä hakemaan mutta on satanut niin paljon lunta että jää auto kiinni Mutta en taas tiiä mitä ajatella kun äsken kokeilin uudestaan niin tuli tasavahvat. Vahvimmat tähän asti. Aika jännä kun aina sanotaan että aamulla tulee vahvin tulos mutta ei mulla kyllä mene niin..

 

[Dumbo]

No joo, niinpä.. Poltteli lähteä hakemaan mutta on satanut niin paljon lunta että jää auto kiinni Mutta en taas tiiä mitä ajatella kun äsken kokeilin uudestaan niin tuli tasavahvat. Vahvimmat tähän asti. Aika jännä kun aina sanotaan että aamulla tulee vahvin tulos mutta ei mulla kyllä mene niin..

Uskotaan mieluummin niihin tasavahvoihin
Minä puolestani tein aamulla digin, ja hermostuin kun se näytti 2-3. Olisin toivonut 3+.. Viikkoja minulla nyt 5+2. Nyt olen jo toipunut järkytyksestä, mutta kyllä tämä on yhtä tunteiden vuoristorataa