Lokakuun loruilut

Oltiin Jaakko Halmetojan luennolla ja mieheni kysyi, saako pakuria käyttää raskaana ollessa. Hän vastasi että kinkkinen kysymys, kun ei tuosta ole tarpeeksi tutkimusta, mutta sinänsä ei keksi sillä olevan mitään haittavaikutuksia ja itse käyttäisi jos olisi raskaana, eli saa. :D Tuon jälkeen uskalsin itsekin alkaa taas juoda pakuriteetä, ja monta viikkoa on mennyt näin. En kuitenkaan mitään hirveän stydiä uskaltaisi taikka montaa kuppia päivässä. Sama juttu vähän muidenkin yrttien, ravinnelisien ja stimuloivien juttujen suhteen.. viikonloppuna Ammaa halailemassa maistoin mieheni ostamaa minttusuklaasmoothieta joka pärähti ihan kunnolla päähän! Siinä oli raakakaakaota ja macaa, ja oli niin hurjaa tavaraa että jäi maistamiseen.

Tuntuu vähän flunssan tuntua, kunpa menisi pois! Tyyppi se vain kasvaa mahassa ja nyt sitä ei voi olla huomaamatta. 19. viikko meneillään jo! :)
 
Mulla menossa 17+1 ja nyt ihan viikon sisällä on maha alkanu kasvaa enemmän. Vöistä alkaa loppua reiät kesken. :eek: Nyt en ihmettelis, vaikka joku alkaisi kiinnittää huomiota keskivartalon muotoihin... :)

Olotilat vaihtelee. Hetken luulin jo päässeeni pahoinvoinnista eroon, mutta nyt viime päivinä se onkin tullut takaisin! Alkaa jännittää, että mennäänkö tän öllötyksen kanssa sitten loppuun saakka. Mikä pettymys. :confused: Ruokailun jälkeen päivällä on ollut sellaista, että vääntää vatsaa kovasti ja masu menee vähän sekaisinkin. Onko kellään muulla tällaista? Mietin, että syönkö liikaa kerralla vai mistä tuo vois johtua. Muuten olo on aika hyvä.

Täällä(kin) aika tuntuu matelevan eteenpäin. Hyvä, että on jotain etappeja, mitä odottaa. Juuri nyt mennään seuraavaa neuvolaa odotellessa. Rakenneultraan on vielä toivottoman pitkä aika!
 
Huh, musta taas tuntuu, että aika suorastaan juoksee eteenpäin! Päivisin kun esikoisen kanssa puuhailee päivät niin aika menee hirmu nopeasti. Pitäisi kyllä päiviin saada tunteja lisää :) Välillä sitä jopa unohtaa, että edes raskaana onkaan, mutta tämä masuasukki ainakin ilmoittelee itsestään vähän väliä. On aika tapaus siis liikkumaan! (ei esikoinen vaan ollut ja onkin todella rauhallinen tapaus. mikään tempperamentti vauhtihirmu meille onkaan tulossa :D)

Mulla nyt muutaman viikon oikea takapuoli vihlonut ja parin viimeiden päivän taukoamatta ja todella kivuliaasti, Neuvolassa sitä harmittelin ja sitähän itseään se on, hermosärkyä mikä johtuu elimistön valmistautumisesta synnytykseen (eli suoraan sanottuna paikat löystyy) Ja kun toinen raskaus alkaa tällaisia raskauden varjopuoliakin tulla aikaisemmin. Mutta lämmin auttaa ja kävely. Istuminen tekee välillä todella kipeää. Varsinkin, jos lattialla istuu tai muuten huonossa asennossa.

