Lokapoikasten odottajia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Minsu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heipsan.
Pitkä aika on kulunut. Ootte olleet mun mielessä ja on pitänyt kirjoittaa, ei vain ole pystynyt.
Meillä kävi nyt lopulta ikävästi, vappuna meni lapsivedet, ilman kipua, supistelua, mitään. Olin seuraavan yön sairaalassa ja tosiaan, kohtu oli täysin vedetön mutta sikiö hengissä ja oikean kokoinen. Tästä alkoi piinaavat viikot, uutta lääkäriaikaa ja odottelua, toivomista että vettä tulisi, oon ollut nyt vapusta saakka sairaslomalla ja välillä seinät meinaa kaatua päälle. On otettu verikokeita, koitettu seuloa infektioita, sokeritautia ihan kaikkea eikä mistää ole löytynyt vastauksia. Perjantaina sitten tuli lopullinen päätös, raskaus joudutaan keskeyttämään koska vettä ei ole ja se mitä sinne tulee, vuotaa heti pois. Mitään ei ole tehtävissä eikä lapsella ole tulevaisuutta ilman vettä. Lapsivesitutkimusta ei olla pystytty tekemään koska vettä ei ole yhtään.
Sikiö on edelleen hengissä mutta ei voi enää hyvin, kasvu on jäänyt jälkeen ja usean viikon vedettömyys on varmasti jo tehnyt vaurioita. Tänään olimme sairaalassa ottamassa esivalmistelevan lääkkeen ja perjantaina viimeistään takaisin polille ja synnytys käynnistetään. Harmi, että tämä ehti näin pitkälle. Minun olisi ollut helpompi hyväksyä tämä silloin vielä ku tämä olisi ollut normaalimpaa eli tapahtunut kriittisillä viikoilla. Nyt viikkoja on jo 19+2
Suru on todella suuri, me ollaan tätä niin monta vuotta odotettu ja pikkuinen sai lopulta alkunsa ivf-hoidoilla endometrioosini vuoksi. Juuri kun kaikista peloistani pääsin yli ja uskalsin ehkä jopa nauttiakkin hieman raskaudesta. Luulen että iso kivi on lähtenyt jo vyörymään silloin pääsiäisenä kun alkoi verinen vuoto jota kesti tuhrutteluna 3 viikkoa. Harmi, että mitään syytä vuotoon ei löytynyt ja minusta tuntui jo silloin ettei asiaa otettu vakavasti.

Positiivista nyt kuitenkin että pakastimessa on vielä 8 alkiota. Taitaa mennä vain pitkä aika että pystyy edes uutta raskautta suunnittelemaan, henkisesti kuin fyysisestikkin. Pakko kuitenki yrittää ajatella elämää eteenpäin jossakin vaiheessa.

Olkaahan onnellisia siitä mitä teillä nyt on ja on tulossa.
 
Pitkasta aikaa kirjoittelemassa. Piti jo eilen paivittaa, mutta olin liian naatti.

Lisko, tosi ikava kuulla noin kamalan surullisia uutisia! Olin kerannyt ison listan onnitteluja ihmisille ja surukseni joutuu nyt sitten pahoittelemaankin. Meilla on takana kaksi keskenmenoa aikaisemmilla viikoilla ja kylla se vaan sydamen sarkee, saatikka nain pitkalla. Iso halaus taalta meilta islannista ja hyvaa vointia. Uutta yritysta sitten kun tuntuu oikealta hetkelta!

Annie74, taallakin on alkanut kotona raiskymaan. saan ihan ennenkuulumattomia itkuraivareita. tuli itku toissapaivana ruokakaupassa ja eilen ihan muuten vaan. rayhaan miehelleni nimenomaan "vaarista sanoista", pahoitan mieleni tosi helposti ja tanaan sitten harmitus johti oikein kunnon supistuksiin, hieman kivuliaisiinkin. Taytyy koittaa ottaa rauhallisesti. Supistuksia on muutoinkin ollut, mahan kovettumisia tyyliin, mutta ei nain kovasti. Soitin laakariin ja sanoivat etta nuku rauhassa ja soita huomenna uudestaan jos ei asetu tai jos et saa nukuttua. Kylla se on jo asettunut, mutta taytyy nyt vaan olla tarkempi ja pitaytya hyvalla mielella!

