Loppuraskauden oireet

Täälläkin on maitoa ruvennu tulemaan mut onneksi todella vähän et ei oo viel liivin suojia tarvinnu... Ja ensisynnyttäjille tiedoksi et niitä imetysliivejä saattaa tarvita jo siellä laitoksella itellä ei vielä ekan kohdalla niitä siel vielä mukana ollu ja oisin niitä sielä todella tarvinnut...
 
On muuten inhaa ton maidon valumisen kanssa kun mulla ainakin kovettuu päivällä sellasiks kokkareiks, jotka kivasti aiheuttaa vihlasuja välillä. Pitäis olla pyyhkimässä ja rasvaamassa kokoajan. Mutta tää ensimaidon valuminen ei vissiin takaa mitään sitten tulevasta maidonnoususta ja imetyksen käynnistyksestä?
 
Neiti, Kiitos vinkistä, tuli tarpeen! :wink Sitä vielä että missähän kohdin niitä imetysliivejä kannattaa hankkia, mietin tuota kuppikokoa meinaan, vai pitäisikö sinne synnärille sitten ottaa sellaiset imetysliivit joissa ei sitä kuppia oo ja ostaa sitten myöhemmin oikean kokoiset kun vähän näkee että millaiseksi ne tästä vielä muotoutuu?
(Hyvä selitys tuo sellaiset joissa ei sitä kuppia oo mutta nii ymmärsitte varmaan mitä meinasin :grin)

Nepala, Samaa oon miettinyt, että kertookos tää ensimaito jotain siitä kuinka hyvin se maito nousee sitten?
 
Mulle ainaski sanottii neuvolasta että ei oo vaikutusta maidon nousuun paremmin tai huonommin vaikka nyt vuotaa ku seula.
 
Miitu esikoisen aikaan ostin imetysliivit ihan viimesillä viikoilla just sen takia ettei tiedä miten koko muuttuu, katsoin että niihin jäi vähän väljää turpoamisen varalle. Ainakin sillä kerralla onnistuin ostamaan sopivan kokoset. Voin kertoo et maidon noustua mun tissit oli varmaan pään kokoset, kuppikoko on nyt isompi ku sillon joten huhhuh millaset ne tällä kertaa varmaan tulee olemaan :D
 
Imetysliiveihin kannattaa jättää vaikka yhden kuppikoon verran lisätilaa. Kun maito nousee niin tissit on kuin räjähtämässä "kirjaimellisesti". Mutta sekin tasaantuu siitä muutaman viikon kuluttua vaikka imetystä täysin jatkaakin. Mun mielestä se tissien koko elää siinä omaan elämää jonkun aikaa... Parhaimmat liivit siihen alkuun on jollain lailla joustavat joita voi käyttää yötä päivää. Niitä parempia ja erilaisia voi sit hankkia synnytyksen jälkeenkin mutta parit mukavat on hyvä olla jo valmiina.

Mulla on aina tullut tota ensi maitoa ja maito on noussut jo ekan vuorokauden aikana sairaalassa...
 
Nyt on 31vko menossa ja oireita vaikka kuinka,ku kuudes tulee. Iskiaskipua.. Pidätysheikkous.. Lonkkakipu. Painatus.. Supistuksia vaikka minkä sorttista. On sukkapuikkosupistuksia, menkkajomotusta, selkäpuolensupistuksia.. Maha menee kovaksi ja painattaa alas vauvaa.. Polttavaa tunnetta.. Lantiokipu ja reisien kipua. No onki alkanu tapahtuun. Neuvolassa kävin lekurilla tarkistaa paikat tänää ja 3 kanavaa maximissaan ja sentin auki ja sisäsuu kii,mut pehmeä ja pää tai joku muu selvästi tuntuu. Lauantaina suoisteli nii kovasti,et maha tippuu ja alhaalla on pysynyt. Eilen tuli aamulla keltaista limaa jossa vähä ehkä ruskehtavaa seassa. Limatulpan en oo ku kerran nähny ja oli keltapunaruskealimamöhkäle :-D. Tiedä sit mitä eilinen oli. Ennen sillo tällö suppareiden jälkee tullu kirkasta paksua limaa. Ja kädet puutuu entistä pahemmin ja siitä varoitteli lekuri ku raskaus ilmeni. Hermot jotenki puristuu entisestään helpommin. Ei kuulema vaarallista.
 
Eli kaikesta päätellen tuo liivien hankinta on melkoista hakuammuntaa :grin
 
Miten ei oo saanu käyttää liivejä?! :O nyt on ollu kyllä niin fiksuja kätilöitä taas jossain että huhheijjaa... Mää en ois kyenny elämään ku muutoinki raskauden aikana kuppikoko 75G niin siitäku vielä suurenivat varmaan 2 kuppikokoa ku maito nous ja olivat tiposen täynä.... Kuolema ois tullu :p
 
Kyumin, Miten jakselette? :)
 
Ei saanu käyttää imetysliivejä? Mä en oo koskaan edes kyselly on meinaan mun tissit ja mun liivit... Ja mähän puen mitä haluan!

Kyumin onko tilanne muuttunut mihinkään? Vieläkö siellä jaksetaan pötkötellä?
 