Miehen kanssa suunnitellaan kahden keskeistä viikonloppulomaa. Ensimmäistä sellaista sitten lapsen syntymän. (eli nyt on mentävä, ettei veny taas 2-vuodella eteenpäin ) Suunnitelmiin kuuluu kylpylähotellissa rentoutumista ja hoitoja (mahtaakohan hieronta onnistua, kun maha kuitenkin jo sen verran iso, ettei mahalteen uskalla mennä...?) kuntosalilla treenaamista, uimista ja varsinkin NUKKUMISTA! :D Mies eniten odottaa, että saa nukkua rauhassa kunnon unet ja itse himoitsen niitä hemmotteluja. Kyllä ne jalat meinaan jo päivän niiden päällä seisomisen jälkeen alkaa tuntumaan hivenen kipeiltä.
 
Täälläkin vatsa on kasvanut jo aika selkeästi erottuvaksi. Kohta varmaan kanssa käytetään yksi kylpylälahjakortti.. sen verran turhamainen olen, että halusin selkeän vauvamahan enkä sellaista muuten vain tukevan näköistä olemusta kun joudun näyttäytymään uikkareissa. Muuten tosi hyvä olo eikä ihmeempiä vaivoja, mitä nyt vatsa vähän reistailee eli tosiaan pitää muistaa syödä tarpeeksi pieniä annoksia.

Ensikertalaisena sitä kyllä ihmettelee kun vatsalihaksia ei enää voikaan käyttää normaaliin tapaan esim. sohvalta noustessa ja eteenpäin taivutukset tuntuu kummilta. Meen kohta äitiysjoogaan niin saan vähän liikkuvuutta toivon mukaan siitä.. Ensimmäiset liikkeetkin taitaa alkaa tuntua jo, ei noista enää voi erehtyä! Jee, siellä on joku!
 
Huh, selvisin maanantaisesta hammaslääkärikäynnistä. Lääkäri oli tosi kiltti ja tutki varovasti, varmaankin sääli mua kun itkeskelin pelkkää tarkastusta. No, ei reikiä eikä se edes halunnut repiä mun jäljellä olevia viisaudenhampaita. Vähän rapsutteli hammaskiveä pois. Nyt on kyllä hyvä mieli.

Ja tänään ekaan perhevalmennusryhmään. Se on fysioterapeutin pitämä, voipi olla ihan hyödyllinen. Mullakin on selkä ihan tosi alhaalta äksyillyt, erityisesti jos yritän nousta selinmakuulta istumaan. Oonkin ottanut tavaksi kömpiä ylös aina kyljen kautta. Vähän samantyyppistä vaivaa on ennenkin ollut, joten en voi laittaa kokonaan raskauden piikkiin. Seuraavat perhevalmennukset onkin vasta joulukuussa ja ensi vuoden puolella.

Mun maha on nyt viimein hoksannut, että sen kuuluisi kasvaa :p Ei se mikään iso vieläkään ole, mutta sentään jotain. Onhan nyt jo 19 viikkoa täynnä!
 
Se on hauska kun maha alkaa nousemaan ylemmäs ja myös jopa Napa :O
Napa pamahtanu ylös tohon eteen jo pikkuhiljaa arvuuttelen tuleekohan
sekin kokonaan pihalle :)
Kun niin hoikka tapaus on ainaki ite ollut aina et nyt sen vauvamasun ainakin kyllä jo erottaa,
Linea Negra-viiva on alkanut tummenemaan ja jopa pidentyny vissiin :D

Selkäkivut, ne on joo ne ikävä juttu mut onneks nyt helpottanut. Pikkusia liikkeitä
aina sillontällön tuntuu.
Innolla odotan sitä päivää kun liikkeet vahvistuu ja muuttuu kunnon potkuiks, eipä
siihen onneks enään kauaa o.

