Lokakuun löpinät :)

FB-ryhmä on jo olemassa, Puuha-Pirkolle vaan viestillä omat tiedot, niin hän voi opastaa eteen päin. Siellä meitä Maalismammoja on n. 20 henkeä tällä hetkellä.. Kiva, jos tulis enemmänkin, koska siellä tulee enemmän pyörittyä kuin täällä...
 
Rovaniemelle lupailee huomenna lumisadetta, ihanaa kun tulee talvi! Toivottavasti tulee myös kerralla, eikä vasta tammikuussa kuten viime talvena kävi :/ Talvitakkina varmaankin menisi viime talvena ostettu didriksonin parka, koska siinä on vyötäröllä säätövaraa, mutta tykkään vaihtelusta joten villakangastakkia aloin etsimään netistä. Ellokselta löysinkin kivanoloisen A-linjaisen hupullisen takin, jonka tilasin kun oli alennuksessakin. Takki tuossa Elloksen villakangastakki. Myös HM:n äityistakkia kävin kokeilemassa, mutta se oli jotenkin huonosti istuva ja korosti tosi paljon masua kun paksu kangas pönkötti masun kohdalta eikä laskeutunut kunnolla. Kirppareilta olen katsellut takkeja, mutta nyt kun ostaisin kokoa 40 niin joka paikka on täynnä kokoa 36!

Shoppailukuumeessani tilasin myös Zalandolta nahkasaappaat, mutta saapa nähä onko sopivat, sillä on aika tuurikauppaa tilata kokeilematta. Onneksi ne voi sitten palauttaa. Ja kun ei ole tietoa miten paljon jalat turpoaa niin ajattelin jättää sen sitten kevätpuolen murheeksi josko jotkut kengät sattuisi sopimaan jalkaan, miehen kenkiä en voi käyttää sillä hällä koon 45 "sukset" kun itsellä 38 :))

Kuinka moni on ostanut bellybeltin tai muun vastaavaan housujatkon? Itse sellaisen ajattelin viimeinkin tilata, koska alkaa pikkuhiljaa ahdistaa kun ei ole oikein mitään päällepantavaa. Ulkoiluhousutkaan ei mene enää kiinni, onneksi niissä on jatkettava vyö jonka varassa ne vielä pysyy ylhäällä. Tuolta mamidealla löysin tällaisen. Olen tilannut aika paljon kaikenlaista brittien Amazonista ja hoksasin katsoa tuon hintaa sieltäkin. Aikalailla samoihin hinta tulee tilaa kummasta vaan, joten ehkä suosisin kotimaista kauppaa kuitenkin. Aikaisemmin ps3 pelit olen tilannut tuolta kun jotkut pelit saa Suomen hintoihin nähden paljon edullisemmin ja  ilman postikuluja.

Kuinka moni on nähnyt vauvaunia jo? Itse olen pari kertaa nähnyt vauvasta unta (unessa on mielestäni tyttö) ja unohtelen vauvaa kokoajan jonnekin, en muista syöttää jne. Eli aikalailla epävarma olen unessa! Ovatkohan alitajunnassa olevia pelkoja siitä osaanko hoitaa vauvaa.

Vauvavakuutustakin pitänee alkaa miettimään nyt kun täällä noita juttuja lueskelin. Itselläni oli pienenä tosi paljon korvatulehduksia, voikohan sellainen ominaisuus periytyä... Tosin kierre tod,näk. johtui siitä, että meillä oli tuolloin kissa (vaikken ole todistetusti kissalle allerginen) ja kun kissa laitettiin pois myös korvatulehdukset loppuivat. Pitänee kysästä omasta vakuutusyhtiöstä tarjousta ja miettiä vielä lisää...
 
Tuo vauvavakuutushan korvaa myös sen, jos synnytyksessä käy jotain vauvalle tai vauvalla todetaan pahoja allergioita tai vammoja heti syntymän jälkeen. Jos vakuutusta ei ole, vakuutusta ei sairauksien toteamisen jälkeen enää niin helposti saa tai ei saa ainakaan täysin kattavia... Me unohdettiin esikoisesta ottaa ja pelättiin sit et jos jotain onkin vialla... no ei onneksi ollut. Nyt tälle kakkoselle otettiin vauvavakuutus jo hyvissä ajoin ettei vaan unohdu.
 