Kävin pikahuutelut toiseen ketjuun jo mainihteen ku en älynny eka kattoa tätä :D tilannehan on edelleen huono, mutta jospa se tästä. Sinnillä mennään niin pitkälle ku mahollista :) ipana oli kaiken hyvän lisäksi perätilassa jalat edellä, että jos menee kalvot nii voi nopsaa killua jalka haarovälistä pihalla.. Karmiva mielikuva :"D yritän suhtautua huumorilla tähän nii nuppi kestää paremmin, turhauttavaa vaan maata ku toiset hoitaa mun lapsen. Mutta saampahan olla kuiten kossin ja miehen kans kotona :)
 
Kyumin, Niin, mukavempi se varmasti kotona lepäillä jos suinkin vaan pystyy. Toivotaan ettei pienellä olis vielä turhan kiire maailmaan ja jaksuja lepäilyyn. :) (Se ei oo aina ihan helppoa vaan olla)
 
Kiitoksia tsempeistä :) juu ei miitu, esikoisen aikaanhan se meni kun ei ollut mitään niin tärkeää että olis tarvinnu peiton alta vääntäytyä ylös, mutta nyt on tilanne vähän eri.. :p toisaalta, hyvä että kävin siellä osastolla kun mun paperit oliva kaikki päin prinkkalaa :D tulipahan selvennettyä synnytystapa ja steri niille lekureille, jos ne olis NYT kirjanneet ne papereihin viimeinki oikeen niin ei tarttis ite yrittää muistaa jos synnytys käynnistyy.. Viimeksi en ainakaan olis kyenny muistamaan mitään :p
 
Kyumin tsemppiä jatkuvaan pötköttelyyn...
Lepääminen on varmasti kivempaa kotona ku sairaalassa. Mä olin tokan lapsen kohdalla pari viikkoa sairaalassa ja itkua tuhersin niinä iltoina ku mies esikoisen kanssa lähti kotiin ja ite joutu jäämään sinne. Ja meillä esikoinen oli silloin 1v 7kk niin oli kiva olla osastolla kun samassa huoneessa oli myös niitä joiden synnytys oli käynnistetty/käynnissä ja tytön mielestä siellä oli kiva leikkiä ja olla piilosta niitten verhojen kanssa...
Mä sit yleensä lähin siihen pihalle lasten leikkipaikalle ja oltiin siinä vaik osa lääkäreistä oli sitä mieltä et ei saa mennä mihinkään. Mut mulla oli kuitenkin raskausmyrkytys seurannassa eli ei vaatinu mitään vuodelepoa...
 
Kyumin tsemppejä sinne ja lepäilehän kotona kunnolla! Jospa se pikkuinen siellä suostuis vielä asustamaan yksiössään. Ymmärrän täysin kanssa miten pahalta tuntuu olla esikoisesta erossa kun itsekin tässä raskaudessa jouduin sen 3 yötä sairaalassa olla. Esikoinen oli tällöin 1 v 7 kk ja yritäpä siinä heidän käydessä olla itkemättä kun ollut niin hirveä ikävä. Onneksi alkaa meillä kaikilla olla raskaudet kohta voiton puolella ja saadaan pikkuiset sitten maailmaan niin saapi olla perheenä kaikessa rauhassa:)
 
Voisin päivitellä kuulumisia tänne, ja nyt menossa siis 30+5. Suht vaivattomasti oon päässyt, siis fyysisesti, ei oo suppareita (ees harkka), liitoskivut loistaa poissaolollaan, muutama sukkapuikko on ollut ja selkä välillä vähän oireilee. Selkä on etenkin lapaluiden kohdalta kipee, eli johtuu tost esikon nostelusta ennemmin ku raskaudesta. MUTTA mun pää; oon siis niin kettuuntunut, vihainen, äreä ja nukun huonosti, stressaan kaikesta jne. Esikon raskaus meni samalla kaavalla - fyysisesti helppo, mut voi elämä tätä henkisen puolen vaikeuksia. Äää... että mä vihaan itteeni just tällä hetkellä! Joka tapauksessa kaikille, joilla fyysisesti rankkaa, niin voimia ja jaksamista, mut ei tän päänkään kans kivaa oo. Tässä jo laskee päiviä, milloin ois koitos ohi ja oikeesti alan toivomaan, et imetys menis metsään tälläkin kertaa, et sais nää hormonit tasapainoon.

Huomen viimein kauan odotettu neuvola, eihän siitä oo ku 2 kk ku viimeksi kävin. Toisaalta nyt kun kaikki on menny hyvin, niin turhaa kai siellä juoksemaan. Ja 2 vkon päästä ultra, joka jännittää. Kiva saada jonkinmoinen koko arvio, vaikka mahan puolesta vois odotella ihan normi mitat omaavaa neitokaista :)
 
Oikeen hävettää tulla valittamaan tänne, kun muilla on vaikka mitä oireita :sad001 Minulla siis vain välillä närästystä, jos joudun olemaan pää alaspäin ja harjotussupistuksien aikaan on vatsassa yksi kipeä kohta. Säteilee jännästi selkään, kun painaa siitä. Siinäpä ne. Maha ei ole kasvanut mitenkään ihmeemmin, vieläkin pystyn sen vaatteilla piilottamaan :D
 
Takaisin
Top