Lokakuun lörppisketju

Housuongelmaa täälläkin, normaalit housut ei oo moniin viikkoihin enää menneet kiinni, eilen löysin yhdet farkut joita en ole aikoihin käyttäneet kun ovat olleet isot, mutta nepä menikin ihan kiinni asti!!! Woooh! Tarvisin silti vielä vähän löysemmät housut pikaisesti, töissä tarvii aika paksua kangasta olevat housut ja mie tykkään farkuista :)
 
Mulla loppu kalaöljykapselit ja ostin sitte sitä nestemäistä versiota. Vaikka se on maustettu sitruunalla ni se maku on aika karsee. Sitte ku vielä pistää yökkäyttää perään ni avot. Tänään ei etes pysyny sisällä koko litku. En todellakaan alkanu ottaa uutta annosta tilalle. :sick006
 
Jei! Tänään ois np-ultra! Toisaalta ei sit niinkään jei...jännittää ihan törkeesti. Jotenkin vaan niin pelkään keskeytynyttä keskenmenoa tai tuulimunaa. Onneksi kuitenkin illalla saa tietää oli asia niin tai näin. Mies on työreissussa eikä siksi pääse mukaan.


Joku kyseli, onko muilla kastemekkoon tms liittyviä perinteitä. Meillä pojat on kastettu miehen mamman vanhassa kastemekossa ja tyttö minulle aikanaan tehdyssä pitsisessä kastemekossa. Samaa tapaa on tarkoitus jatkaa sukupuolen mukaan :)
 
Sintille tsemppiä ultraan! Eiköhän siellä kaikki ole hyvin. :)

Kastemekko- ja kastemaljaperinne meillä on. Mekolla ollaan kastettu kaikki mun puolen suvun lapset aina minusta lähtien. Vain silkkinauhojen väritys on aina vaihtunut sukupuolen mukaan vaaleansinisestä vaaleanpunaiseen. Kastemaljan kanssa sama juttu, maljaan kaiverrettu myös aina lapsen nimi ja syntymävuosi. Eli samalla mekolla ja maljalla on siis kastettu minun lapseni kuin minut itsenikin. :) Ihana perinne minusta!
 
Meilläkin on kastettu suvun serkukset samalla mekolla, mutta se oli annettu lainaksi jollekin ei niin luotettavalle henkilölle X, joka ilmeisesti on myynyt sen eteenpäin. ÄRSYTTÄVÄÄ!!

Miehen äiti on todella taitava käsistään ja on virkannut ihanan kastemekon omille lapsenlapsilleen, ja sillä on nyt kastettu miehen siskojen lapset ja nyt sitten viimeisimpänä meidän yksvee. Ja taitaa meidän penskat nyt ollakin sitten viimeisiä ennen meidän omia lapsenlapsia. :)

Kastemalja on taas minun oma, ja sillä me kastettiin meidän tyttö ja kastetaan tuleva(t) lapsi(et).

Me tykätään tällaisista perintöjutuista tosi paljon, arvostetaan isovanhempia ja sukujuuria ja vanhempien viisauksia - mutta ollaan myös moderneja ja omien teidemme kulkijoita.


Tästä tulikin mieleeni, että mä viihdyn tosi paljon vanhusten seurassa. Heissä jotenkin vaan huokuu erilainen viisaus, elämänkokemus ja historia, joka meidän täytyisi muistaa. Nyt, kun olen työttömänä ja suorittelen opintoja loppuun, olen funtsinut ilmoittautuvani jonnekin järjestöön vapaaehtoiseksi ja käyväni esim. ulkoilemassa/lukemassa/keskustelemassa vanhusten kanssa. :)
 
Meidän lasta ei kasteta, mutta vaikka kastettaisiinkin, en tahtoisi kastemekkoa. Ne on mun mielestä vaan rumia, ja tahtoisin lapselle kivat vaatteet ekoihin juhliinsa :D Mutta nuo suvussa kiertävät mekot on kyllä kiva juttu.
 
Mun anoppi virkkas likalle nimiäisiin semmosen "kastemekon". Ei oo ihan yhtä pitkä helmainen kuin noi yleensä on ja on tosi kaunis. En vielä tiedä tullaanko käyttämään tän toisen nimiäisissä sitä kuitenkaan.
 