Täälläkin on tullut vähän mammavaatetta ostettua, tosin niitä on jo ennestään ollut varastossa viime kerroilta, joten sen puolesta ei paljoa tarvitse nyt investoida. Pari kivaa paitaa ja farkut olen tilannut netistä, saas nähdä mihin mittasuhteisiin tämä shoppailuinto vielä kasvaa. Talvitakki varmaan on pakko ostaa, vaikka sitä olen tässä kovin miettinyt kannattaako se. Jospa löytyisi jokin semmoinen mallin, että kehtaa käyttää sitten ei-raskaanakin. Ja kenkiä en edes uskalla vielä miettiä...

Nuo housunjatkeet on kuulemma tosi käteviä, en itse tosin ole kokeillut. Masutuubit olen myös kokenut hyviksi, kun paidat jäävät lyhyeksi (siis vaikka olisi äitiyspaitakin kyseessä). Varsinkin viimeisellä kolmanneksella tuubit on olleet hyviä, tukevat hiukan vatsaa ja selkä sekä masu pysyvät läpiminä. Tukivyön ajattelin vuokrata välinevuokraamosta, en raaski sellaista ostaa, kun hinta kuitenkin huitelee 50 euron tietämillä. Tuo vuokraus kun on ihan ilmaista. Liitoskipuja kun ihan saletisti kuitenkin tulee.

Onhan noita vauvaunia tullut nähtyä. Synnyttämässäkin jo olen käynyt :). Oli vaan vähän turhan helppo homma se suoritus :D, kesti vaivaiset 15 min! Viime yönä näin unta, että rakenneultrassa vauvalla oli sekä tytön että pojan sukuelimet, eli kumpikohan sitten on tulossa?? Muutenkin unet on olleet tosi villejä ja sekavia, tapahtumia riittää vähän joka lähtöön ja matkustellut olen paljon. Onneksi en mitään painajaisia kuitenkaan ole nähnyt.

Mua hämää, kun tunnen vaavin liikkeitä ihan vaan silloin tällöin, en edes joka päivä. Tietysti en ole vielä puolivälissä odotusta, mutta kuitenkin. Jotenkin epäilen, että istukka olisi edessä, kun en tunne liikkeitä kuin vaan sivuilla ja ihan vatsan alaosassa. Olen vaan vähän turhankin tarkka kuulostelemaan näitä liikkeitä, ja hermoilen jos on ollut päivät hiljaista. Sitten pääseekin mies kuunteluhommiin. Mites muilla, tunnetteko liikeitä päivittäin, vai saattaako olla niinkin että on parikin päivää ettei tunne juuri mitään? Voi tätä huolehtimisen määrää :).






 
RiikkaJ, jakselemisia sulle!! Tosi kurjaa kyllä, että jo tässä vaiheessa tulee supistuksia ja joutuu jäämään sängyn pohjalle... :/

*Tirppa*, mä nään vauvaunia melkein joka yö! Joko vauvan nimestä jotain tai että ollaan sairaalassa synnyttämässä tai sitten, että ollaan jo kotona vauvan kanssa. :) Mä olen melkein joka kerta nähnyt unta, että vauva on poika, kerran se on vaan tainnut olla tyttö. Mulla ei oo unissa niinkään epävarma olo, vaan pelkästään onnellinen siitä, että vauva on vihdoin täällä! <3 Kerran oli kyllä painajainenkin.. siinä mies ilmoitti, että lapsen nimi on sitten Harald.. :D

 
Täällä nähdään molemmat ihan hämäriä unia. Unet liittyy sekä vauvaan että muuten vaan ihan sekalaiseen. Viime yönä kävin bb talossa (en edes seuraa kyseisä sarjaa) ja edellis yönä pelastin ruotsin sairaalassa joukon potilaita virukselta ice powerin avulla :D Synnyttämässä oon käyny varmaa kolmesti ja kaikki kerrat on ollu semmosiis et oon vaan kääntyny ja sit vauva kainalossa pihalle :) Ukkeli oli yks yö unohtanu vauvan rattaineen vanhalle ala-asteelleen. Et unia joka lähtöön..

