laskettu aika marraskuu 2015

Irpsa: Paljon onnea pienen pojan syntymän johdosta!❤

Pakko sanoa tähän väliin, että itse oon aina haaveillut useannasta lapsesta, mutta tosiaan saa nähdä miten mieli muuttuu, kun saan ees sen ensimmäisen lapsen tähän maailmaan. Vaikkakin oon kuullut monelta tutulta, ettei aio enää tehdä lapsia, kun synnytys oli niin kamala, mutta aika on kyllä kullannut monen ikävät muistot ja ovat vielä jossain vaiheessa saaneet toisenkin vauvan.
 
Mäki positiivisesti päivä synnytyksen jälkeen sanoin kätilölle, että annan synnytykselle arvosanaks ysin. Kyllä sitä nyt pikkuhiljaa vielä alkaa muistelemaan noita kipuja kauhulla, että toiko mun oli tarkotus vielä pari kertaa tehdä... Saatikaa että olisi raskaana kun on taapero elämässä mukana :D No, kaikkeen varmaan sopeutuu :P
 
Mä oon haaveillu kolmesta eli vielä yks tän marraskuisen lisäks, tämän toisen jälkeen olen tosin suunnitellut meneväni töihin eli vasta useamman vuoden päästä saa nähdä miltä tilanne näyttää. Kyllä se aika tosiaan kultaa muistot ellei synnytys tai raskaus oo ollu ihan oikeesti kauhee, kivun unohtaa tosi äkkiä. Nyt kun tietää mitä on tulossa on välillä itekki ajatellu että mikä mua vaivaa kun asettaa itsensä niin kivuliaaseen tilaan vaikka heti ekan synnytyksen jälkeen olisinkin ollu valmis toiseen, muistan vaan että sattui mutta muuten tuo kipu on unohtunut.
 
Kiin minäkin ekan synnytyksen jälkeen sanoin että saappa nähdä haluanko ikinä toista. Noh, nyt se toinen kerta on jo tosi lähellä ja ei siitä ekastakaan synnytyksestä ole kuin reilu 2 vuotta :D
 
Tuumasin jo synnytys salissa että kyllä tänne voi toistekkin tulla. Arttu poika tais olla vaan puoli tuntia vanha sillä hetkellä. Haaveissa on ollut 2 tai 3 lasta mutta taitaa keretä vaan pyöräyttää artulle yhden sisaruksen. Pitäis töissä käydä kanssa ennen seuraavaa mutta kun ei ole sitä työpaikkaakaan ja ikääkin rupeaa olemaan
 
Mulla ollut raskaus tosi helppo ja oikeestaan tosi ihana aikaa, kun ei oo suurempia vaivoja ollut, joten ihan raskauden puolesta voisin ryhtyväni tähän hommaan uudestaan. Mutta sitten synnytys ja vauva-arki onkin jo ihan toinen juttu, että en todellakaan uskalla sanoa, että tekisin tän uudestaan tässä parin vuoden päästä. :D
 
Minä tokaisin heti ponnistettuani poitsun pihalle että voisin tehdä tämän vaikka heti uudestaan! ❤
 
Mulla ei kovin kivulias synnytys ollut ja hyvin oon lähtenyt parantuun, mutta loppuraskaudessa ja synnytyksen aikana olleet ongelmat ja komplikaatiot vahvisti että jää ainoaksi. En myöhemmin halua tulla raskaaksi, kun tiedostan että ongelmia voi tulla seuraavassa raskaudessa :).

Muuten toki haluaisin muutaman lapsen, mutta niin kun sanottu, en tietosesti halua ottaa riskiä ja altistaa vauvaa hengenvaaraan.
 
Itsellä molemmat synnytykset menneet hyvin, mutta molemmilla kerroilla kyllä synnytyksen keskellä olin sitä mieltä että oli kyllä viimeinen kerta:) esikoisesta sain myös repeämän joka tikattiin ja sen takia alapää oli reilun viikon hellänä niin silloin kesti pidempään ennen kun alkoi haaveilla toisesta. Nyt taas jo seuraavana päivänä mietin että voisihan tuota lähteä jo uudestaan synnyttämään!