Onnittelut kaikille rakenneultralaisille, Ulpukka, Zenja, Minsu, Bantsu ja olikos siella muita?? :) kiva kuulla etta teilla on kaikki hienolla mallilla. Tuulienkelilla taisi olla ultra kanssa ensi tiistaina? Niin minullakin ja eilen illalla oli vahan ahdistusta ja kamalia ajatuksia. Hyvin se menee! :) Onnea myos seka synttareiden etta puolivalin johdosta Tuulille! :)

Nanatin mietiskeli napakorua. Mulla oli nannilavistykset, jotka otin pois kun alettiin alunperin reilu vuosi sitten kevaalla sikiamaan. Kylla nuo nannit ihan kunnossa tuntuvat olevan, alkuun kun alkoi rinnat turvota enempi lavistysreiasta tuli ulos ehkapa sitten ihoa tai jotain tohnaa, mutta nyt ovat olleet siistit. Jannityksella odotan kuinka imetys sujuu. Hieman on jo maitoa tihkunut ja kanavat nayttaa olevan ihan kunnossa, riittava maara ainakin. Kylla se napakoru kannattaa varmaan ottaa pois vaan hyvissa ajoin ettei repea. Tuo putki on aika hyva idea jos sita ei halua umpeen.

Helsqulle onnittelut kaksosten johdosta! Mahtavaa! Ma salaa toivoin kaksosia jostain syysta ja oli sellanen kaksos fiiliskin, mutta kylla siella yksi taitaa olla.

Ronkuli, toivottavasti tuo sairaalareissu ei toistu! voikaa hyvin ja ottakaa rauhassa :)

Ja kaikille uusille ja vanhemmille, aktiivisemmille ja meille hieman vahemman aktiivisille hyvan olon toivotukset :)

Lenita ja Minsu ja moni muu on puhellut kestovaipoista ja kylla meillakin oli jo alusta asti ajatuksena kayttaa kestovaippoja. Olisi kiva kun paasisi ompelukurssille. taalla islannissa hommat on vaan vahan pienemmassa mittakaavassa ja kestovaippojen kayttajia ei ole kamalasti. tuliskos joku suomesta kurssittamaan meita? Onkos kellaan vinkkeja hyvista nettisivuista missa olisi ompeluohjeita ja muita? Kokeneempien neuvot ovat kalliita minulle, kaikki apu on ehdottoman arvostettua!! olen kylla tulossa kesalomailemaan suomeen, loytyisikohan mulle joku pikainen kestovaippaompelukurssi jklsta silloin, taytyypa googlettaa hieman :) Vaippamallejakin tuntuu olevan niin moneen junaan ja en ma oikein osaa tuomita etta mika olisi hyva ja toimiva. kuori-imu ja taskuvaippa ja mitanaitanyo?? hmm.. tahan taytyy hieman tutustua paremmin nyt.

Meilla on tosiaan ultra ensi viikon tiistaina ja siihen asti koitetaan olla jannittelematta liikoja.
Nyt nukkumaan enneku menee kukkumisen puolelle!

vointeja kaikille tasapuolisesti [:)]

Maaru
 
Liskolle Lämmin Halaus ja voimaa tähän hetkeen ja tästä eteenpäin... Samoilla viikoilla suurinpiirtein syntyi meillekin enkelivauva kolme vuotta sitten. Raskas kokemus josta läheisten tuella, puhumisella ja ajan kanssa mentiin eteenpäin... Anna kaikkien tunteiden tulla...Hetki kerrallaan uskoen tulevaan...

Ajatuksin Stardust
 
Liskolle. En osannut lähettää yksityisviestiä tämän sivuston kautta (olisin halunnut).
 