Vähäsen hämää ku en oo itte vielä innostunu hankkimaan ihan hirveesti mitään vauvan tavaraa kotiin. Enkä näillä näkymin ihan hirveesti sitä etukäteen hommaakkaan (katotaan ny minkälainen shoppailu into tästä vielä kehkeytyy) mutta isovanhemmat ja työkaverit on ihan innoissaa hommaamassa kaikkee. Oon vähäsen puulla päähän lyöty varsinkin tosta työkaveri puolesta ku ei kellekkään muille olla hommattu mitään yksilö lahjoja :) Ja tulevat isovanhemmat on molemmat hommaamassa omia mummula rattaita vaik välimatkaa molempiin on alle 10 km et noi omat rattaat sais kyl ihan hyvin kulkemaan sen matkaa autossa. Ja muutenki sit rattaiten lisäks ollaan hommammassa vaikka ja mitä. Varsinki oma äitylini <3 intoo piukassa. Mut siis onko kellään samaa "ongelmaa" et muut ihmiset ympärillä on innostunu ehkä hiukkasen liikaaki??

Nii ja sit mua ärsyttää ihan suunnattomasti ku sanon jotain tyyliin et kylläpäs selkä on puutunu tai ompas turvonnu olo tai jotain omaan olotilaani liittyvää ni lähes tulkoo aina joku synnyttänyt tai synnyttämätön nais puoline ihmine kommentoi vieressä et "odotappas viel muutama kuukausi ja sano sit vast..." Nii koska nyttenhän mulla ei saa särkee selkä tai turvottaa. Tai sitä on oikeus kommentoida vasta muutaman kuukauden päästä... Tulipas taas tilitettyä :)
 
Meillä miehen äiti hommas jo miehen vanhan pinnasängyn ja matkarattaat jostain säilöstä esille, lähinnä mummola-tarvikkeiksi mutta mies olisi innoissaan ottanut ne meille. Ilmoitin kyllä hyvinkin suoraan, että me saadaan pari vuotta vanha  pinnis lainaan siskolta, joten en huoli kylmässä varastossa kymmeniä vuosia ollutta sänkyä vaikkakin se toki on sen jälkeen pesty. Oma äitini innostui puolestani neulomaan myssyä, ja oli kuulemma meinannut jo viikkoja sitten ostaa jotain vaatetta, mutta sisko oli toppuutellut :) Nyt se sitten on vauvanpeittoa alkanut virkkaamaan.
Jotenkin oletan, että homma "räjähtää" käsiin kunhan h-hetki on lähempänä, niin mummoilla kuin tällä tulevalla äidilläkin ;) Huomasin tuossa jo huomaamattani ostaneeni kirppareilta vinon pinon yöpukuja, potkareita ja bodyja...ja jos sukupuoli selviää parin viikon päästä rakenneultrassa niin voipi olla että sen jälkeen ostettavaa löytyy vielä lisää.. :)
 
onkos väellä ollut ajatuksena jo mahdollinen kastemekko? Ja järjestääkö väki ylipäätään ristiäiset vaiko nimiäiset? :)
 
Meillä ainakin pidetään vain nimiäiset. Jos ne tällä kertaa pitäisi ihan kotona eikä anoppilassa, ettei anopilta lähde mopo käsistä. Minä en ole ikinä kuulunut kirkkoon, mies taisi erota kirkosta viime vuonna. Miehen kolme muuta lasta on kastettu ja kuuluvat edelleen kirkkoon. Meidän yhteiselle pojalle pidettiin vain nimiäiset viime vuonna. 
 
