Miekin olin muuten alunperin maaliskuisissa, mutta meillä vipeltää elokuinen :)
Lokakuun juttuja
- Ketjun aloittaja Emir
- Aloituspäivämäärä
Miekin olin muuten alunperin maaliskuisissa, mutta meillä vipeltää elokuinen :)
Sallahaa mulla oli 2 ensimmäisestä raskaudesta se tunne vaan että oon raskaana (päättyi keskenmenoon molemmat), tästä mullei ollut sitä ”tunnetta” :D
Mä muistankin sut sieltä :)
Tiesin raskaudesta molemmilla kerroilla jo jonkun verran ennen kuin menkkojen olisi pitänyt alkaa. Todella selviä oireita ja "se tunne" et on raskaana.
Musta tuntuu etten oikein osaa iloita tästä raskaudesta. Kova huoli miten pärjätään taloudellisesti :/ rahat on välillä nytkin tiukoilla, eikä varmasti helpota kun jään äippälomalle.. sopivasti remonttikin kesken ja kylpyhuoneremppaa joutuu taas siirtään hamaan tulevaisuuteen. Ahdistaa vaan koko raskaus..
Musta tuntuu etten oikein osaa iloita tästä raskaudesta. Kova huoli miten pärjätään taloudellisesti :/ rahat on välillä nytkin tiukoilla, eikä varmasti helpota kun jään äippälomalle.. sopivasti remonttikin kesken ja kylpyhuoneremppaa joutuu taas siirtään hamaan tulevaisuuteen. Ahdistaa vaan koko raskaus..
Mulla oli edellisessä raskaudessa raskausmyrkytys, hepatogestoosi ja sikiön ja oman veriryhmän epäsopivuus (itse oon A-, lapsi B+). Onneksi ei kuitenkaan tullut veriryhmävasta-aineita tosta ekasta raskaudesta, joten tulevan pitäisi olla suht turvassa. Raskausmyrkytyksen riskiin ajattelin tällä kertaa varautua jäämällä maksimiaikaisin mammalomalle :). En halua toista kertaa osastolle
. Hepatogestoosi tulee jos on tullakseen... Katsotaan mimmonen soppa tästä raskaudesta tulee 
.Mites, onko muilla vielä ajatuksia/toiveita synnytyksestä? Vai onko vielä liian aikaista kysellä
?Itse toivoisin tällä kertaa mahdollisimman rauhallista, luonnollisesti etenevää synnytystä. Viime kerrasta kun oli luonnollisuus kaukana. Kropasta roikkui sen sata piuhaa kun oli katetria, ballonkia, magnesiumtippaa, oksitosiinitippaa, ja sydänanturit mahalla. Tottakai kaikki vauvan ja mun parasta ajatellen :). Vähän se silti harmitti kun kroppa olis synnytyksessä käskenyt liikkumaan, mutta kätilö kiukkuisena komentaa pysymään sängyssä
.
Ehkä mäkin nyt kirjoitan. Jospa helpottais fiiliksiä. Oon lueskellut teidän kirjoittelua, onnea plussista kaikille. Ihanan vilkasta keskustelua!
Mä tein plussatestin muutama päivä sitten. Mulla oli keväällä kohdunulkoinen raskaus, joka leikattiin ja samalla meni vasen munanjohdin. Pääsen ar-ultraan, koska kohdunulkoinen voi uusiutua, onneksi riski on hyvin pieni, mutta se kuitenkin on olemassa. Ja sepäs stressaakin kovasti nyt. En oikein osaa iloita ja varmaan vielä yli viikko odotettava sitä ultraa. Mulla olis nyt siis 4+6.
Meillä on jo kaksi lasta, joten sinänsä helpottaa kun tiedän että onnistunut raskaus on mahdollista. Mutta voi hitsi, miksei sitä vaan osaa olla rauhassa?
Oireita on, mutta niin niitä oli viimeksikin. Ja raskaustestit tosi kovasti plussalla.
Mä tein plussatestin muutama päivä sitten. Mulla oli keväällä kohdunulkoinen raskaus, joka leikattiin ja samalla meni vasen munanjohdin. Pääsen ar-ultraan, koska kohdunulkoinen voi uusiutua, onneksi riski on hyvin pieni, mutta se kuitenkin on olemassa. Ja sepäs stressaakin kovasti nyt. En oikein osaa iloita ja varmaan vielä yli viikko odotettava sitä ultraa. Mulla olis nyt siis 4+6.
Meillä on jo kaksi lasta, joten sinänsä helpottaa kun tiedän että onnistunut raskaus on mahdollista. Mutta voi hitsi, miksei sitä vaan osaa olla rauhassa?