Tarinasi on lähes kopio omasta keskenmenosta viime vuoden lopulta. Tosin minulla kun meni lapsivedet, niin lapsemme kuoli heti seuraavana päivänä kohtuun (viikot olivat lähes samat).
 
Niitä oikeita lohduttavia sanoja ei ikinä ole. Niitä vääriä sanoja kuulee niin paljon, kun ihmiset pahoittelevat tapahtunutta (pitää vain muistaa, että kaikki ovat pohjimmiltaan pahoillaan, eivät vain tiedä miten sen sanoa). Mutta olen pahoillani tapahtuneesta, niin toivoisin, että kenenkään ei tarvitsisi tällaista kokea.
 
Toivon, ettei perjantain kokemuksista jää mitään kauhean suuria traumoja. Itselläni sairaala-aika meni todella hienosti, siis henkilökunta oli aivan ihana eikä synnytyksestä tullut mitään kammoa. Samoin tapahtuma lähensi paljon minua ja miestäni. Ja pikkuisen muisto elää aina mukanamme.
 
Voimia ja jaksamista, toivon kaikkea hyvää seuraavaan kertaan.
 
Voimia Liskolle suureen suruun! [:(] [:(][:(] [:(][:(] Hienoa kun jaksoit tulle meille kertomaan, arvostan sitä.

Maaru: Myllymuksuilla on ainakin tuollainen paketti mihin kuuluu kankaat, ohjeet ja kaavat
http://www.myllymuksut.com/teeseitse-tarvikepaketti-kangasvaipat-p-334.html?osCsid=27d976a9488ffb2baa8d99973b4f24dd

Itse olen ajatellut ommella itselleni kestositeitä jos tulee repeämiä tai muita vuotoja synnytyksen jälkeen. Kuukautiskuppi ei niihin vuotoihin oikein sovellu jos paikat on tuhannen....päreinä [;)]  Niin ja samoista kankaista saan tehtyä vauvanvaippoihin lisäimuja.

Itselläni huomenna rakenneultra, ei oikeastaan ole liiemmin jännittänyt, ilolla odottanut vain.

Vieraiden miesten katseissa on nykyään pieni kauhun vivahde, ihan niinkuin ne laskisivat että ei kai tuo ole minun tai jotain.... (?). Viheltelyjä on turha siis odotella. [;)]
 
Maaru laitan sinulle tähän linkin kestovaippayhdistyksen sivuille, sieltä saa myös paljon ohjeita ja vinkkejä kestoiluun. Siellä on myös tulostettavia kaavoja. Kukaan ei voi tietää etukäteen mikä malli on hirmusen hyvä juuri sinun vauvallesi, senpä vuoksi ei kannata heti 20-30 vaippaa tehdä samalla kaavalla. Lapsi voi olla pyöreä tai laiha, ohut tai paksureitinen jne. Sen vuoksi kannattaa ommella muutama vaippa eri malleilla ja sitten kun lapsi syntyy kokeilla mikä passaa parhaiten ja ommella sitten vaippoja lisää. Kun tekniikan oppii on ompelu helppoa. Itse ajattelin käyttää aluksi lapsellamme harsotaitoksia ja villahousuja. Villahousuja pystyy myös kutomaan itse hahtuvalangasta helposti mutta saa niitäkin valmiina tilata vaikka ruskovillalta. Laitan sinulle linkin myös sivuille mistä löytyy villahousuohjeita. http://www.kestovaippayhdistys.fi/vaipat/tsi.php
http://www.ullaneule.net/0108/ohjeet_villapopat.html
 
Voi Lisko, miten surullinen olen puolestanne. Niin tuttu on tuo tunne peloista, kun ongelmat alkavat, ja lopulta menetyksestä. Ei puolitoista vuotta, eikä tämä uusi raskauskaan ole saanut unohtamaan, eikä niin tietysti tarvitsekaan. Lapsi on aina lapsi. Mutta kokemuksesta tiedän, että aika parantaa.