Täällä nähtiin viime yönä ensimmäinen synnytysuni! Sieltä tupsahti hyvinvoiva 2,5-kiloinen poika :) Eikä synnytyskään kestänyt kuin 7 tuntia! :D Saa nähdä mitä unia jatkossa tulee...
1½ viikkoa olisi rakenneultraan, jos siellä on kaikki ok, niin kysytään sukupuoltakin, josko se pieni sen uskaltais meille vilauttaa. :)
Meilläkin pidetään varmaan nimiäiset. Saa lapsi sitten itse isompana päättää haluaako kuulua johonkin uskontoryhmään vai ei.
Joku kyseli tuntuuko sikiön liikkeet jo joka päivä, ainakaan minulla ei vielä joka päivä tunnu. Ja silloin kun tunnen ne, on se yleensä vasta illalla kun on itse rauhoittunut paikoilleen olemaan. :)
 
Me pidetään todennäköisesti ristiäiset, kun kirkkoon kuulutaan. Ei olla vielä tarkemmin mietitty, että pidetäänkö kotona, kirkossa vaiko anoppilassa. Kastemekko on jo valmiina ja sillä on kastettu jo ainakin seitsemän muuta. Meidän lapsi aloittaakin viidennen sukupolven kierroksen. Perinnemekko siis, nyt vain odotellaan, että vaihdetaanko siniset rusetit vaiko saako vaaleanpunaiset rusetit olla paikoillaan. :)
 
Kyll tiällä ainakkii liikkeet tuntuu ihan hurjana, ihan alkaa jo pelottaa onkohan sillä tappelu kaveri tuolla vai painiiko vuan ruokien kanssa :D ristiäiset ihan olis tarkotus pitää, joko asuntoni vieressä olevalla seurakuntalolla tai sitten vanhempieni luona :) suvun kastemekkoa ei meinaa löytyä mistään, niin varmaan käytetään siskon tekemää mekkoa. Ja viimenen päivä olis rakenne ultra vaikka on niin hirvee poikaolo mut en tiijjä silti uskaltaako katsella kumpi on tulossa :)
 
Me pidetään vauvalle ristiäiset. Minä kuulun kirkkoon, miekkonen ei (oli kyllä ennen katolilainen, niinkuin kunnon baijerilaiset on, mutta erosi pari vuotta sitten). Miekkonen ei halunnut, että vauva kastetaan, mutta koska mulle se on kuitenkin tärkeä asia, niin sovittiin, että vauva saa miekkosen sukunimen (muuten olisi saanut mun sukunimen) ja se kastetaan sitten luterilaiseksi. :) Ristiäiset ajateltiin pitää Suomessa, kun mulla on kaikki isovanhemmat vielä siellä, miekkosella taas ei ole isovanhempia elossa enää ollenkaan. Pitää vaan löytää pappi, joka puhuis edes vaikka englantia, parempi tietty jos osaisi vielä saksaakin! Muuten ei miekkosen vanhemmat ja sisarukset ymmärrä hölkäsen pöläystä...
 
Me ei kuuluta kirkkoon, joten ristiäisiä ei tule. Nimiäiset varmasti järjestetään, mies haluaa ystäväkummit ja kaikki. Mä en ole niin tuommoisten traditioiden perään, jos olis musta kiinni jäisi varmaan pitämättä.. Luultavasti meille kotiin kutsutaan valikoima sukulaisia ja kavereita.
 
Pidetään ristiäiset. Esikoisen kohdalla mietittiin paljon sitä, halutaanko lainkaan liittää kirkkoon, mutta jotta tietyt lähisukulaiset pystyisivät jatkamaan elämäänsä niin päätettiin kastaa. Oon potenut vähän huonoa omatuntoa tuosta, mutta tietysti lapsi saa halutessaan erota kirkosta ja uskontoon liittyvät asiat kerrotaan niin kuin ne ovat. Eli ei mitään todistamatonta hölynpölyä :)
 
Ristiäiset. Vaikka miehen suku on kaikkea muuta kuin uskonnollista. Onhan nuo muutkin silti ristiäiset pitäneet.
Sehän on monelle vain perinteinen, kaunis lapsen syntymän juhlimistapa eikä oikeastaan liity uskontoon.
Esikoisella oli kirkossa, kun samalla oli meidän liiton siunaus. Nyt varmaan pienemmällä porukalla ja kotona. Saa nyt nähdä onko meillä miten iso pakkoremppa, joten riippuu siitäkin...
Toisaalta voisi olla kiva, jos keksisi tästä läheltä jonkun ihan uuden juhlien pitopaikan! Kotiin kyllä mahtuu, kun huhti-toukokuussa voi olla osittain ulkonakin.