Onks nykyään kaikki "pappa" ja "vaari" jne teksteillä olevat isänpäivälahjat ihan out? :D Kiertelin eilen kauppoja enkä löytänyt mitään :confused: mitään mukia ei haluttas ostaa, sukat ois ollu kivat mut ei taida löytyä. Netistäkään en oikein löydä mitään sopivaa. Tarkotus olis siis löytää tuleville isovanhemmille joku tälläsen tekstin sisältävä tuote joka annettas isänpäivälahjaks. Vaatteena ei haluttas esim. t-paitaa vaan just joku sellanen "pienempi" juttu. Äsken löysin sellasen nettikaupan kun mussukat, sieltä saattas löytä jotain jos mies vaan hyväksyy (esim. nimikoitu käsipyyhe). Ainut vaan et luki et nimikoidulla tuotteella max. 2 vkoa toimitusaika et tiukille menee :|

Mietin myös jos ostaa jotkut hyvät sukat niin saakohan niihin tekstiilitussilla kirjotettua ite?
 
Mää ainaki ajattelin että kastemekko on vaan sen "virallisen osuuden" ja sitte vaihetaan jotku normivaatteet. Tai ne on varmn siellä alla. Ja ku se varmaan menee melkeen heti sitte nukkuun ni helpompi sellasissa nukkua ku kastemekossa.

Onko teijän mielestä tulevalle isälle tyhmää ostaa jotain isänpäivälahjaa? Mää haluaisin jotain pientä. Vaikka Se ei oo syntyny, ni se vauva (sikiö) on olemassa ja onhan mun mies jo tavallaan isä.
 
Saattaisin ostaa, jos raskaus olisi pidemmällä, mutta nyt en uskalla vielä. Meidän vauva on varmaan vatsassa vielä äitienpäivänä, joten sillon ehkä voi ottaa varaslähdön äitiyteen :D varsinkin kun en tiedä uskallanko lähteä oman äidin luo niin lähellä laskettua aikaa..
 
Itse taisin muistaa tuota ukko-kultaa jollain pienellä silloin kun odotin esikoista, isänpäivänä siis. Nyt en vaan muista ollenkaan, et mitähän se mahtoi olla. Nyt oon jo ollu hyvissäajoin valmiina isänpäivään, kun oon miehelle ostanut lahjan ja likka on tehnyt päiväkodissa kanssa jo jotain (kuulemma). Tänä vuonna jää kyl varmaan äitienpäivävisiitti pk-seudulle mun mummin luokse tekemättä. Yleensä ollaan siellä joka vuosi käyty, mut viimeksikin oli ihan tuskaa loka-marraskuusta eteenpäin istua autossa (esikoinen syntyi tammikuussa), et tuskin tulee lähdettyä yhtään mihinkään silloin.

Mä oon ihan ahdistunut jo, kun tissit on vuoropäivin tolkuttoman kipeet ja sit ihan normaalit ja sit noi nännit, voi perkele! Kutiaa ihan hulluna aina välillä :D Eilen koulussa oli ihan jäätävä kutina päällä ja oli hieman haastavaa olla. Lisäks eilen ja tänää on tullu semmosii tuikkasuja ihan huolella, ei siis mitään huolestuttavia tuikkasuja vaan ihan semmost perussettiä. Tiiättekö muuten, on hiukan haastavaa tuol koulus muutenkin aina välillä. Mulla iskee jäätävä väsymys tuossa 13 aikoihin, joka päivä. Oon ihan kuoleman väsynyt. Miten sitä oikein meinaa ihminen pysyä hereillä koulussa tunnilla? :eek: Ei pysty ihminen ymmärtämään.
 
Mä en itse ostanut miehelle mitään isänpäivälahjaa kun odotettiin esikoista, mutta hänen omat vanhempansa ostivat "isäksi ensi kertaa"-kirjan. Mun mielestä se oli kaunis ele. Sittemmin lahjasta tuli vielä merkityksellisempi, kun miehen isä kuoli vain kuukausi ennen laskettua aikaa.
 
Juu, ei se ristiäismekko ole päällä kuin sen hetken, kun nimi annetaan ja otetaan kuvat. Se on tosi kuuma. Meillä siellä alla oli ihan joku ohut valkoinen body tytöllä.

