Liikunta ja ravinto

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja hanssu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ja Hymykuoppa, kannattaa yrittää vaikka väkisin syödä!
Mulla oli esikoisen aikana niin paljon huolia exän sairaudesta, että itkeminen vei multa ruokahalun.. Monesti oksennusta vasten söin.
Toivottavasti saisit ruokahalusi takaisin ja piristyisit :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Neuvolassa ne tuntuukin loppujen lopuks aika vähän tietävän sellasta syvempää tietoa, toki se perustietämys ja ohjeistus sieltä on varmasti ihan parhainta osaamista raskaana olevan naisen asioista. Mutta oon ainakin ite kokenut, ettei siellä sitten noista liikunta- ja ravitsemusjutuista saa kyllä niin asiantuntevaa tai syvää ohjeistusta.. Siks mä oonkin näistä treeni- ja ruokavalioasioista neuvotellut ihan lääkäreiden ja asiaan erikoistuneiden kanssa, kun kuitenkin omat treenilevelit on ihan kilpaurheilijatasoa. Mutta niin, kovasti ootellaan täälläkin sitä että pääsee taas vetää sellasia cardio-harjotuksia että silmissä sumenee ja oksennus lentää :excited001 :puke Oujeah! Cant wait!
 
Mannaryyni mulle sanottiin kyllä heti kahella ekalla neuvolakäynnillä että sykkeiden kanssa pitää ruveta olemaan varovainen kun puoliväli lähestyy. Voi olla ettei kaikkien kanssa tuu puheeks mutta mä treenasin niin paljon ja kovaa että siitä oltiin heti alussa jo huolissaan.
 
Miulla ei oltu kyl huolissaan, kun kysyin monta kertaa ihan tädiltä ja lääkäriltä erikseenkin, että ihan vapaasti saa liikkua, mut ei pomppuja ja et kohtu jää puristuksiin. Sykehommasta en saanu ikinä vastausta. Oli vaan tosiaan, että ihan vapaasti jopa kahdenkin eestä saa urheilla.
 
Ja miekin painojen kanssa salilla teen ja nimenomaan voimaharjoittelua.. Nyt en oo tosin moneen kuukautee salilla käyny, koska hassulta tuntuis, et iha painoilla saa entiseen malliin iha loppuraskaudessakin. Kun kysyin liikunnan puolta loppuraskaudessa lääkäriltä niin "kahen eestä saa urheilla, et ei esteitä"
 
Mutta nythän en saa hirveesti rasittaa itteäni fyysisesti, kun alkaa suppailee.. Et se siitä "vapaasti kahden eestä"..
 
Mua kyllä ihmetyttää tuo ohje "kahden edestä urheilla". Siis jos mä urheilisin tuplat siitä mitä ennen raskautta, niin vois olla vauvalla tuolla vähän heikko happi ja mulla paikat paskana. Toki on hyvä, että kannustetaan liikkumaan raskausaikana, mutta ärsyttää vaan tuollaiset yleispätevät ohjeet. Mä liikun samaan tapaan kuin ennen raskautta, mutta hyppelyt ja juokseminen on täytynyt jättää pois ja treenien määrä on vähentynyt, koska en palaudu samalla tavalla kuin normaalisti. Kevyitä treenejä vois toki ottaa ohjelmaan enemmänkin, mutta liian usein on päikkärit vieneet voiton työpäivän jälkeen eikä sitä sitten ole enää mihinkään itseään saanut. Ja niinä päivinä kun saan itseni liikkeelle, niin eihän sitä malta kovin kevyesti ottaa.
 
Noniinpä! Ja tämä ohje "kahden eestä" tuli neuvolalääkäriltä! En kyllä uskonu koko lääkäriä asiassa, koska hassulta kuullosti omaan korvaankin..
 
Hymykuoppa, onko sulla jotain närästystä tms. joka voisi vaikuttaa ruokahaluun? Mulla oli koko helmikuun niin, että en oikeastaan kokenut kärsiväni pahasta närästyksestä, mutta ruokahalun se vei. Ja ajan mittaan vei myös voimat. Sain käskyn hoitaa närästystä kuntoon keinolla millä hyvänsä. (Mulle Gaviscon on riittänyt, mutta tarpeen tullen saisin reseptin vahvemmille aineille.)

En mä edelleenkään tunne useinkaan varsinaista nälkää, koska mahalaukku on tosi ahtaalla... mutta pystyn kuitenkin syömään säännöllisesti, enkä väsy yhtä helposti kuin ennen.
 