Poikaolo on itellä jotenki nyt tullu, 5 päivää rakenneultraan :eek: :) sielä sitten selviää että
kumpi se ehkä mahdollisesti olis.
Vähän jännittää mut aika hyvällä fiiliksellä ollaan että siellä on kaikki kunnossa.
Onko muita keillä on rakenneultra tulossa? :)
Mennään nyt rv19+4
 
Sssgi Mulla pojasta (esikoinen siis) tuli tosi aikasessa vaiheessa linea negra :) nyt ei oo vielä näkynyt ja viikkoja kasassa sen 19+3

Rakenneultraakin saa odottaa vielä TASAN kaksi viikkoa, perhana :D sekin tehdään "vasta" 21+3... mä olen välillä tosi hyvillä mielin, että kaikki on hyvin, ja sitten taas hetkellisesti tulee olo, että voiko saada toista tervettä lasta... Koitan kuitenki kääntää ajatukset aina takaisin sinne postiiviseen suuntaan :)
 
Mä oon jo ihan rakastunut mahaani ja pikku pikku potkuihin :love017 Meillä on rakennultraan himpun vajaa kaksi viikkoa. Se osuu 20+6 kohdalle. Ite oon aika hyvin onnistunut olemaan positiivisella mielellä

Masukuvien puolella oli pohdintaa tuosta linea negrasta. Voiko se ilmestyä vielä näin puolivälissä raskautta vai jääkö kokonaan pois, jos ei ole vielä tullut? Ja vaikuttaako ihon väri jotenkin, eli jos on tosi kalpea/valkoinen iho niin jääkö linea negrakin todennäköisemmin tulematta?
 
Toi on ihan yleistä et miettii sitä et kai sil on kaikki varmasti kunnos ja rakenneultra jännittää,
vaikkei se ookkaan silleen kivaa kun ei malttais odottaa :D
No mä en ainakaan ite sanois et siin on mtn epänormaalia jos linea negra
tulis myöhemmin tai sitä ei edes välttämättä tule ollenkaan :O
Ku sitä ei kuitenkaan tuu kaikille ja mäki yllätyin et se tuli mulla niin aikaseen.
Eiköhän me mammat selvitä yhteisellä asenteella, :) itse oon halunnut olla vähän niillä mielin et
ku kohta jo puolväli häämöttää nii kyllä tää masuasukki on tullu jäädäkseen siihen loppuun asti.
Jännääjännää, mut on tää odotusaika monella tavoin myös ihanaa.
 
Mulla ei ole mitään linea negraan viittaavaa ja jotenkin en usko, että tuleekaan, mutta katsotaan nyt. Painoa oli tullut yllättävästi jo kolmisen kiloa kun tänään kävin vaa'alla. Vauva kasvaa hurjaa tahtia :Heartred Tiedä noista tyttö/poikaoloista sitten, en ihan usko niihin "merkkeihin" mitä vois tarkkailla, kuten mahan muoto tai makumieltymykset. Olen tietty malttamaton tietämään asian niinkuin varmaan meistä (ainakin melkein) kaikki :wink

Tosi rauhallisin mielin ollut raskauden ja koko lapsen saamisen suhteen suurimman osan aikaa. Siis huomattavasti rauhallisempi kuin kuvittelinkaan osaavani olla. Ok, roikun vauvafoorumeilla ja blogeissa x tuntia päivässä ja asia tulee entistä enemmän uniinkin, mutta en mitenkään panikoi esim. synnytyksestä tai vauvanhoidosta. Juuri eilen rauhoittelin miestäni, joka käy läpi näitä juttuja, että älä mieti niitä kauhutarinoita, niitä riittää aina... eiköhän me yhden ipanan kanssa selvitä oikein hyvin :wink Oli hienoa olla kerrankin se varmempi osapuoli. Uskon, että tämä on todella hyvä koulu siihen, että vihdoinkin oppii nauttimaan senhetkisestä tilanteesta juuri sellaisena kuin se on. Sen olen halunnut oppia jo vuosia ja jos se tulee lapsen myötä niin olen toivottavasti myös vähän leppoisampi äiti kuin osasin kuvitellakaan :)
 
Muokattu viimeksi:
Voi että, ihana lukea kun iso osa teistä jo tuntee vauvan liikkeet. Mä olen jo monena iltana yrittänyt oikein keskittyä liikkeisiin, mutta en ole varmuudella osannut vielä erottaa potkuja. Se on varmaan ihana hetki kun saa oikean kontaktin uteen perheenjäseneen. Täytyy vaan jatkaa kuulosteluja!
Laitoinkin jo tuonne masukuvakeskusteluun, että oma linea negra tuli ihan alussa, ehkä viikolla 5. Nyt siis viikkoja kasassa 18+2. Rakenneultra parin viikon päästä ja mieli ihan virkeänä selkäkipua lukuunottamatta.
 
