alina, tiedän tunteen! Ei yhtään huvittaisi mennä nukkumaan just noiden kaiken maailman vessassa ravaamisten ja heräämisten ja närästysten ja muiden takia, plus että kun se uni ei vaan tule. Jos olen onnellinen, voi kahden tai kolmen tunnin päästä olla jo jotain saumaa saada unta. Ja parina viime yönä oon kärsinyt hirveästä janosta aina kun oon johonkin kyljen kääntämiseen herännyt, joten kun lipittää vettä yöt läpeensä, niin sitten ravaa kahta kauheammin vessassa..[:@] Noh, jotta tehdään asioista vieläkin vaikeampia, niin neuvolassa tuli viimeksi taas puhetta nukkumisasennosta, selällään nukkumisesta. Terkka kyseli sydänääniä kuunnellessaan, että onko mun vaikea olla selälläni, johon totesin että ei, ja että itseasiassa nukunkin suurimman osan aikaa selälläni. Ja vaikka meen yleensä nukkumaan kyljelläni, herään kuitenkin melkeinpä aina selälläni. Ja taas sain kuulla, kuinka loppuraskaudessa ei saisi nukkua selällään kun maha painaa jotain pääverisuonia tms. ja istukat virtaukset voi häiriintyä. Oon vaan miettinyt, että mitenkäs nukut, kun sama minkä barrikadin/tyynyviritelmän itselleni asetan, niin aina onnistun yöllä unissani vääntämään selälleni kun se on mukavin asento. Vasemmalla kyljellä kai suositellaan, että olisi helpoin nukkua, mutta mulla ainakin se on se huonoin vaihtoehto. Onko kenelläkään muulla ongelmia tuon nukkuma-asennon suhteen? Terkka koitti kyllä sanoa, että tuo selälleen kierähtäminen voisi olla yksi syy miksi heräänkin vähän väliä, että heräisi huonoon asentoon. Mutta kun ei se tunnu huonolta. Tuntuu typerältä murehtia sitä, että nukkuu ainoassa itselle hyvässä asennossa, mutta murehtiihan sitä jos se kerran on haitaksi vauvalle. On tämä raskaus taas vaihteeksi vähän turhan monimutkaista..[&:]
Minä jo ehdin miettimään, että onko melela jo laitoksella kun ei ollut kuulunut mitään koko päivänä[:D]
