Lokakuun löpinät

Pakko hehkuttaa kun mulla on niin ihana mies :) Meillä oli perjantaina 5 hääpäivä ja eilen se tuli mua töistä hakemaan ja vei mut hotelliin, kirjauduttii sisään ja vietiin tavarat huoneeseen jonka jälkeen lähdettiin leffateatterille katsomaan Mielensä pahoittaja. Tämän jälkeen ilta jatkui kolmen ruokalajin ravintola illallisen merkeissä ja sen jälkeen siirryttiin hotellihuoneeseen lämmittämään saunaa :) Olin niin huumassa vielä siitä saunasta kun meillä ei remontin takia ole ollut moneen kuukauteen kotona sauna käytössä ja en oikein ole sellainen ryhmäsaunoja niin se oli niin luxusta. Tänään aamulla vielä nautittiin ihana aamupala hotellilla :)
 
Onkos täällä muita, jotka "kehittävät" koko ajan erilaisia pelkoja? Itse siis näin, tällä hetkellä pelottaa jostain syystä, onko mahassa kaikki kunnossa kun np-ultrasta kuukausi aikaa ja seuraava eli rakenneultra vasta 4.11, samoin jännittää kuuluukohan sieltä sykettä toisella neuvolakäynnillä joka ylihuomenna, mitä jos rakenneultrassa onkin jotain ooikkeavaa, mitä jos kaikki menee pieleen, mitä jos mitä jos... Alkaa ihan ärsyttämään itseänikin tämä.

Mitään kotidoppleria me ei hankita vaan luotetaan siihen, että siellä sykettä edelleen riittää.

Samoin ahdistaa, etten ole tuntenut erityisen paljon liikkeitä vaan vain muutamia kertoja, vaikka tiedänkin että ensikertalainen tuntee niitä yleensä paljon vähemmän alussa.

Raskaus onkin selvästi erinomaista aikaa olla huolissaan kaikesta :D
 
Juu parempi ettei doppleria hanki jos siitäkin vain tulee hermostunut tapa(itse juuri olen jättänyt hankkimatta ettei tarvi huolestua). Sille kun ei oikein mitään mahda jos huonosti masukille käy...ystäväni joka läpi kävi lapsettomuushoitoja, sanoi myös että ihan neuvottu jopa olemaan sitä hankkimatta ettei mene neuroottiseksi kyttäämiseksi kun/jos raskaus todettu. Jotkut varmaan kuitenkin osaa sitä laitetta järkevästi käyttää.

Mulla tullut nyt myös hieman pelko siitä että voiko tulla kolmaskin terve lapsi, mutta ajatukset nousee vain kun niille antaa tilaa. Enempikin mulla tullut mustasukkaisia fiiliksiä ja pelkoja siitä että joku hajottaisi meidän perheen, oli se sitten toinen nainen tai onnettomuus mikä miehen veisi. Normaalisti en osaa olla juuri mustis miehestä.
Mutta tosiaan sitä varsinkin raskaana oon ollut mm.liikenteessä ym.varovaisempi, varmaan joku alkukantainen suojeluvaisto tämäkin. Äitiys myös herättää näitä vaistoja paljonkin..
 
Sanoja, mulla ainakin on juurikin noita pelkotiloja - ollut ihan alusta asti! Nyt viikon päästä RU, jännittää niin paljon, onko kaikki ok. Ajattelin kyllä neuvolassa tästä puhua, ärsyttää itseä nuo omat ajatukset ja pelot. Yöllä ei tule nukkumisesta mitään, kun pelkään unissani kääntyväni selälläni, joka varmaan joka käännön yhteydessä heräänkin ja varmistan, että nukun kyljelläni :D

Häiritsee myös, kun kunnon potkuja ei vieläkäänn tunnu, vain pieniä hipsuja silloin tällöin.. Maha kyllä kasvaa, ja eilen sain ystäväpariskunnalta käyttöön kotidopplerin, joka rauhoitti heti mieltä, kun pienen sykkeen sieltä kuulin. Viime kerrasta on kuitenkin jo yli kuukausi!

Uskon ja toivon, että rakenneultran jälkeen + kunnon potkujen alettua oma mieli rauhoittuu huomattavasti. Jotenkin sitä aina vain kaipaa jotain konkreettista "todistetta" pikkuisen voinnista. Np-ultrassa olo kyllä kantoi yllättävän pitkälle ja piti mielen vakaana :D
 
Mua on alkanut pelottaa onkohan vauva "normaali" et mitä jos oon kuitenkin syöny tai tehny jotain et on tullu joku vamma tai vastaava... tyhmäähän se on stressata tällästa mutta ku pystyiski olemaan niin. Samoin oon parina yönä nähny unta siitä et istukka ei irtoo taaskaan ja menetän paljon verta. :sad001
 
tana90 miksi pelkäät kääntyväsi selällesi? Tai siis mitä haittaa vaikka kääntyisitkin? :)
 
Joillakin selällään nukkuminen ei oikein sovi, jos kasvanut maha painaa valtimoita niin, että verenkierto istukkaankin heikkenee. Itse kyllä nukun myös selälläni niin kauan, kuin se itsestä vielä hyvältä tuntuu. Liian pitkä selällään olo saa välillä kädet puutumaan ja esikoisen raskaudesta muistan, että lopussa kyllä oli muutoinkin itsellä tukalat oltavat, jos yritti kauan olla selällään. Mutta ei siitä muuten mitään vaaraa ole.
 
