Laskettu aika toukokuussa 2014 <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja toukoihme
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
<3 Olipa mahtavaa olla hetki kahdestaan, käytiin elokuvissakin :)
Keskiviikkona tulee täyteen rv 30!!!! Aaaaaapuaaaaaaaaaaaa!
Tänään on tuikkinut selkään, mutta epäilen pojan olevan jalat mun selkään päin..
Harjoitussuppareita tullut, vähän ruvennut mietityttämään että viittiikö enää mennä uimaan, ihan vaan varmuuden vuoksi ku jollain tutulla oli paikat auki rv 30 lähtien.
Onneksi on kuntoiluvehkeet kotona, synnytyksen jälkeen sit puljaamaan enemmän :)
Viime raskaudessa mulla laski rv 25-30 välissä kaula, olin silloin liikuntakiellossa hetken ku se oli 2,5 cm alle..

Edit: kyllä se poika vaan monottaa mua selkään ja lujaa, oikein mulju..
 
Neuvolassa käyty ja kaikki hyvin, vauva on n. 1500g painava ja hyvinvoiva, on vaan kääntynyt "väärinpäin" nyt :/ jalat alhaalla siis, voi pientä ku kerkieis kääntyä oikein päin vielä :p
Ärsyttää joittenki kavereitten kommentit kaikesta raskauteen liittyvästä.. tekis mieli vaa olla ottamatta yhteyttä kehenkää ja nauttia yksin tästä raskauesta -.- "Miten nii ei voi synnytää jalat eellä? Kyllä tuo ja tuo ainaki ihan hyvin synty"... Eiköhän se oo mun valinta jos en halua riskillä synnyttää jossei se käänny? Leikkaukseen sillon haluan.. ärrrrrrrrrrrrrrrrrrr perkele näitä hermohormooneja :D
Itellä meinaa voimat loppua myös vähä kaikessa mut enää 2 viikkoa töitä ja loma alkaa! Hullua miten äkkiä menee aika :eek: Täällä on ilmaki sellanen ku olis kevät :D

Niin ja ne liikkeetkin ovat taas palanneet vahvana takaisin! ^^ Mikälie ressi teheny tai sitte vaa oon kuvitellut...
 
Hyvä että muillakin esiintyy noita "hermohormooneja".... Musta tuntuu että mulla on potenssiin 10 enkä siedä yhtäkään poikkipuolista sanaa :)
 
Hoivavietti taas päällänsä ;) Mun tekis miel hoivata miestä kokoajan ja sit toinen mikä on, aina raskauden aikana tutkin sata kertaa enemmän terveysasioita ja mun _tekis miel_ juottaa miehelle vihreää teetä, syöttää enemmän kasviksia ja hedelmiä.. :D
Kyllä oma mies syö normaalia kotiruokaa, mutta ei juuri yhtään mitään kunnon vitamiinipommia tule!
Ja sit vielä se aloitti tupakoinnin uudestaan nyt kevään tullen ja näissä hormoneissa mietin kaikkea syöpäjuttuja yms, vaikka itsekin olen joskus polttanut mutta hyvin vähän 4 vuoden sisällä ehkä yht. 6 kk, jos sitäkään.
En vaan voi vaatia mieheltä mitään omia terveellisyystottumuksia ja onhan mullakin aikakausia, jolloin toi ruokapuolen tsekkaus on nollassa.
En ole edes vihainen miehelle vaikka alkoi polttamaan, jokaisen oma asia, mutta huoah, hormonit. Äitini on polttanut 18 veestä ja ryypännyt kuin hullu viimeiset 10 v ja vielä se elää eli ehkä on naurettavaa murehtia näitä.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Marraskuiset... jessus, voi raukkoja niin pitkä aika vielä! LUOJAN KIITOS itellä ei oo enää noin kauaa, tarpeeks pitkältä tuntuu tääkin loppuaika :)
 
Jos jostain kamalasta syystä tulisin uudestaan raskaaksi heti vaikka kesä/heinäkuussa tänä vuonna, en tiedä montako minuuttia tarvitsisi odottaa ennen valkotakkien soittamista. Jos nyt ainakin puoli vuotta antaisi kropan levätä. Ja pään.
 
