Liikunta ja raskaus

Kiitti Maajo :)

Mäki oon kuullu vähän kahta versioo tost lankun teosta, mut järkeilen ite niin et sitten kun ne suorat vatsalihakset lähtee erkanemaan, vaihtaa lankun kontilleen tehtävään versioon. Siin nelinkontin pitää vetää vatsalihaksia kohti selkärankaa ja pitää niitä siinä paikoillaan. Toi oli jossain raskauskirjassa mulla, liikunta osiossa.
 
Luin just kans jostain että staattisia pitoja ei sais tehdä raskausaikana. Eli lankkua ei kannattaisi tehdä.
 
Olikohan peräti neuvolan antamassa liikunta ohjeistus lappusessa
 
Huh, hengästyn hirveen paljo helpommin nyt raskaana. Joku muuki tais samasta mainita. Harmittaa ko pitää puhista eikä jaksa samalla tavalla treeneissäkää. Lenkitki on pitäny vaihtaa intervalliin.
 
Täytyy kysyä maanataina siitä lankusta, saako vai ei, silloin mulla siis neuvola. Kait se terkkari jotain tietää, vaik en kyl koskaa sielt oo mitää vinkkejä raskausajan liikuntaa saanukaa :rolleyes: Ja täl kertaaha me ei saatu mitää lappusia, ku olettavat et kolmaskertalaisena muistetaa jo kaikki jutut.
 
Olin bodybalancessa tänään. Se tuntui ihanalta.:Heartred Sopivan rankkaa tällä hetkellä. Muutamat liikkeistä ovat vain hieman kyseenalaisia ainakin kun raskaus tästä etenee. Pitää siis soveltaa.
 
Mä raahauduin pitkästä aikaa tänään salille..plussan jälkeen taisin muutaman kerran vielä käyd, mutta sitten salilla käydessä tuli aina pientä vuotoa, joten vaihdoin kävelylenkkeihin. Sitten astuikin kuvaan reilut 6 vkoa kestävä päivittäinen pahoinvointi ja liikunta jäi melkein kokonaan.

Tuntui kyllä hyvältä treenata pitkästä aikaa..painoja ja sarjojen pituuksia tiputin suosiolla, enkä uskaltautunut vielä mitään vatsoja tekemään (niistä kun tuntuu olevan eriäviä mielipiteitä). Täytyy ensi viikon lääkärineuvolassa vielä kysellä tarkemmin mitä liikkeitä olisi hyvä jättää pois.
 
Itselläni on myös että hengästyn ihan pienestä nykyään, välillä tuntuu ettei tarvitse tehdä mitään kun puuskututtaa. Töissä meidän toimisto on kahdessa kerroksessa ja rappusia saa mennä päivittäin, välillä täytyy pysähtyä puoleen väliin puuskuttamaan ja perille päästyä tuntuu että sydänkin pamppaa rinnasta ulos. Vaikea kuvitellakaan lähtevänsä lenkille tms., ennen plussaa kävin säännöllisesti salilla mutta en enää :sad001
 
Olen pyöräillyt lyhyen työmatkan ainakin toistaiseksi, ja varmaan jatkan niin kauan kuin hyvältä tuntuu - ei kai kevyelle pyöräilylle mitään estettä ole...? Pakollisella mukulakiviosuudella kyllä on pitänyt hiljentää vauhtia ja joskus hypätä ihan pois pyörän selästäkin taluttamaan, kun tärinä on yököttänyt liikaa :yuck: Myös hissinkäyttöboikottini olen pitänyt huonosta olosta huolimatta, vaikka työpaikkani on kuudennessa kerroksessa. Portaidennousuvauhti on kyllä hidastunut ja hengästyttää helpommin, mutta varmaan lähinnä siksi, että muut treenit ovat jääneet olemattomiksi ja kunto on tippunut.

Olen yleensä urheillut aika fiilispohjalta, eli yleensä vetänyt vaan siellä lähempänä suorituskykyni ylärajoja :blob9. Nyt kun urheilu alkaa vähitellen taas tuntua ihan toteutettavissa olevalta aktiviteetilta, niin pitää varmaan katsella jostain jotain ohjeita tai suosituksia, ettei mene ihan metsään.
 
Eka kerta tän raskauden aikana kun kävin lenkillä. Ei kyllä olis tullu lähdettyä jos ei olis mies suostutellut lähtemään. Ehkä tämä tästä lähtee. Sanoinkin miehelle että kohan pääsen vauhtiin niin voisin kävellä joka päivä edes pienen lenkin. Kunto on todella huono, mutta kyllä se siitä kasvais. Tänkin päivänen kävely sellasta "sunnuntai" kävelyä xD
 
Mikä siinäki on, ku sinne lenkille on niin mahotoman vaikea lähteä :smiley-ashamed008 Ei vaan saa aikaseks niin millää lähteä, ja sit ku se kaunis päivä tulee et lähtee, ni sitä vaa ihmettelee miten hyvä olo on ja ei se niin vaikeeta ookaa; kunnes tulee se seuraava kerta...
 