Kastemekko on äitini alkujaan minulle tekemä, sellaine 33v vanha. Se on ollut ainakin sisaruksillanikin ja meidän esikoisella. Erityisesti pidän siitä, kun äiti on itse kirjonut siihen köynnös kuviot.

Meillä on taas hiljainen kaveri, kun edellinen. Liikkeet tuntuvat joskus. Tietysti tuon kohdun asento voi vaikuttaa myöskin.
Esikoista ei kyllä loppuraskaudestakaan meinannut saada potkimaan esim mehua juomalla. Hällä oli oma rytminsä ja eli sen mukaan. Onneksi tiesin, että mylläys alkaa illalla enkä huolestunut turhaan hiljaisista päivistä!

Sun pitää m-kukka pyytää papilta puhe valmiiksi ja teet käännöksen valmiiksi. Pidät sellaisen power point esityksen! emoticon
 
Meillä kastetaan. Ajattelin että lapsella on helpompaa ja pienempi kynnys sitten aikanaan erota kirkosta kuin siihen liittyä, jos näin haluaa.
Ja sitten oli rippikoulu aika isossa roolissa tässä päätöksessä. Itellä on niin hienoja ripari muistoja et haluun myös mun lapsien pääsevän sinne. En siis kokenut mitään valaistumista tms siellä, vaan kivoja hetkiä kavereiden kanssa kun iltaisin hiivittiin poikien puolelle tai piilossa polteltiin tupakkaa :)
Niin ja sitten on vaan kiva pitää pienelle pikku pirskeet! :) Jos ei kastettaisi niin tuskin tulisi pidettyä erikseen nimiäisiä, ilmotettaisiin varmaan tekstareina tai kortissa nimet..

Täälläkin hiljanen kaveri! Esikoisesta tunsin jo tässä vaiheessa päivittäin selkeät liikkeet nyt olen parina päivänä tuntenut jotain tosi hentoa josta en voi olla 100% varma että on vauva.. :/
 
Huh, mikä viikko taas oli töissä. Toivottavasti mun haave uran vaihdosta joskus toteutuu, ei nappaa kyllä enää tää sarka!

No asiaan, eli täälläkin ristiäiset sitten pidetään, jos kaikki menee hyvin. Kastemekko on sama, kuin pojillakin ja mun mieheni on kyseistä mekkoa pitänyt omissa ristiäisissään. Esikoisen ristiäiset meni vielä kotona, mutta tokasta oltiin eräässä juhlia järjestävässä paikassa ja hyvin todennäköisesti järjestetään tämän kolmannenekin ristiäiset jossain juhlapaikassa. Meidän tukiverkkon on sen verran pieni, ettei ole anoppia joka haluaisi auttaa järjestelyissä ja oma äitini on kuollut, joten ihan omissa näpeissä nämä hommat ja järjestelyt on. Mutta hyvin menee näinkin :).

Nyt on tullut vähän enemmän eloa tuonne masuun ja liikkeitä tuntuu yhä selkeämmin, onneksi. Hiljaista sorttia on tämä veijari tai sitten tosiaan istukka edessä tms.

IHANAA, me lähdetään tänään illalla viikoksi "pakoon" tätä Suomen pimeää ja märkää keliä etelän aurinkoon :)!! Nyt on vielä hyvä hetki matkustaa, sitten tuleekin pidempi tauko siihen hommaan. Mukavaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa kaikille ja voikaa hyvin!
 