Täällä samat ajatukset, että heti vaa kierukka ja/tai kakki muu mahollinen ehkäsy käyttöön että saa olla hetken oma ittesä! Vaikka: vauvat <3 Kyllä niitä kerkiää myöhemminkin jos on siunattu :)
 
lisää perheenlisäystä sitten myöhemmin-kierukka käyttöön... nauttia esikoisen kanssa vauva-ajasta kunnolla :) pikkuinen pyörii ku korkkiruuvi puolelta toiselle-näkyy oikein mahan päältä millon vaihtaa kylkeä ja pyllistelee (pää on siis alhaalla-ollu jo jonki aikaa, rv27 lähtien-nyt 31+4)
 
Heissuli!!! Yritin tossa lueskella et oliko kukaan laittanu sitä tarkkaa aikaa siitä milloin voi sen äitiyspakkauksen hankkia? Oliko se 2kk ennen LA. Täällä kans kaikki kunnossa, viikko 30 alkamassa... vaikka oonki ollu jo puoltoista kk sairaslomalla ja töihin ei mitään asiaa enään. Joten vauvalle huonetta saanu rauhassa laitella ja muuten vaan nauttia :) Ainut mistä vois valittaa on tosta häpyluun kivusta!!! Se on välillä niin kipee ettei pysty käveleen :mad:
 
mua rasittaa ku koko ajan on pissat housussa :confused: vaikka kuinka oon noita lantionpohjalihaksia reenannu, niin aina vaan lotisee... äsken luin sen Vanukas isi-jutun tuolta etusivulta, niin onneks oli tenat housussa, ku rupesin yksin naureskelee sille :p en tiedä olisko ekan jälkeen pitäny sit vielä enemmän reenaa, vai mitä pitäis tehdä et sais vähä huolettomammin aivastella :oops:
 
Ei ku se on kato luonteesta kii. Mulle ukko joskus on naureskellu, että oon niin takakiree ämmä, etten kärsi ees virtsankarkailusta... On mulla vaan ihana mies...:p
 
ahaaa..... täytyy siis kokeilla.... oon kyllä kuvitellu olevani melkonen pirttihirmu, mut selkeesti en siis viel tarpeeks :grin
 
Hlökohtanen kysymys: Mites teijän seksielämä? Nautitteko siitä vai inhottaako ajatuski? Onko seksiä runsaasti vai ei peräti ollenkaan? Haluaako miehenne tai te itse enemmän/vähemmän kuin normaalisti?

Mulla vähän harmittaa ku mies kyllä haluaa normaalisti kuten ennenkin mutta mulla jotenkin ahistaa todella paljon ja voisin kuvitella jopa eläväni ilman seksiä :( En tiiä mistä tää johtuu ja haluaisin nauttia mut mut.. Toki rauhallisesti sivusta päin on se vähiten ahistava kokemus ja annan miehelle välillä, myös suuseksiä (sei ahdista) mutta miten nauttisin siitä taas vai täytyykö mun jyrkästi kieltäytyä joka kerta ja katsoa sitten kun mies on maassa? Auttaako tähän edes mikään muu kuin psykologilla käynti enää.. Tekee mieli kääriytyä peittoihin ja tuntuu että kukaan ei saisi katsoa tai koskea minuun. Toki mulla on kielteiset muistot seksuaalisuudesta ja kaikesta siihen liittyvästä lapsuudesta, vaikuttaisiko se ja hormoonit en tiedä..
 
Miekkosen halut ennallaan, mut touhuilua on normaalia vähemmän, koska tällä kertaa mulla on enimmäkseen sellanen olo, et haluisin vain olla rauhassa. Aiemmissa raskauksissa halukkuus on ollut normaalitasolla tai vähän himokkaammalla jopa. Tässäkin raskaudessa oli ihan normaali halukkuus jossain vaiheessa, mut näin loppua kohti ei jaksais niin innostua.

Pitäisin siis nykyisen oman kokemuksen valossa tuota tuntemusta normaalina, ettei niin huvita puuhastelu vuoteen puolella. Avoin keskustelu puolison kanssa aiheesta on paikallaan, jotta tilanne ei kärjisty liikaa ja molemmilla on mahdollisuus yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa. :)
 
Takaisin
Top