Joo sama kuin liikunnassa yms, eli että elimistö kyllä pääsääntöisesti ilmoittaa jos joku asento tai aktiviteetti ei ole ok...että ei yöunia asennon takia kannata menettää... Mulla ainakin yöunet heikentyny taas tässäkin raskaudessa ihan hormonaalisista syistä, ja ärsyttäää kyllä. Puolivatsallani pystyn vielä nukkumaan, samoin selälläni ja kyljelläni(useimmin mielyttävin, mutta vaihtelee). Edelliskerrasta muistan, että ihan lopussa onnistui enää vaan toisella kyljellä, kun toisella kyljellä nukkuessa oli aina virtsarakko ihan puristuksissa ja tunnin välein olisin joutunu juoksemaan vessassa!
 
Olisikin niin helppoa vain olla olla ajattelematta (mm. tuota selin nukkumista - joka ei edes toistaiseksi tunnu pahalta! :D), mutta kun sen saisi vielä tuonne alitajuntaan asti väännettyä! :D Mutta eiköhän tää tästä, ehkä tää liika tietoisuus asioista tuo vaan lisää turhia huolia ja murheita. Pitää vain koittaa ottaa rennosti ja nauttia tästä raskaudesta täysillä!
 
Minullakin on aivan samanlaisia pelkoja kuin teillä! Pelottaa, että jos kaikki ei olekaan ok.. ahdistaa myös kun autossa on haissut pakokaasu, että olenko vauvaa myrkyttänyt ja tuleeko siitä jotenki epämuodostunut sen takia yms...

Sanoja, kyllä minuakin pelotti ihan rehellisesti sanoen viime neuvolakäynti, kun pitkästä aikaa kuunneltiin sydänäänet. Tietty pelotti kuuluuko sieltä sittenkään mitään..
 
Kiitos vinkeistä, pitääkin vispipuuroa kokeilla stevialla kun kerran tuli sitäkin hankittua. Arveluttaa vain tuo stevia kun se on ihan uusi tuote ja sitä niin kovasti hehkutetaan. Ja joo, se on luonnontuote, mutta onhan marihuana ja kokakin... ja myrkkykasveja maailma pullollaan! Ihan varmaan joku päivä vielä siitä tulee uutisissa että nyt on löydetty steviasta sikiölle vaarallisia yhdisteitä.. -taitaa täälläkin olla noita pelkoja.. ;D
Oli hauskaa kun joku mainitsi puolukka-kerma-rahkan.. just eilen tein puolukkarahkapiirakkaa, ruiskaurapohjalla ja täytteen valitsin sen reseptin mukaan, missä oli eniten rahkaa, kermaa ja munia suhteessa puolukoihin. Ja tuli kyllä hyvää! Se stevia on ainakin makeaa, vaikka en sen turvallisuuteen ihan luotakaan.

Rakenneultraan 6pv... onneks tänään anopin synttärit ja viikonlopuks ohjelmaa että pysyn housuissa ultraan asti! Kyllä näitten alamahakipujen ja -vihlasujen keskellä haluis tietää et vauvoilla on kaikki hyvin ettei kärsi "turhaan". Tunnen oloni ihan jättiläisnorsuks tän mahan kanssa, joka kasvaa hirmusta vauhtia.
 
Syysloma tällä viikolla, aion rentoutua koulusta ja neulon ja ompelen vauvalle tavaroita. :) keskiviikkona tulee 22+0 ja sitten laskettuunaikaan enää 18viikkoa. :) synnytystä alkanut miettiä enemmän. Jännittää. Tahtoisin jo kovasti päästä hoitamaan ja työntämään vaunuja. :) ollaan saatu paljon lahjoituksia. Puuttuu enää hoitopöytä tai lipasto sekä patja pinnikseen. :) sekä pienimmät tarvikkeet. Hyvin ollaan muuten saatu kaikki kasaan. Sitten kun suurempi asunto marraskuun ja joulukuun aikana saadaan niin alkaa järjetelyt ja vauvan huoneen laitto. :)
 
Täällä taitaa olla nyt vähän tällainen suvantovaihe menossa. Ei ole erityisempiä kipuja tai ongelmia, toki ajoittain harkkasuppareita ja vähän liitoskipuja, muttei sellaisia, ettei niitä kestäisi. Maha kasvaa, mutta virtaa riittää. Alkaa jotenkin vähän kyllästyttämään jo tämä raskaana olo ja ajatukset onkin jo hiljalleen siirtymässä reilun parin kuukauden päästä alkavaan äitiyslomaan. Siitä ei ole sitten enää pitkä aika, kun odotus on ohi.
 
