Esikoisen synnytyksen aikana aina supistaessa se supistuskipu säteili juurikin oikeaan reiteen! Ja se sattui. Se oli melkein kaikkein kamalin kipu, koska sitä ei pysytyt mitenkään helpottamaan, esim. jos kipu on alaselässä siihen saattaa auttaa lantion pyöritys, tms.
Täällä myös väsymys on ottanut vallan. Paitsi, että nukun yöllä pitkät yöunet nukun myös päiväunet. Noh, eilen totesin että toiset päiväunet vois tehdä terää.
Viime yö meni levottomasti nukkuen. (Yleensä nukun hyvin yöt, en käy vessassa kertaakaan, tms.) Vaihdoin koko ajan kylkeä ja kyljen vaihtaminen alkaa olla jo hankalaa, kun vatsa on niin iso. Näin unta, missä mulla oli kauheat paineet, että onhan kaikki valmista kun vauva syntyy, koska sehän voi synytä vaikka nyt! Jotenki se uni sai minut levottomaksi yöllä ja siitä johtui asennonvaihtaminen. Aamulla mietin, että mitä ihmettä olen taas ajatellu, eihän tässä ole mitään kiirettä tai hätää. :) Kaikki hankinnat on pulkassa. Kehto tulee tällä viikolla ja kaikki muu on jo hommattu. Eli vaikka vauva synytyisi nyt, kehto olisi kotona, kun me kotiuduttaisiin. :)
Ja nyt huomasin, että olen jo alkanut hieman malttamattomana odottamaan vauvelin syntymää. La:han 5vk, mutta mulla on ollut alusta asti olo, että herra tulee 3-2vk etuajassa. Mun puolesta se voisi syntyä heti 21.10 jälkeen. Siihen asti on "kakkostyön" puolesta sovittuja juttuja. Ja kunhan synnytys ei käynnisty 26.10, koska silloin on mun äidin synttärit ja hän aikoo niitä juhlistaa. Mun äidin on tarkoitus vahtia esikoista synnytyksen käynnistyttyä. Mikäli synnytys käynnistyisi 26.10, niin on pari varahoitopaikkaa kylläkin. :)
Toisaalta tässä vaiheessa vielä päivät menevät nopeasti, kun on kaiken maailman menoa ja suunnitelmia. Mutta lokakuun lopulla voi aika käydä jo pitkäksi. Täytyy yrittää järjestää joka viikolle tekemistä, kylästelyä ja sellaista, niin ehkä jaksaa paremmin odottaa.