Oireita on, mutta niin niitä oli viimeksikin. Ja raskaustestit tosi kovasti plussalla.
Mulla ei ole ollut vamuutta ennen plussaa. Joka kerta menkkoja odotellessa on vain ollut sellainen toive ja alkavista oireista huolimatta ei ole tullut sellaista varmaa oloa kertaakaan. Ennemminkin sellainen olo, että ei kai se vielä voi olla mahdollista :D
Mua jännittää jo paljon synnytys asiat, vaikka varhaista onkin. Ensimmäinen tuli hätäsektiolla rajun käynnistyksen jälkeen. Voi olla että jos siihen asti päästään ja en peloista pääse pois, niin haluaisin suunnitellun sektion. Toki normaalisti alkanut alatiesynnytys kuulostaisi paremmalta. Viimeksi tuli niin pettynyt olo, kun ei saanut sitä kokea. Mutta pääasia että saatiin lapsi terveenä ulos.
Mulla myös tuli kohtutulehdus ja kaiken kruunas päivä ennen kotiutumista tullut kasvohermohalvaus. En halua ketään peloitella. Kaikki kääntyi lopulta hyväksi ja omat kokemukset on onneksi niitä harvinaisempia.
Mua jännittää jo paljon synnytys asiat, vaikka varhaista onkin. Ensimmäinen tuli hätäsektiolla rajun käynnistyksen jälkeen. Voi olla että jos siihen asti päästään ja en peloista pääse pois, niin haluaisin suunnitellun sektion. Toki normaalisti alkanut alatiesynnytys kuulostaisi paremmalta. Viimeksi tuli niin pettynyt olo, kun ei saanut sitä kokea. Mutta pääasia että saatiin lapsi terveenä ulos.
Mulla myös tuli kohtutulehdus ja kaiken kruunas päivä ennen kotiutumista tullut kasvohermohalvaus. En halua ketään peloitella. Kaikki kääntyi lopulta hyväksi ja omat kokemukset on onneksi niitä harvinaisempia.
Niin ja joo. Mä olen kolme viimeisintä raskautta aistinut ennen testiä. Eka oli yllätys, oltiin matkoilla ja luulin että mulla oli ruokamyrkytys :D
Synnytyksistä mulla on ainoastaan hyviä kokemuksia vaikka todellakin pitkän kaavan kautta olenkin synnytellyt.
Synnytyksistä mulla on ainoastaan hyviä kokemuksia vaikka todellakin pitkän kaavan kautta olenkin synnytellyt.
Mä en ole kummassakaan tienny raskaudesta ennen testiä ja uskonut vasta sitten, kun menkat ollu myöhässä..
Synnytyksestä jäi aika positiivinen muisto, vaikka käynnistettiinkin ja sen jälkeen kaikki tapahtui rytinällä, 6h oksitosiinitipan aloituksesta oli pieni tyttö sylissä.. Nopeasta synnytyksestä huolimatta en saanut, kuin yhden tikin ja eniten otti päähän, kun ensisynnyttäjänä piti olla 3 päivää osastolla.. Toki toivoisin, että tällä kertaa synnytys käynnistyisi itsestään..
Synnytyksestä jäi aika positiivinen muisto, vaikka käynnistettiinkin ja sen jälkeen kaikki tapahtui rytinällä, 6h oksitosiinitipan aloituksesta oli pieni tyttö sylissä.. Nopeasta synnytyksestä huolimatta en saanut, kuin yhden tikin ja eniten otti päähän, kun ensisynnyttäjänä piti olla 3 päivää osastolla.. Toki toivoisin, että tällä kertaa synnytys käynnistyisi itsestään..
Mulla ei ollut mitään aistimuksia raskaudesta ennen plussatestiä. Ennemminkin oli sellainen "hällä väliä" -fiilis. Tai siis :D Tosi monessa aiemmassa kierrossa olin muka aivan varma raskaudesta, ja pettymys oli suuri, kun plussaa ei testissä näkynytkään. Niinpä tällä kertaa kielsin itseäni ajattelemasta mitään raskauden mahdollisuuttakaan. Sitten kuitenkin dpo 11 ostin testipaketin, enkä malttanut olla heti testaamatta. Ajattelin, että negahan sieltä varsinkin näin aikaisin tulee, mutta testataan nyt sitten kuitenkin. Rutiiniluontoisesti uitin tikun ja kappas... Ihan testiajan loppupuolella alkoi tikusta erottua haalea haamulainen :) Ja seuraavana päivänä digitesti varmisti.