Tosta sukupuoliasiasta vielä, se on tosiaan hauska kuunnella kun porukka tulee sua vastaan ja
kommentoi että "ihana tyttömaha" tai mitä muute vastaavaa. Fakta on se et vaikka siitä onkin kiva
aina heittää huulta noista sykkeistä ja tommosista ja joillain se osuukin just siihen sukupuoleen mitä
on veikannu nii ihmisestähän se on kiinni :)

Mut kiva sitä on tietysti aina arvailla, itsekkin joudun vielä viikonlopun odottamaan että näkee
pikkusen ja saa sitte ehkä jopa sen sukupuolen tietää :P

Meidän vauvasta oon huomannu sen et se tykkää alkaa liikkumaan jos mä syön jugurttia :D
Eikä tääkään mitään kunnon jättipotkuja vielä oo tehnyt :S niitä odotellessa, mut liikkeet selvästi erottaa.
En tiiä mistä sekin tulee. Eilen ja tnään antanut taas pikkunen merkkejä että täällä ollaan kaikki
kunnossa, kyllä ne liikkeet sieltä aina kaikilla alkaa tuntumaan.
Joskus ihan sekin oikeesti auttaa
että juo jtn makeeta mehua yms.
Saattaa masuasukki herätä siihenkin.
 
Vekkuli ilmiö tuo linea negra. Mulle ei sellaista ole ilmaantunut enkä ihon vaaleudesta johtuen osaa edes kuvitella, että sellainen tulisi. Sen sijaan masuasukin liikehdintää on alkanut tuntumaan useammin. Kaipa se sitä on, koska samat hassut tuntemukset vaan jatkuu ja lisääntyy. Tai sitten mulla on kovasti ilmavaivoja. laughing7 Nyt nuo tuntemukset on jo melkeinpä osa päivittäistä ohjelmaa. :love2 Mulla niitä tuntuu usein ihan vaan istuessa.
 
Tunnen edelleen liikkeet parhaiten istuessa ja maatessa, kun en tee mitään. Varmaan ne siitä alkaa nopsaan voimistua. Mies ei ole vielä päässyt tuntemaan liikkeitä, mutta ei ole kauheasti ollut yritystäkään. Olen varmaan se poikkeus, joka vahvistaa säännön, kun en erikoisemmin halua tietää sukupuolta :happy118 Odotan kyllä muuten rakenneultraa malttamattomana. Nyt onkin 10 vuorokautta ja 1 tunti odottelua jäljellä! :D Ultraa ennen ehditään vielä käydä neuvolassakin.
 
Mä aloin kysellä tosta linea negrasta mieheltä vasta pari viikkoo sitten kun olin lueskellu et sellainen pitäisi ilmestyä ja hän silloin tarkkaan katseli ja tuumasi että onhan siinä viiva, mutta se oli niin hentoinen että näki vasta kun tarkkaan katsoo, itse en ollut siis edes huomannut sitä :) Nyt se on hieman tummentunut, ei tarvitse enää etsiä.
Kauheasti tullut arvailuja vastaan sukupuolta koskien, itse en oikeen tiedä mitä niistä olisin mieltä, onhan se aika hassua kun jotkut sanovat niin varmasti että kyllä se on kuulkaa tyttö ja toiset että selvä poikahan teille on tulossa... :) No ens torstaina on rakenneultra joten katsotaan josko siellä paljastuisi vastaus! Haluan ehdottomasti jo tietää! Tuossa kun Hulluilla päivillä kävin niin sielläkin olis ollut kaikkea ihanaa ostettavaa, pinkkiä tai sinistä, mutta yritän vaan psyykata että ehtii ne myöhemminkin..
Täällä potkut tuntuu erityisen hyvin aamuisin kun aamiainen on syöty ja käy pitkäkseen hetkeksi selälleen.. Tuntuu ne muutenkin aika säännöllisesti kun olen syönyt tai juonut jotakin ja just istuskellessa tai köllötellessä. Siitä on vaan tullut sellainen aamutervehdys että tiedän että pikkuisella kaikki hyvin kun heti aamusta saa tuntea iskuja ja on hyvä sit jatkaa päivää :)
Kaunis, aurinkoinen päivä! Toivottavasti teillä muillakin! :)
 
