Lokakuun lorinat

Keskustelun 'Laskettu aika tammikuussa 2012' aloitti Hemppa, 3 loka 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Aibhlin Peruskäyttäjä

    Voi helvetti, sanon minä! mulla pamahti eilen selkä ja meni tunto jaloista.. ei muutaku ensiapuun ja sielä todettiin mun selän erittäin pahasti tulehtuneen.. muuten ihan jees, mutta ku ei ne voinu lääkitä mua kuin panadolilla, kun tulehduskipulääkkeitä ei voinut antaa.. määräsivät sitten panadolin lisäksi jotain lääkettä, jota käytän VAIN äärimmäisissä hätätilanteissa, sillä se aiheuttaa jo pienissä määrin vauvalle riippuvuutta.. HIENOA! Sairaslomaa olisivat määränneet KUNNOLLA, mutta minkäs teet kun ulkona seisoo 13 nelijalkaista ja työt on TEHTÄVÄ. Itkun kanssa siis tietenkin.... on tää perseestä..
  2. Arkimamma Tuttu foorumilla

    Aibhlin: 13 nelijalkaista? Toivottavasti saat jostain apua niiden nelijalkaisten hoitoon! Uskon, että kyllä läheiset auttavat, (jos/)kun ymmärtävät tilanteesi. Toinen vaihtoehto on oikeasti hakea apua joltain ammattilaiselta, joka osaa nämä nelijalkaiset hoitaa, tietenkin korvausta vastaan, mutta eikö vakuutus/muu korvaa tilaasi ja näin ollen voisit maksaa korvausta nelijalkaisten väliaikaselle hoitajalle?!
    Mutta joka tapauksessa elä oikeasti vaan itse tee töitä jos jalkasi+selkäsi ovat tuossa tilassa. Oma terveys aina ensin, sitten vasta muiden. Ja ehdottomasti nyt on oma terveys oltava ensin, kun sulla on lapsikin matkassa ja sen terveys on siinä etusijalla.
    Tsemppiä sinne!
  3. Hemppa Rakastunut foorumiin Helmimammat 2017

    Pikaisesti tulin vaan pyörähtämään ja ihmettelemään et missä on Riida? Siitä ei oo kuulunu vähään aikaan ja kun sillä on se istukka ollut kohdunsuulla, toivottavasti kaikki on kunnossa kuitenkin!
  4. Aibhlin Peruskäyttäjä

    DiaLia, ei ole minkäänlaista apua saatavilla.. Usko pois, KAIKKI keinot ollaan käytetty ja JOKA paikasta apua pyydetty. Palkallinen on ainoa mahdollisuus ja mulla EI ole rahaa palkata ketään töihin, se on täys fakta. Viimeksi ne kyselikin neuvolasta, että kai nyt saan jäädä kunnolla lomalle joulukuussa.. mutta enpä saa. Samat hommat jatkuu laitokselle asti, ja varmaan käyn synnytyksen väliskin jakamasssa hevosille iltaruoat. Himpura vieköön! Masentaa niin ietunasti!

    Mä toivon kovaa et tammikuu olis jo huomenna.. Tuntuu niin puuduttavalta. Vaivat senkun lisääntyy (jalat puutuu, pyörryttää, pahoinvointi palaa, mielialat vaihtuu (itken koko ajan), tuntuu et vatsa repeää) ja kaikenlisäksi oon ihan yliväsynyt koko ajan ja tappelen vain miehen kanssa, ei taida siitäkään tulla mitään ku me vaan soudetaan ja huovataan koko ajan. On vain sellainen tunne, et haluan jo oman nyytin kainaloon ja suukottaa ja rutistaa sen puhki!!

    Tänään mun on PAKKO palauttaa noi kelan laput, samperi soikoon, enhän mä pian saa mistään mitään rahaa ja kaikki menee ihan harakoille! Ihminen osaa sitten olla saamaton... Ja ne tavaratkin on hankkimatta.. Kuitenkin olen saanut itselleni järjestettyä kaikkea turhaa ohjelmaa raskauden suhteen, kuten esimerkiksi varattua ajan raskausajan kuvaukseen.. Niinku mulla nyt olis semmoseen hömpötykseen varaa :DD Pakko piristää itteensä silti jotenki, eihän tästä muuten tuu mitää!

    Eilen makoillessa mahatyyppi potki mielettömästi ja punki jalkaansa mun vatsanahan läpi! Ensimmäistä kertaa oikein TYÖNSI raajojaan ulos! Kutittelin hetken kantapäästä ja johan alkoi poika pyörimään.. Mulla jää öisin yöunetkin TOSI lyhyiksi, ku mahassa eletään vain siihen aikaan päivästä..

    Nyt tekis semmonen kolmen päivän hermoloma kyl hyvää!! Eilen olin Me&I kutsuilla ja taisin tuhlata muutaman euron sinnekkin..

    Mitä muille kuuluu?? toivottavasti parempaa ku MULLE :D

    Hyvää alkanutta viikkoa!!
  5. Arkimamma Tuttu foorumilla

    Aibhlin: Olet ollut ajatuksissani, en voi muuta tilanteeseesi tehdä, kun toivoa kaikkea parasta. Tosiaan mulle meni oppi aikanaan burn outin kautta perille, että kukaan meistä ei ole korvaamaton ja kukaan ei ole kone. Vaikka joka paikasta vastataan, ettei sulle ole apua, niin uskon, että saat vielä apua!

    Tosiaan oma tilanne siis on periaattessa tosi hyvä: oon terveen listoilla raskausajan (jonka jälkeen loppuelämän jatkuvat lääkkeet) ja sit ollaan täs just muuttamassa ja kaikki lapsen kamatkin on jo hankittu. Riittää tekemistä "pesän rakentamisessa" - ja siis olen tosissaan rajannut elämäni pelkästään keskittymään oman perhe-elämän perustamiseen. Tiedän, että siihen ei ole monella ihmisellä mahdollisuutta. Mut huomasin myös pinnan alla kytevän aika lailla tunteita, jotka kannattaa käsitellä tässä ennen lapsen syntymistä jo kunnolla. Siksi tarvitsen työstöaikaa ja tilanteeni ei ole siinä mielessä niin heppoisen helppo kuin se voisi jollekin kuulostaa (kuten sinulle Aibhlin).

    Lisäksi kuntoni on periaatteessa normaali, mutta loppuraskautta kohden kävelylenkit koiran kanssa ovat lyhentyneet ja lyhentyneet kun maha pistää yksinkertasen stopin aina liikkumiseen. Onneksi saimme nyt isomman asunnon ja sisäpihan, missä koiralla on vapaata tilaa kunnolla jo itsessään liikkumiseen. Totta kai koitan käydä lenkillä, mutta kerta päivään riittää ja rauhallinen lenkki tuollonkin.

    Jos Aibhlin pystysin, muuttusin avustajaksesi! Mutta kehon ja mielen nykytilan puolesta on parasta vaan levätä ja antaa tälle tilanteelle aikaa.. pakko.

    Oikeasti en tiedä, mistä voisit sitten saada tukea ja apua tilanteeseesi, mutta toivon, että löydät vielä sitä - että kaikki menee sinun ja lapsesi koko elämässä hyvin.

Jaa tämä sivu