Mäkin taidan tarvita pakasterasioita ennenkuin tästä enempää innostun! Noi foliovuokasysteemit on laatikkoruoille ihan käteviä kanssa kun niissä voi suoraan paistaa, iskeä pakkaseen ja myöhemmin lämmittää suoraan taas uunissa. Me kuskataan miehen kanssa yleensä töissäkin eväitä niin senkin takia on pakkasessa kätevä olla myös yhden hengen annoksia.
Loppuraskaus
- Ketjun aloittaja firstBaby
- Aloituspäivämäärä
Mä en oo myöskään mikään himoleipuri. Tykkään kyllä vieraille tehdä jotain mutta nyt on motivaatio kateissa. Viimeksi olin synnytyksen jälkeen niin huonona ettei siinä olisi leipomisesta mitään tullut eli sen varaan en laske yhtään että pystyisin jotain tekemään. Mies ei osaa keittiössä tehdä oikein mitään joten varmaan sitten hakee kaupasta jotain ellen mä jaksa nyt etukäteen ruveta pakastinta täyttämään.
Onneksi noita valmiita pakastejuttuja löytyy aika hyvä valikoima myös ja mun mielestä ainakin ovat ihan hyviä. :) Väsäsin silti äsken banaanikuivakakun uuniin kun netti katkesi ja tuli tylsää. 
Nyt pitäisi vain malttaa osa paloista pakastaakin eikä ahmia kaikkea saman tien itse. 
Nyt pitäisi vain malttaa osa paloista pakastaakin eikä ahmia kaikkea saman tien itse. 
Mää tein kaalikääryleitä pakkaseen ja leivoin porkkanasämpylöitä. Jotain muuta leipää voisi leipoa kanssa, kun syön sitä aika paljon. Sosekeitot on ihan ehdoton suosikki, joten niitäkin voisi jokupäivä tehdä. Pulled pork:ia mainasin oikein ison satsin tehdä; pakastaa erissä niin voi käyttää monissa ruuissa, kuten pizzassa, tortillojen välissä tai vaikka tehdä kiusausta. Ja sitten ajattelin suolaista piirakkaa, kun pilkkoo valmiiksi annospaloiksi niin on helppo ottaa sulamaan vaikka välipalaksi vaunulenkin jälkeen :)
Pitäisi varmaan köydä tuo kuiva-aine/säilyketölkki -varasto läpi, jos sitäkin täydentäisi. Jos nälkä iskee ja ruokaa ei ole, tonnikalapurkki ja makaroni toimii ihan hyvin. Ja "kaupanpäälle" tulee vielä nostalgiset opiskeluajat mieleen
Pitäisi varmaan köydä tuo kuiva-aine/säilyketölkki -varasto läpi, jos sitäkin täydentäisi. Jos nälkä iskee ja ruokaa ei ole, tonnikalapurkki ja makaroni toimii ihan hyvin. Ja "kaupanpäälle" tulee vielä nostalgiset opiskeluajat mieleen
Tuli ihan nälkä, kun luki näitä teidän ruokajuttuja!
Mä tykkään yleensä leipomisesta, mutta viimeaikoina on ollut aika hiljaista. Viikonlopuksi leivoin omenapiirakan ja muffineja ja tein makaronilaatikkoa, kun tuli vieraita. Osa säästyi pakastimeen, mutta se onkin nyt niin täynnä, ettei sinne enää mahdu mitään. Me kyllä ostettiin käytetty irrallinen pakastinkaappi, mutta ei olla otettu sitä vielä käyttöön. Pitäs ehkä, jos jaksais leipoa vielä jotain. Inspiraation se vaan vaatis. Jotenkin tuo pohjalaisemäntägeeni ei anna periksi olla tarjoamatta vieraille jotain mutustettavaa ja mielellään itsetehtyä ja kolmea sorttia vähintään... Vaikka pidän kyllä ajatuksesta, ettei vauvatervehdyksille tulevat odota mitään tarjoilua tai tuovat ne itse.
Mulla kyllä pyörii mielessä paljon se, miten huonossa kunnossa mahdan olla synnytyksen jälkeen. Että pystyykö mihinkään, jos liikkuminen, istuminen ja kaikki tekee kipeää ja pitää olla jatkuvasti imettämässä (vaikka sekin sattuis).