Hymiöt pitää vissiin nykyään ottaa tuosta yläpalkin kautta, niin toimii. Ihmettelin itekin jonkin aikaa, kun en saanut niitä näkymään. Meillä puoliväli ens ke :)

Mieskin "ehkä varmaan" tunsi ekan liikkeen eilen illalla. Pikkukaveri ei kyllä ollu ollenkaan aktiivisimmillaan, eli ne kunnon potkut varmasti tuntuisivat. Ihanaa sunnuntaita!
 
Voi elämä rakenneultra on meillä jo huomenna :excited001
Sinänsä pahin jännitys on menny jo ohi kun siihen on niin vähän aikaa.
Odottaa vaan kauheesti taas pikkusen näkemistä:love7
Mulla on hirvee painonnousukriisi, noussu jo sen 10-11 kg ja viikkoja tääl on kasassa se 20+1 :D
Mitään raskausdiapetesta/myrkytystä ei onneks silti tartte huolehtia ainakaan neuvolan mukaan.
Käytiin eilen meidän äijän kanssa kattomassa yhtä bändiä ja huomas kyllä et masuasukki tykästyny siihen
musiikkin mitä äiti tykänny kuunnella :) Oon muuten huomannut että tällä meidän vauvalla on tuolla kohdussa
oma "suosikkipaikka" mistä aina tunnistan yleensä sen pään/pepun yms. Mut sitten kun siihen koskee se lähtee karkuun :grin
Onko muilla mitään samanlaista että niinsanotusti yllättää lapsen että "HAA se on tossa" ja sitten se mulahtaa piiloon jonnekkin toiselle puolelle :P
 
:) Huomenna rakenneultraan! :love7
Pistäydyn samalla töissä, jottei jää töitä sähköpostiin lojumaan. Saikkua on vielä 1,5 vkoa ja vaikuttaa siltä, että ainakin tuo aika on otettava hyvin rauhallisesti, kun eilenkin supisteli niin, että meinasi itku tulla aamusta. Onneksi päiväunet laukaisivat tilanteen, eikä vuotoa näkynyt.
Tänään on ollut hyvä päivä ja suunnittelin jo ihan pientä puuhastelua ulkona, mutta mies tyrmäsi sen. Kävin sitten rauhallisella kävelyllä. Olisi vain kauhia puuhasteluinto päällä, joten saan kyllä kohta hepulin.. :D
 
Meillä rakenne ultra vasta loppukuusta, joten aikaa vielä on. Kyllähän sitä mielessään miettii kumpi sieltä mahtaa tulla, mutta esikoista odottaessa oli ihanan jännittävää, kun ei tiennyt kumpi on tulossa (vaikka veikkaus oli vahva ja paikkaansa pitävä). Olisi niin mukavaa kokea se sama "jännitys" uudelleen. Tai lähinnä se, etten halua muiden tietävän etukäteen sukupuolta, mutta osaisinko olla paljastamatta sitä. Varsinkaan, kun niitä sukupuolenarvailuja alkaa tulla kyllä loppua kohden jo kyllästymiseen asti. Olen huomannut, että nämä keillä itsellään on tyttöjä veikkaa aina tyttöä ja poikien vanhemmat taas poikaa :D Mahan mallikin on niin kiinni ruumiinrakenteesta ja katsojasta! :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top