Meinasin tossa äsken tapattaa itseni, tai no varmana oltais vauvan kanssa molemmat menehdytty ellen olis saanu pyörää viime tingassa hallintaan. Oltiin äsken miehen kanssa pyörälenkillä ja viimestä alamäkeä menossa ennen kotipihaa, ku mä menetin pyörän hallinnan mutkassa liian kovan vaudin takia. Ajauduin pyörätieltä pientareelle ja siitä matka jatkui hallitsemattomasti kohti kehä 1, jossa nopeus rajoitus on siis 80km/h. Pyörä viiletti uhkaavasti kohti vastaantulevia autoja, ja sain viime hetkellä käännettyä suuntani tien sivuun. Syke kävi varmaan lähellä kahtasataa! Tossa pienessä hetkessä kerkes käymään läpi niin kauheita asioita, että itku tuli kun pääsi kotiin. Mies sano kans et meinas paskoo alleen ku seuras vierestä tätä episodia. Ei varmaan vois mitään kauheempaa olla ku nähä oman perheensä kuolevan silmiensä edessä. Mutta mitä tästä opin: ei enää pyörän selkään ennen ku vauva on ulkona!