Lohtua siis näihin surullisiin päiviin ja voimia huomiseen synnytykseen. Itselleni esikoisen synnyttäminen oli kaikessa surussaan tärkeä tapahtuma. Jaksamista myös tulevaan elämään, parisuhteeseen ja kunnes uudelleen olette valmiita yrittämään.

Simpukka yhdistys lienee teille tuttu. Vertaistukea löytyy paljon myös verkosta ja itse haluan lämmöllä suositella esimerkiksi kirjaa Maailma Mustavalkoinen - sarjakuvia lapsettomuuden surusta. Itselleni nuo kuvat ovat antaneet lohtua niin lapsettomuuden kuin esikoisen menettämisen käsittelemisessäkin.

If tears could build a stairway and memories were a lane,
We would walk all the way to Heaven, to bring you home again.
[/align] No farewell words were spoken, no time to say good-bye
You were gone before we knew it, and only God knows why.
[/align] Our hearts ache in sadness, and secret tears will flow
What is meant to lose you, no one will ever know.[/align]
 
Voimia ja jaksamista Liskolle suureen suruun ja menetykseen. [:(] Epätietoisuus on hirvittävää. Onnea myös mahdolliseen tulevaan raskauteen. 
 
Voimia ja halauksia Liskolle. Ihan kyyneleet tuli silmiin kun luin. Mulla oli vähän samantapainen raskauden päättyminen viime syksynä. Varmaan on ollut todella raskasta aikaa odotella kuinka käy. Surulle täytyy antaa aikaa vaikka pilke uudesta raskaudesta saattaa ollakin mielessä. Voimia huomiselle. Toivottavasti saat yhtä ihanaa kohtelua sairaalassa kuin minä surun keskellä. Ystävistä ja puolisosta on suuri apu!!
 
voi lisko! [&:] voimia ja jaksamisia sinulle!!! [:o]

maaru minulla myös oli nännikoru jonka otin pois muutamia viikkoja sitten.. ihanhyvin näyttää umpeutuneen ja parantuneen :) rinnat kun kasvoivat alussa niin kovasti että lävistystappi kävi hieman lyhyeksi ja alkoi painautumaan sisään.. :/ mutta hyvähän ne on ottaa ajoissa pois että ehtii kunnotta parantua ennen imetystä :)
 
mielettömän suuret osanotot LISKON ja puolison äärettömään suruun myös täältäpäin..<3 olette mietteissäni! ..sanat ei riitä..
"älä sure sitä että yhteinen aikanne on ohi, vaan iloitse siitä ajasta joka teillä oli.<3"
 
aurinkoista päivää kaikille.
 
paljon voimia ja jaksamista Liskolle, en pysty edes kuvitella miten raskas olo teillä siellä on [:(]
 
itse en noita kestovaippoja ole edes vielä ajatellut..olis varmasti erittäin hyvä homma.
ehkä mäkin jossain vaiheessa päsen ajatuksissa sinne asti, vielä olen tässä "mihin mahtuu toukan tavarat asunnossa" vaiheessa.
 
tänään oli jännä päivä kun oli rakenneultara..tosin enemän toi miekkonen sitä taisi jännittää.
kaikki oli kunnossa, mitat oli niinkuin tässävaiheessa kuuluukin.
ja poikahan sieltä on tulossa <3 mahtavaa..ei ollut mitään toiveita itsellä niin hieno fiilis.
pikkuveljeni kaksospojat saavat leikkikaverin [;)] vaikka tosin ovat jo 3 v.
nyt voi alkaa miettimaan nimeä enemän [:D]
 
ihana ilma ollut, mutta kylmäähän ne ensviikoks taas lupaili [&:] kurjaa.
 
ai niin mun piti kysellä että millon olette kyselleen kummiehdokkailta että tulevatkos?
vaikka itsellä onkin 3 kummipoikaa en yhtään muista millon tuli pyyntöä:)
eipä tässä mitään kiirettä ole, mutta olenpahan vaan miettinyt ..
 