Tää raskausoireilukierre on kyllä kurja, kun liikunta jää ja sitten on itellä vaan entistä väsyneempi olo ja pahoinvointikin korostuu... Periaatteessa mitään estettä aktiivisille liikkumiselle ei enää mulla olisi kun paha olo ei ole enää sellaista, että se pahenee liikkuessa niin että pitää lopettaa kesken vaan oikeastaan päinvastoin. Väärä vaihde vaan vähän hirttänyt kiinni väsymyksen yms. keskellä.

Nyt oon saanut vähän itseäni taas niskasta kiinni ja lenkkeillyt mäkisessä maastossa, ja voi että tekeekin hyvää! Alakuloinen mielialakin kohenee kyllä kummasti. :)
 
Mulla on onneksi koirat niin niitä on pakko lenkittää. Tosin muutaman viikon kurjistelu niillekin tuli kun pahoinvointi oli pahimmillaan ja sain itseni raahattua väkisin ulos niitä vain pissattamaan ja sekin oli tuskaa. Mutta nyt tunnin lenkkejä olen tehnyt muutaman kerran viikossa jo. Aamulla heti pitäisi mennä koska illalla oon niin katki ja pahoinvointi voimakkaampaa. Aamuvuoroja jos on niin en kyllä työpäivän jälkeen kykene enää kunnon lenkkiä tekemään, niin silloin jää pidempi lenkki tekemättä sitten. Nyt oon pyöräillyt töihin 4 km suuntaansa. Töihin meno tuntuu mukavalta mutta takaisin polkeminen on kyllä kova suoritus.:wacky: Mutta yritän ainakin tuota työmatkapyöräilyä harrastaa. Nyt kun loma loppui ja palasin töihin, niin pahoinvointi on jo siedettävää, mutta väsymys on jotain niin järkkyä työpäivien jälkeen, että suihkussa käyminenkin vaatii ekstraponnisteluja. Onneksi on sentään suihkujakkara. :hungover:
 
Heh pahoinvointi alkaa helpottamaan. Tein eilen tunnin lenkin, poljin 10 km ja kävin vielä bodybalancessa. Oli vapaapäivä, työpäivänä ei tuollaista kyllä vielä jaksa, mutta vapaalla kun saa ottaa pikku tirsoja niin jaksaa jo. Nyt rv 13+4 ja elämä alkaa voittamaan. :cool05
 
Ärsyttää, kun joogailua on nyt pitänyt rajoittaa. En voi olla juuri ollenkaan pää alaspäin, kun ylös noustessa huippaa todella paljon. Alkoi ihan pelottaa. Joo joo, voin edelleen tehdä joitakin asioita, mutta kun... *kärttyisää tuhinaa*
 
Sama kuin Ilonalla eli liikunta jäänyt huononolon ja päänsäryn takia ihan minimiin ja nyt kun alkaa helpottaa on todella vaikea saada itseään takasin oikealle vaihteelle ja ulkoileen. Tämän viikon olen antanut itselleni vielä armonaikaa laiskotella kun on niin paljon ohjelmaa ja töissä kiirettä mutta sitten täytyy palata takaisin ruotuun :D pelkona että paino alkaa pian nousemaan liian nopeasti ja kunto huonontumaan juuri kun sitä synnytyksessä tarvisi.. noh onneksi tässä on vielä hetki aikaa petrata :P
 
Treenit menee vielä jees (nopeempaa hengästymistä ja uupumista lukuunottamatta), mut huomannu et sen jälkee menee jo häpyseutu tosi kipeeks. Ei tää vielä voi alkaa.... Esikoisen aikaa en pystyny tekee oikee muuta ko uimaan, oli nii kovat liitoskivut.
 
Mä en oo hetkeen pystynyt juoksee ollenkaan, muutaman juoksuaskeleen kun ottaa niin liitoskivut ja nivuset paukkuu :'( kaipaisin vinkkejä hyvistä raskaudenajan liikuntamuodoista. Uinnista tykkääb, mitäs muuta? Tärähtely tuntuu siis ilkeältä.. Ja painoakin tulee koko ajan :sad001
 
Reipas kävely vastaa monilta osin juoksua ja jää ne tärähtelyt ym pois. Tahtia vaan keventää sit sitä mukaa kun reipas vauhti alkaa tuntua hankalalta. Pyöräily on myös ok niin kauan kun tuntuu hyvältä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top