Huhhuh, ärsyttää kun on niin avuton ja rampa olo.. Vaikka ei oo varsinaisesti mitään pahoinvointia tai kipuja, mutta tänäänkin kun käytiin koirien kanssa muutaman kilometrin lenkki niin sen jälkeen oon ihan kuollut, tuntuu ettei jaksa tehdä enää mitään ja maha painaa tonnin ja vois vaan nukkua.. -___-' Ärsyttävää, kun kuitenkin tekis mieli tehdä ja touhuta ja kun en oo tottunut tämmöiseen, että en voikaan painaa täysillä 24/7...
 
samaa täällä...alkanut lonkat kipuilemaan välillä, ilmeisesti synnyttäjän lantioni taas leviävät :D pidemmät kävelylenkit tuntuu välillä pahalta. Lisäksi masuun saattaa myös alkaa koskemaan, olisko sitten harkka suppareita jo.. Keskiraskauden energisyys taitaa minulta jäädä väliin..2krt/vko olen saanut itseni raahauduttua salille, mutta juuri muuta liikuntaa rauhallisten kävelyjen lisäksi en oo harrastanut. Vesijuoksua ajattelin tuohon lisätä 1krt/vko, enempään en edes yritä.
Pakko ottaakin rauhallisemmin kun kolmas raskaus 3,5v sisään, n. puoli vuotta sitten oikea polvi hajosi myös joten rauhassa mennään liikkumisen suhteen...raskaudet ja imetys syö kroppaa...
 
pitkästä aikaa muistin tän foorumin. Meille tuli viikko sitten koiranpentu niin alku oli rankkaa ku se metelöi yöllä mutta nyt nukkuu jo hyvin. Vahtimista ja opettajaa kyllä on mutt jos ihan hermostun laitan aitaukseen mikä sisällä siinä koira yölläkin.

mä just eilen luin kaksplus lehteä, siinä oli pelkoihin raskaana ollessa vinkki että selvittää oikeat todennäkösyydet joka juttuun mikä pelottaa niin riskithän tosi pienet. Mä en ole enää kauheesti pelännyt enemmän alussa niitä oli. Sai mielenrauhan kun tuntenut liikkeitä, dopler ollut viikkokausia käyttämättä. Tuosta selällään olosta että siinä tulee itselle huono olla niin kyllä unissaanki tajuaa kyljelleen kääntyä. Rakenneultra on torstaina varmaan ennen sitä kyll jännittää kovasti onko kaikki ok ja missä istukka on.

mulla ollut vähän iskiais tyyppistä kipua mikä oli odotettavissa ku joku lihaskramppi mikä vasemmasta pakarasta lähtee ei koskaan lauennut ja nyt välillä selkä kipeä tai vasen jalka ei meinaa totella. Tuohon vähän auttanut että en paljoa seiso tai istu paikallaan vaan pysyn liikkeessä tai puolimakuulla sohvalla. Ja yritän pitää ryhdin hyvänä. Jos vielä pahenee pitää tukivyö hommata ja hierojalla käydä.
 
mä just eilen luin kaksplus lehteä, siinä oli pelkoihin raskaana ollessa vinkki että selvittää oikeat todennäkösyydet joka juttuun mikä pelottaa niin riskithän tosi pienet. Mä en ole enää kauheesti pelännyt enemmän alussa niitä oli. Sai mielenrauhan kun tuntenut liikkeitä, dopler ollut viikkokausia käyttämättä. Tuosta selällään olosta että siinä tulee itselle huono olla niin kyllä unissaanki tajuaa kyljelleen kääntyä. Rakenneultra on torstaina varmaan ennen sitä kyll jännittää kovasti onko kaikki ok ja missä istukka on.
Minua ei valitettavasti faktat ja luvut auta, kun olen yltiöpessimistinen :p "Olen kuitenkin juuri se yksi viidestä miljoonasta" ja "Voihan sitä olla useampikin todennäköisyyksistä huolimatta" yms. Ja fiksuna tulee luettua joidenkin kauhukertomuksia, mitkä ei sitten yhtään helpota oloa.. Heti kun tuntuu kaikki olevan hyvin, niin kohta pamahtaa netissä tai jossain nenän eteen miten jollain on esimerkiksi vauva kuollut kohtuun ja siinäpä ne hyvät ja turvalliset olot meniki... Mutta tosiaan tuo, kun tuntee liikkeet niin kaikki pelko katoaa.
Meillä onkin samana päivänä rakenneultra! :)
 
Torstaina oli rakenneultra ja kaikki hyvin. Mun pelkäämä istukan paikka myös hyvä, takaseinässä eikä lähelläkään kohdunsuuta painoarvio nyt 430g ja tyttö taas näytti olevan eli siis neljäs tyttö meille, ois poika ollut kiva mutta ei sukupuoli niin tärkeä, rakas joka tapauksessa.
 
Takaisin
Top