mutta juu jaksamisia kaikille taas se viikonloppu sieltä tekee tuloaan
 
 
 
Suuret kiitokset Lenitalle ja Rypylle vinkeista!! ma olen tassa pyoritellyt mielessani liikeideaa, islannissa kun nama kestovaippa-asiat on vauvan tossuissa viela. josko minun pitaisikin ruveta tuomaan suomalaista knowhowta tanne. pienen pieni vauvatarvike putiikki. taytyypa alkaa kirjoittaa liiketoimintasuunnitelmaa!! :) jos on suosituksia muista suomen nerokkuuksista (kuten myllymuksut) niin otan milellani vinkkeja vastaan! taytyy tyollistaa itsensa taalla laman keskella :) ja ei ole siis tarkoitus kopioida vaan myyda muiden tuotteita :)

Mulla supistelu on jatkunut ja tanaan neuvolassa pohdittiin etta pitaisko vahentaa toita. onko muilla kokemuksia??

maaru[:)]
 
Minullakin supistukset jatkuneet tosi kovina ja väliin kivuliainakin ja tänään ainakin ajattelin taas neuvolaan soitella ja kysyä josko sitä sinne lääkärille mentäis ylimääräiselle käynnille. Kun ei pysty edes rauhallista lenkkkiä koiran kanssa tekemään, etteikö jo maha yhtäkkiä mene kivikovaksi ja sitten rupeaakin jo sattumaan. Katsotaan nyt mihin tässä joudutaan...toivon vaan että saan olla töissä kun mulla pimahtaa pää kotona:)
 
Maaru - supistelut on tuttuakin tutumpia, ikävä kyllä. Kaikista paskinta niissä on se, että kun ei voi tietää tekevätkö ne mitään tuolla alakerrassa. Ekan kohdalla en edes tiennyt mikä suppari on, ennen synnytystä. Tokan kohdalla tiesin n. viikoista 17 lähtien(enemmän kuin normaalia, kun on jo synnyttänyt) ja kolmannen kohdalla taas pieniltä viikoilta supparit oli kehissä.

Itse suosittelen kyllä ottamaan ne ihan vakavasti ja vähentämään/keventämään töitä. Sanotaan, että kivuttomat supparit on ihan harmittomia, mutta ei niistä vaan voi varmaksi kukaan sanoa.

Mulla oli erittäin kipeitä ja säännöllisiä suppareita kolmannen kohdalla, ravasin synnärillä ultrissa ja käyrillä, mutta kaikki oli joka kerta oikein hyvin, ei merkkiäkään ennenaikaisesta synnytyksestä. Kunnes sitten vaan yks aamu(viikkoja 35+2) lapsivedet lurahti lattialle, kun vessaan olin menossa.

Nyt iskee joka kerta pieni paniikki, kun supistelee... ja mietin, että kuinkahan pitkälle tämä raskaus etenee. En siis kuulu riskiryhmään tuosta ennenaikaisesta synnytyksestä huolimatta, koska mitään syytä siihen ei löytynyt. Ja tämä raskaus voi mennä vaikka yli. Eipä se silti omia synkkiä ajatuksia kovinkaan valoisaksi heikkona hetkenä muuta.

Vaikka raskaus ei sairaus olekaan, niin harva meistä ihan normisuortuksiin enää pystyy. Raskausaikana me ollaan kuitenkin vastuussa muustakin kuin itsestämme, siitä pienokaisesta joka siellä kohdussa kellii. Eli omahyvinvointi kyllä kannattaa laittaa töiden edelle...
 