Synnytystä en oo vielä osannut kovin paljoa ajatella. Periaatteessa kiinnostaa ottaa selvää kaikenlaisista synnytystä helpottavista hengitustekniikoista jne, mutta luulen, että ihan luomuna tuskin tulen yrittämään synnytystä :)
Synnytystä en oo vielä osannut kovin paljoa ajatella. Periaatteessa kiinnostaa ottaa selvää kaikenlaisista synnytystä helpottavista hengitustekniikoista jne, mutta luulen, että ihan luomuna tuskin tulen yrittämään synnytystä :)
Triina ymmärrän huolen, toivottavasti kaikki on tällä kertaa hyvin 
Oireiliko ku sulla mitenkään?
Mie oon miettiny synnytystä sen verran, että aion ainakin hakeutua synnytyspelkopolille, sen verta paha synnytyspettymys kalvaa yhä että itku tulee kun kattoo vaikka Toisenlaisia äitejä. Todennäkösesti raskautta muutenkin seurataan vähän enemmän, koska mulle tuli alkava raskausmyrkytys -> käynnistettiin 39+2 -> päädyttiin kiireelliseen sektioon -> spinaalia ei saatu laitettua, joten nukutus. Vauvan sykkeet romahteli ja epiduraali vei voiman omilta supistuksilta. Ja toisen jalan alta. Synnytyssalissa oltiin klo n. 07-21:30. Sektiossa sitten selvisi että vauvalla oli napanuora kaulan ympäri ja se aina supistaessa tiukkeni, oli myös avotarjonnassa tulossa. En haluaisi epiduraalia enkä spinaalia jos vaan millään pärjään ilman. Pääasia kun saisi ees alakautta synnyttää...
Oireiliko ku sulla mitenkään?Mie oon miettiny synnytystä sen verran, että aion ainakin hakeutua synnytyspelkopolille, sen verta paha synnytyspettymys kalvaa yhä että itku tulee kun kattoo vaikka Toisenlaisia äitejä. Todennäkösesti raskautta muutenkin seurataan vähän enemmän, koska mulle tuli alkava raskausmyrkytys -> käynnistettiin 39+2 -> päädyttiin kiireelliseen sektioon -> spinaalia ei saatu laitettua, joten nukutus. Vauvan sykkeet romahteli ja epiduraali vei voiman omilta supistuksilta. Ja toisen jalan alta. Synnytyssalissa oltiin klo n. 07-21:30. Sektiossa sitten selvisi että vauvalla oli napanuora kaulan ympäri ja se aina supistaessa tiukkeni, oli myös avotarjonnassa tulossa. En haluaisi epiduraalia enkä spinaalia jos vaan millään pärjään ilman. Pääasia kun saisi ees alakautta synnyttää...
Muakin pelottaa toi tuleva taloudellinen tilanne. Mies opiskelee tällähetkellä, ite valmistun vuoden lopussa. Kerkeen tekee töitä muutaman kuukauden jos vointi on ok. Mutta meillä ei ole edes vakituisia työpaikkoja. Välillä miettii oliko tää tilanne mikään hyvä nyt mutta uskon että pärjätään :-)
Mä en osaa synnytyksestä mitään sanoa kun en oo ikinä synnyttäny. Jotenkin en osaa pelätä sitä yhtään, ainakaan vielä :D
Toivon että saisin synnyttää alakautta ja epiduraalin otan jos vaan ehtii antaa.
Esikoinen tuli hätäsektiolla ni ois kiva synnyttää nyt alakautta.
Ekan lapsen synnytin ihan normisti alakautta ja se menikin ihan hyvin. Ilon siitä vei se että tiesin synnyttäväni kuollutta lasta.
Esikoinen tuli hätäsektiolla ni ois kiva synnyttää nyt alakautta.
Ekan lapsen synnytin ihan normisti alakautta ja se menikin ihan hyvin. Ilon siitä vei se että tiesin synnyttäväni kuollutta lasta.
Sallahaa, ei oireillut juurikaan. Viikolla 8 alkoi hyvin niukka vuoto ja semmoiset viiltokivut, jotka tuntuivat vähän lieviltä supistuksilta. Menin ultraan, koska halusin tietää onko raskaus menossa kesken. Sieltä sitten talla pohjassa sairaalaan ja oikopäätä leikkaussaliin. Raskausoireita oli koko ajan enemmän tai vähemmän. Hcg oli myös yli 10 000. Ikävä kokemus, mutta onneksi suht harvinaista. Ärsyttää vaan että jos nytkin ku ja joudutaan leikkaamaan niin saattaa olla päätöspiste meidän yrityksille. Voi kun pääsisin ultraan pian.