Että minkäänlaista oikeaa ohjausta tai ns. viisasta neuvoa en oo saanu koko urheilun suhteen vaikka sitä oon ollu vailla nimenomaan raskaudenasiantuntijoilta, kun on tämä niveljutskakin minulla.
 
Sykkeiden seurailu kannattaisi vissiin jo kävellessäkin. Yleensä en kellota kävelylenkkejä, mutta nyt päätin piruuttani laittaa mittarin päälle.

Tein 4,5 km kävelylenkin ja kävin kaupassa haahuilemassa samalla reissulla. Paluumatkan (alle 2 km) tulin siis ostokset repussa. Mittari oli kaupassakin päällä ja aikaa meni 1 h 20 min.

Tulos: Keskisyke 136 ja maksimi 170!!!!

Ei kyllä olo tuntunut yhtään hengästyneeltä kävellessä vaikkei askel nyt ihan entiseen tapaan nouse. Kai tää lisääntynyt massa ja keuhkojen ahtaampi olo vaan saa sitten sykkeet ylos ilmankin.
 
Ouh kaad minua pelottais mitata syketä pahimpina päivinä jollon oikeesti kaupassa käyntikään ei meinaa ottaa onnistuakseen... Varmaa verenpaineet nollilla ja syke tuhat.
 
Voin kuvitella että ottaa kyllä päähän, jos oikeasti on jotain terveydellistä häikkää/estettä normaalille liikunnalle, ja sitten ei kuitenkaan oteta asiaa kuuleviin korviin vaan annetaan samat neuvot kuin kaikille muillekin. :mad:
 
Mä en ole viitsinyt mitata sykkeitä koko raskausaikana, olen vain luottanut omiin tuntemuksiin siitä, koska meno rupeaa olemaan liian kovaa. Kun eihän se kai haittaa, vaikka syke hetkellisesti korkealla kävisikin, kunhan se ei ole pitkäkestoista?

Vai onko tää mittaamattomuus ihan edesvastuutonta...? :oops:
 
Niinpä. Vähän turhautti alussa jo, kun yritin kysellä nimenomaan liikuntamuotoja mitä vois, kun ei nivelet anna kaikkea tehdä niin jaariteltiin vaan tyhjää ja todettiin, että ihan kaikkea vaan, mut ei pomppuja ja kohdun puristuksiin jäämistä ja samaa tyhjää jaarittelua lääkäriltä.. No onneks kohta on lapsi maailmassa ja sit pääsee urheilemaan varomatta ainakin lasta massussa.
 
Aisssaakeli... Nyt kun hetkeks istuin tähän sohvalle niin ei meinaa päästä ylös kun alaselkään iskee sata puukkoa. Eli tuntuu se kävely muutenkin ku sykkeissä.
 
Lenkkeilen edelleen sitkeästi vaikka onkin päiviä jolloin vauhti ei päätä huimaa ja joka paikkaa kirraa. Kotitöiden parissa tulee myös heiluttua ja otankin sen monasti ihan liikunnan kannaltakin ja sit iltosin tuntuu kyllä kropassakin. Onneksi vielä ainakin pystyy liikkumaan, joten sympatiat teille joilla tilanne vähän kivuliaampi :/ Onneksi kuitenkin viimeisiä viikkoja aletaan viemään niin saadaan kehot takaisin itsellemme :)

Ps. olen sallinut viime aikoina itselleni napostella muutaman keksin per päivä! :D Sokerihimot on suurimmillaan!
 
Mie oon sallinu vähä liikaaki herkkuja nykyään.. Tää tekemättömyys on erseestpä, ku et tee mitää nii sit syöt, kun et muuhunkaa pysty... :( Ja mies sit haluaa yhessä pittää herkkuhetkiä iltasin, kun hän palkitsee ittesä päivän ahertamisen jälkee yleensä kaikella makialla ja sit työntää miulleki vaikka emmin ja kieltäydyn, mut siinäpä sit mässätää yhessä..
 
HKI00550 ei oo viimeaikoina ollu juuri yhtään närästystä. Yksittäisiä kertoja sillon tällön vaan, joten en usko että se ois ruokahalua vieny. Onneks mies vei mut syömään tänään niin ei tarvii ainakaan tän päivän osalta olla huolissaan. Syöminen on kyllä tosi hidasta nykyään kun se on sellasta taistelu.

Mannaryyni onks sulla vähän vauhti päällä tänään tän foorumin kanssa? Jos ei muuta liikuntaa saa harrastaa niin sormet sauhuamaan sit? :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top