Maaru, mulla on ollut kevyitä ja kivuttomia supistuksia molemmissa raskauksissa jo toiselta kolmannekselta lähtien. Eivät ole aiheuttaneet huolta, kun mitään pehmenemistä tai kohdunkaulan lyhentymistä ei ole ollut havaittavissa, mutta ovat ne ainakin minulle olleet merkkeinä siitä, että nyt on syytä jarruttaa tahtia. Ja nopeasti rauhoittuminen auttaakin niihin.

piiuska, mekin olemme miettineet kummiehdokkaita, kun niitä potentiaalisia ehdokkaita on aika vähän (moni ei kuulu kirkkoon ja toisilla tuntuu olevan kummilapsia jo pitkä liuta), mutta ketä sitten ajattelemmekin kummiksi, tarkoitus on kuitenkin pyytää vasta sitten syntymän jälkeen.
 
Maaru: varmasti kannattaa noudattaa muiden ohjeita eli ottaa rennommin. Jos saat sairaslomaa vaikka viikoksi, niin katso josko loma helpottaisi.

Piiuska: kummit tiedossa, mutta kysytään vasta syntymän jälkeen. Meillä on kummallakin yhdet sisarukset, ja koska olemme heidän lapsien kummeja, niin kait tasapuolisuuden nimissä näistäkin sitten tulee meidän lasten kummeja (jos kastamme eli tämä ei ole vielä täysin varmaa).
 
Perjantaita kaikille, pitkästä aikaa eksyin tänne.. Ei vaan ole jaksanut kiinnostaa nämä raskausjutut yhtään, kun on jotenkin niin tavis ja tylsä olo koko ajan itsellä. Ei mitään oireita, ei mitään kipuja, ei paljon maha näy, melkein unohtaa että edes raskaana on. Vanhat vaatteet menee ihan hyvin vielä, mitä nyt housuja joutuu virittelemään jatkopalalla. Hyvä vointi on ollut kaikin puolin, ruoka maistuu liiankin hyvin (onneksi kiloja ei kuitenkaan niin hurjasti ole kertynyt), nukun kuin tukki, tuntuu että parempi olo kuin koskaan. Ainoastaan yöhikoilu vaivaa joskus.. ja se tuttu vessassa ravaaminen, mutta toisaalta juonkin enemmän kuin koskaan, siltä tuntuu. Auringossa tullut istuttua, väriä tullut pintaan ihan kivasti.
Hassu juttu on se, että mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä vähemmän vauvat ja lapset tuntuu kiinnostavan.. en nyt muutenkaan ole mikään vauvojen perään hössöttäjä ollut, mutta nyt tuntuu olevan ärsytyskynnys aika matalalla jos vaikka kuulen vauvan itkua.. sitten tulee mieleen, että saa nähdä miten oman lapsen kanssa käy! Eilen oli neuvola, ja neuvolan täti sanoi, että nyt se vauva alkaa kuulla jo vaikka mitä, joten voi vaikka laulaa sille joskus. Meinasin revetä ajatuksesta.. [:D] En oikein voi kuvitella itseäni siihen tilanteeseen... mutta voihan se mieli vielä muuttua..
Ensi viikolla rakenneultra, että sitä odotellessa sitten. Mukavia odotuspäiviä kaikille, niillekin jotka ei niin jaksa intoilla... [:)]
 
Nyt on rakennekuvaukset takana ja kaikki näytti normaalilta. [:)] Sukupuolta ei sitten kysyttykään, itsellä ei ole mitään toiveita sen suhteen, molemmissa sukupuolissa on omat hauskat puolensa.

Itse en kuulu enää kirkkoon fyysisesti enkä henkisesti, joten en tiedä vielä tuleeko muksu kastettua. Riippunee miehestä, joka kuuluu vielä kirkkoon. Mutta en haluaisi että lasta kastetaan vain tavan vuoksi. Minun puolesta lapsi voi mennä esim. rippikouluun jos tahtoo ja saada kasteen silloin. En vastusta uskontoja, enkä ole täysin ateisti, kristinusko ei vaan ole minun juttu.

Tiedän ainakin yhden tapauksen missä lapsen kummi ei kuulunut kirkkoon, mutta se ei pappia haitannut, joten se kannattaa kysyä papilta etukäteen. Joillekin se käy, toisille papeille ei.

Aurinkoista perjantaita! [:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top