Mä tykkään yleensä leipomisesta, mutta viimeaikoina on ollut aika hiljaista. Viikonlopuksi leivoin omenapiirakan ja muffineja ja tein makaronilaatikkoa, kun tuli vieraita. Osa säästyi pakastimeen, mutta se onkin nyt niin täynnä, ettei sinne enää mahdu mitään. Me kyllä ostettiin käytetty irrallinen pakastinkaappi, mutta ei olla otettu sitä vielä käyttöön. Pitäs ehkä, jos jaksais leipoa vielä jotain. Inspiraation se vaan vaatis. Jotenkin tuo pohjalaisemäntägeeni ei anna periksi olla tarjoamatta vieraille jotain mutustettavaa ja mielellään itsetehtyä ja kolmea sorttia vähintään... Vaikka pidän kyllä ajatuksesta, ettei vauvatervehdyksille tulevat odota mitään tarjoilua tai tuovat ne itse.
Mulla kyllä pyörii mielessä paljon se, miten huonossa kunnossa mahdan olla synnytyksen jälkeen. Että pystyykö mihinkään, jos liikkuminen, istuminen ja kaikki tekee kipeää ja pitää olla jatkuvasti imettämässä (vaikka sekin sattuis).
Mä kans mietin, miten kurjassa kunnossa sitä sitten on kun kotiin palaan, kun esim. neuvolassa sanottiin suoraan että jos on vauvan kanssa yksin, alkuun pitää hommata kotiin joku joka on siellä mielellään yöt läpeensä 
Mulla on yleensä aikamoinen oman tilan tarve ja korkea kipukynnys, ja turvallisin olo kun saan selvitä asioista yksin -- voivatko ne siellä oikeasti tietää, että kaikki tarvitsevat siinä jonkun? Sen takiahan mulla pakastin ja säilykekaappi nyt pursuilee, dvd:itä odottaa katsomistaan ja oon varannut ihmisiltä oikeuden juoksuttaa niitä esim. kaupassa. Enkä usko että kukaan saa mitään sätkyä jos jossain muussakin jutussa pyydän siinä alussa apua, mutta pinna voi paukkua itse kullakin, jos kaikki on ihan ok ja pienehkössä kämpässä hengailee ihan varmuuden vuoksi vuorokausitolkulla joku, jolla olisi omakin elämä ja jolle pelkään olevani vaivaksi...
Doulat olivat sitä mieltä, että vaikka joutuisin sektioon enkä sen jälkeen periaatteessa saisi nostella mitään vauvaa painavampaa, parinsadan metrin päässä kaupassa käyminen vaunujen kanssa on ihan ok, kun ottaa iisisti. Mutta eiväthän nekään voi sitä varmasti tietää
Mulla on yleensä aikamoinen oman tilan tarve ja korkea kipukynnys, ja turvallisin olo kun saan selvitä asioista yksin -- voivatko ne siellä oikeasti tietää, että kaikki tarvitsevat siinä jonkun? Sen takiahan mulla pakastin ja säilykekaappi nyt pursuilee, dvd:itä odottaa katsomistaan ja oon varannut ihmisiltä oikeuden juoksuttaa niitä esim. kaupassa. Enkä usko että kukaan saa mitään sätkyä jos jossain muussakin jutussa pyydän siinä alussa apua, mutta pinna voi paukkua itse kullakin, jos kaikki on ihan ok ja pienehkössä kämpässä hengailee ihan varmuuden vuoksi vuorokausitolkulla joku, jolla olisi omakin elämä ja jolle pelkään olevani vaivaksi...Doulat olivat sitä mieltä, että vaikka joutuisin sektioon enkä sen jälkeen periaatteessa saisi nostella mitään vauvaa painavampaa, parinsadan metrin päässä kaupassa käyminen vaunujen kanssa on ihan ok, kun ottaa iisisti. Mutta eiväthän nekään voi sitä varmasti tietää
Syyskuinen olisiko tuossa neuvolaihmiset varautuneet pahimpaan eli että olisi tosi vaikea toipuminen synnytyksestä ja nukkuminen nollassa... riittäisikö jos olisi tiedossa joku ihminen jota pahan paikan tullen voi vaikka yön ylikin pyytää avuksi, mutta ei varmaan kenenkään tarvitse asumaan asti tulla jos toipuminen sujuu sutjakasti? :) Ehkä siinä on ajatus ettei sitten siinä vaiheessa kun on jo kotona tarvitse alkaa puhelimen listaa selaamaan ja miettimään ketä uskaltaisi vaivata. 
Joo, kovasti tekisi tässäkin mieli käyttää ns. maalaisjärkeä, joka sanoisi just noin. Mutta kun tosiasia on se, ettei mulla ole mitään käsitystä siitä, mitä synnytyksestä toipuminen voi pahimmillaan olla. Ja toisaalta tosiasia on sekin, että neuvoja antanut neuvolan täti tapasi mut samalla tapaamisella ensimmäisen kerran... Jospa tässä olisi vielä hetki aikaa miettiä ja jutella potentiaalisten apurien kanssa :)