Sitten nimenannon jälkeen vaihdettiin omat, varta vasten ostetut ihanat juhlavaatteet päälle. :)


Mun tekis mieli jättää koko pirun isänpäivä juhlimatta! Minun mies oli niiiiiiiiiiiin dorkasika toukokuussa, että hohhoijaa. Hyvä, että muisti koko hommaa. Oli viime tipassa justiinsa muistin aikana käynyt ostamassa mulle Pirkka-kukkia ja hieronta-akatemiaan lahjakortin. Pidinkin pienen palopuheen itkettyäni ja mökötettyäni, että tätä juhlitaan. Heillä ei olla juhlittu ilmeisesti, mutta meillä on aina kotona laitettu aamupala ja aamukahvit pöytään lahjojen ja kukkien kera omalle äidille ja isälle.

Oon silti ostanut hänelle (meille- tykätään käydä tosi paljon leffassa) sarjalipun Finnkinolle ja ompelen nyt sitten vihdoinkin ainakin yhden paidan lahjaksi. Koska teen toiselle niin kuin haluaisin itselleni tehtävän..:smiley-angry026
 
...pakko muistin aikana lisätä - osti hän sittenkin jonkun vähän "hienomman" kimpun, kuin Pirkkaa. :oops:
 
  • Tykkään
Reaktiot: JMT
Oi minulle tuo hierontalahjakortti olisi toiveiden täyttymys :D eiköhän hän läksynsä oppinut, ei ehkä vaan hoksannut, jos ei kotona ole ollut tapana erityisesti huomioida päivää. Meillä ei ole juurikaan ostettu lahjoja, lähinnä aamukahvit ja muuten yhdessä vietetty päivä, tuskin haluan lahjaperinnettä meidänkään perheeseen.
 
Ei meilläkään herra muistanu minuu ensimmäisenä äitienpäivänä. Olin ehkä "aavistuksen" katkera ja sen jälkeen olen kyllä joka vuosi saanut edes jotain pientä (kyllä, mulle riittää ne kukkaset ja suklaalevy) ja se on tärkeintä. Ei varmaan uskalla ikinä enää jättää muistamatta :D

Meillä on kanssa kyllä aina vietetty äitien ja isänpäivät ihan oikein, aamupalaa, kukkia,lahjoja ym.
 
En minäkään tarkoita, että mun pitäis saada kultaa ja timantteja - vaan se, että muistaa ja huomioi. Se, että ne kukat olisi olleet jo aamulla, tai vaikka edes kortti ja suukko ja "hyvää äitienpäivää"-toivotus. Mutta kun ei, kun se oli just illasta silleen, että OHO!

Mutta varmasti jatkossa muistaa. :wink
 
Tuo äitien-/isänpäivä on meilläkin välillä aiheuttanut kiristystä. Omassa lapsuudessa aina juhlittu ko. päiviä ja sittenkin kun me lapset ollaan oltu tarpeeks isoja hanskaamaan aamupalat ja valkovuokot itse, on myös se ei juhlittava vanhempi huomioinut toista lahjalla ym. Miehellä lähinnä ollut asenteena, ettei hänen kuulu muistaa minua äitienpäivänä (tai minun häntä isänpäivänä), koska en ole HÄNEN äitinsä. Sittemmin olen saanut kyllä koulutettua :wink
 
Tajusin juuri, että minulla on laskettu aika äitienpäivänä eli 10.5. :) Jos pieni päättää tulla oikeaan aikaan ulos niin saan parhaan äitienpäivälahjan ikinä!

Minun äitini on aina ollut niin temperamenttinen, että kerran jätti hakematta minut ja isoveljeni lentokentältä äitienpäivänä, kun ei oltu puhelimitse jo aamusta onniteltu... Yritän siis itse olla vähän rennompi (lue: en halua olla kuin oma äitini!), pääasia että jotenkin muistetaan ja oikeana päivänä. :)
 
Mulla on vastaavanlainen tilanne Kuukiurustakesään, tosin ei oo äitienpäivä. Mun synttärit on 28.5 ja laskettu aika vr-ultran mukaan on 28.5!! Kuukautisten mukaan la on 30.5, joten saa nähdä saisinko maailman ihanimman lahjan synttäreiden tienoilla :)
 
Takaisin
Top