Mamma84, todella raskas kokemus sulla takana ihanaa, että olet saanut onnistuneen raskaudenkin kokea. Kuinka olet käsitellyt tuota ja miten se on vaikuttanut myöhempiin raskauksiin? Ei ole pakko vastata jos et halua. Itselläni ensimmäinen raskaus oli todella haastava, koska pelkäsin plussatestistä synnytykseen että jotain pahaa tapahtuu. Lopulta en pystynyt nukkumaan jne. Neuvolapsykologi oli tukena keskiraskauden.
Mamma84, todella raskas kokemus sulla takana
ihanaa, että olet saanut onnistuneen raskaudenkin kokea. Kuinka olet käsitellyt tuota ja miten se on vaikuttanut myöhempiin raskauksiin? Ei ole pakko vastata jos et halua. Itselläni ensimmäinen raskaus oli todella haastava, koska pelkäsin plussatestistä synnytykseen että jotain pahaa tapahtuu. Lopulta en pystynyt nukkumaan jne. Neuvolapsykologi oli tukena keskiraskauden.
Triina kävin vajaan vuoden psykologilla juttelemassa. Se auttoi kyllä. Tytön kuolemaan ei löydetty mitään syytä niin aattelin että parempi näin koska todennäköisesti ei sit tuu uudestaan. Uusi raskaus alkoi 9kk kohtukuoleman jälkeen ja se myös osittain auttoi surussa.
Sen seuraavan raskauden pelkäsin koko ajan ja ennen jokaista ultraa (sain aika monta ylimääräistä) asennoiduin huonoihin uutisiin.
Nyt koitan iloita enemmän tästä raskaudesta vaikka pelottaakin.
Sen seuraavan raskauden pelkäsin koko ajan ja ennen jokaista ultraa (sain aika monta ylimääräistä) asennoiduin huonoihin uutisiin.
Nyt koitan iloita enemmän tästä raskaudesta vaikka pelottaakin.
Oliko sulla jatkuvaa toi viiltävä kipuilu ja supistusten tuntu? Mulla on nyt kaks päivää ollu sellanen jännä olo ja jonkin verran vihlonut alavatsaa jne, mietin jo pahinta... Mulla on huomenna lääkäri ihan muista asioista, voikohan ne lähettää varhaisultraan tämmösen takia? Tekis vaan mieli päästä varmistamaan et kaikki on hyvin
EMTJ, se ei ollut jatkuvaa, oikeastaan tosi vähäistä parina päivänä 8. viikolla. Mutta ne viillot olivat tosi voimakkaita. Toisaalta kohdun kasvukivuthan voi olla just tuollaisia. Kysy ainakin lääkäriltä, voihan se olla että saisit lähetteen. Onko sulla eka raskaus?
Rankkoja kokemuksia teillä, toivottavasti kaikki menisi tällä kertaa hyvin
Mä en halua edes miettiä synnytystä vielä. Pelottaa
Onko jollain kokemusta tuosta synnystyspelkopolista? Pääseekö sinne kuinka "helposti"?
Ja mulla varmaan alitajunnassa oli joku aavistus raskaudesta ennen ekaa testiä. Mutta en silti missään vaiheessa oikeasti uskonut, että voisin olla raskaana siitä kierrosta koska seksiä oli kerran. Kierto oli jotenkin ihan sekaisin, ja seuraavana päivänä tuosta ainoasta hommailusta tuli ihan järkyttävät oviskivut, en pystynyt edes kävelemään kun joka tärähdys sattui ja sanoinkin miehelle että jos onkin umpisuoli tms. Mutta meni sitten muutamassa tunnissa ohi ja sen jälkeen naureskelin, että varmaan joku superovis mutta en tosiaan uskonut kerran hommailuiden riittävän
Mä en halua edes miettiä synnytystä vielä. Pelottaa
Onko jollain kokemusta tuosta synnystyspelkopolista? Pääseekö sinne kuinka "helposti"?
Ja mulla varmaan alitajunnassa oli joku aavistus raskaudesta ennen ekaa testiä. Mutta en silti missään vaiheessa oikeasti uskonut, että voisin olla raskaana siitä kierrosta koska seksiä oli kerran. Kierto oli jotenkin ihan sekaisin, ja seuraavana päivänä tuosta ainoasta hommailusta tuli ihan järkyttävät oviskivut, en pystynyt edes kävelemään kun joka tärähdys sattui ja sanoinkin miehelle että jos onkin umpisuoli tms. Mutta meni sitten muutamassa tunnissa ohi ja sen jälkeen naureskelin, että varmaan joku superovis mutta en tosiaan uskonut kerran hommailuiden riittävän