Ristiäiset mekin pidetään vaikka mies ei kuulu kirkkoon. Hällä ei kuitenkaan ole mitään asiaa vastaan, saa laps sitten itse isompana päättää mitä tekee. Itselläkin on tuo rippikoulu mukavana muistona mielessä, se oli kavereiden kanssa yhdessä leireilyä ja tutustui uusiin ihmisiin yms., eipä se uskonnollisuus siellä sen kummemmin kiinnostanut :) Mies ei ole käynyt rippikoulua, ja kun itse haluaisin tulevaisuudessa kirkkohäät niin se on hieman hidasteena.
Kastemekko löytyy kyllä omasta perhepiiristä, en edes tiedä onko miehen suvussa sellaista.

En ole edelleenkään varma olenko tuntenut vauvan liikkeitä, en ainakaan mitään hipaisuja tai kuplia ainakaan ole rekisteröinyt (tietääkseni), tänään tuntui muutama hento tömähys, liekkö sitten niitä :)

 
*Tirppa* hentoja ne potkut / tömähdykset on täälläkin! Tosin en ole tuntenut mitään hipaisujakaan. Kuplatkin lienee olleet ihan vaan kuplia. Ja minun pitäisi liikkeet jo osata erottaa...

Joo...meille on luultavimmin uuden tulokkaan lisäksi tulossa muutakin elämän muutosta...
Ensinnäkin yhteen huoneeseen on tulossa pakkoremppa. Laajuuden tietää, kunhan uskalletaan aukaista lattia. Kiva näin talvea vasten! Vaikka kuin yrittäis saada sen vauhdilla päätökseen... Sen kanssa vaan ei oikein uskalla kevättäkään oottaa, kun nää ei tuppaa odottelulla ainakaan paremmaksi muuttumaan.

Ja osittain tästäkin syystä meillä olis toiveissa lähitulevaisuudessa muuttaa tästä kokonaan poies.
Mies on ihan kypsynyt tähän taloon! Ikuinen remppakohde, liian kaukan avusta eikä tuo ole näiden vuosien aikaan kotiutunutkaan tänne. Kaupunkilaispojalle ei "tilanpito" sitten sopinutkaan... Meillä on liikaa tilaa ja tekemistä, niin sisällä kuin ulkona. Varsinkin kun tuota remontointiakaan ei kukaan ole opettanut. Jatkuva yksin remontointi ja samalla sen tiedon etsiminen siihen, alkaa olla ollut liikaa. Toisille voi "ikuinen" vähitellen remontointi sopia, meille ei sittenkään.

Eikä omassa asuminen mitään halpaa ole ollut!!
Varsinkin, kun on ne remonttikulut päälle. Vaikka yritettiin tehdä niitä vain kun oli varaa ja molemmat töissä. Lainaahan meillä ei alunalkaen liikaa ollut, mutta halpa ei halvaksi tule...

Hah! Toiset muuttaa isompaan, kun perhe kasvaa. Me mietitään pienempää!emoticon
Sitä en tiedä minne me sitten mahdutaan. Toiveita on ainakin järkeistettävä, kun kaikkea ei voi saada mitä haluaa...

Mulla on niin "pää" sekaisin tän kaiken kanssa...
Olin asennoitunut, että lapset kasvaa täällä. Rauhallisella pikkukylällä, missä kaikki on kuitenkin lähellä.
Mutta eihän tämä tietysti ole kuin materiaalia. Lapset eivät ole koulussa, eikä niillä ei ole vielä omia kaveripiirejä. Mies ei oikeasti viihdy, eikä voi vaihtaa huonosta työpaikasta parempaankaan kun me pärjätään nykin just ja just... Ja jos haluais vaikka enemmän lapsiakin... Täällä olis tilaa, mutta siihen se jääkin. Ne työpaikatkin on kauempana...

Talon suhteen alan olla ok, kun noita yllätyksiä tulee. Ton puutarhan kanssa taidan tehdä vielä "surutyötä"... Vaikka jos vaan jonkin uuden maapläntin saan, niin kaivan varmaan koko pihan mukaani sinne!!emoticon

Sitten, kun tietäias minne ja millaiseen taloon olis järkevin muuttaa ettei tarviis enää muuttaa. Ja sais tän myyntikuntoon... Niin eikä seuraaville tietysti tulis pahoja ylläreitä!
 (tulipas tekstiä, mutta pakkohan tätä on jonnekin purkaa!)
 
Takaisin
Top