Mulla molemmat raskaudet olleet hankalia kun esikoisesta oli 24 viikolle pahoinvointia ja tässä toisessa pahoinvointi oli jo niin rankkaa, että jouduin olemaan sairaslomalla. Lisäksi molemmissa ennenaikaiset supistukset ajoi kotiin ja tässä myös se etinen istukka joka onneksi siirtyi. Mies on sitä mieltä että kaksi riittää ja itse olen samaa mieltä, että kun tässä jouduin jo rv 8 alkaen olemaan sairaslomalla niin meille ei ainakaan ihan heti enää enempää lapsia tule. Mua ei näemmä ole tehty olemaan raskaana:sorry:
 
Vaikka tiedänkin, että joku kaunis päivä tulen vielä ikävöimään raskaana olemista ja sitä tunnetta, kun vauva myllertää kohdussa niin nyt on pakko sanoa, että olen melkoisen kypsää kauraa ja haluaisin jo synnyttää.

Laskettu aika on ylihuomenna, mutta vaikka joka päivä on ollut supistuksia ja muita kipuja niin en yhtään usko että tämä tulee syntymään laskettuna päivänä. Mä vaan niin toivon että ei menisi ensi viikkoa pidemmälle! Esikoinen syntyi rv 38+6 ja siksi oon ollut vähän malttamaton tämän suhteen kun olen "odottanut" että tämäkin syntyisi ennen laskettua aikaa.

No ainakin se on hyvä tietää, että viimeistään kahden viikon päästä on pieni sylissä! ❤️
 
Mulla tosiaan on reilu vuosi synnytyksestä, ja no... kyllähän siin taisteluvammoja tuli ja latenssivaihe kesti 2 päivää (eli jäi nukkumiset) eli suht rankka kokemus. Palautuminen oli kuitenkin nopeaa ja alun shokin jälkeen uusi raskaus ei tuntunut lainkaan pahalta, vaikka alunperin oisin halunnut sellaisen 2 vuoden ikäeron. Mut menee se näinkin.. rankkaa vauva- ja taaperoarkea siis edessä :D ja mulle on aina ollut selkeetä, et joko 0 tai 2 lasta, eli oisin tähän hommaan viimeistään jossain vaiheessa ryhtynyt uudestaan, nyt sit tällei urakka hoitoon 2 vuodessa.

Ja niin... edelleen samas paketissa. On kyllä kieltämättä tosi turhauttavaa, kun koko raskausajan on eri tahot todenneet, et tulee varmasti ennen laskettua (kerta näin pian raskauduin uudelleen) ja tässä sitä ollaan, 40+2. Mitään selkeitä oireita ei ole. Kuhan on tukala olla ja pahoinvointi on palannut. Vähän selkä juilii ja kevyitä jomotuksia alaselässä. Esikko tuli 40+3 eli kovat odotukset huomiselle. Jostain syystä en vaan jaksa uskoa, et tää täst lähtis parin päivän sisään, mut tärkeintä kunhan ei mihinkään käynnistykseen joutuis. Meillä on myös muutto kuun vaihteessa, eli kylläpäs tässä saa taas rehkiä... tosin on ihanaa, kun pääsee uuteen ja tilavampaan kotiin jouluksi :)
 
Mahtaa olla turhauttavaa ccix! Onneks ei kuitenkaan pitkä aika enää, uskon et mulla alkaa 40+3/4 olemaan odotukset korkeella kun esikoinen syntynyt sillon :D

Mulla on aivan karmee nälkä ihan koko ajan, alkaa ihan heikottaa jos ei syö. Eilen jo kiertelin kaappeja koko ajan ja ilmeisesti jatkuu tänäänkin, ei vain kehtaisi koko ajan jotain syödä :D
 
Turhautumista ilmassa täälläkin! Yritän TAAS päästä sen herraksi! :wink
Perjantain kopeloinnin jälkeen enemmän juilimista ja lauantaiyönä lähti limatulppa. Nyt oon nähnyt sit senkin, kun aikaisemmista jäänyt se kokematta! =) Myös supistukset olivat lauantaiyönä sitä luokkaa että meinattiin jo yöllä lähteä, mutta päätin sitten että yritän vielä kotona pärjätä kun nukkumaan laittavat siellä kuitenkin..sainkin vähän nukuttua mutta herätessä jatkuivat, joskin lievempinä, mutta kaikkien pelotteluista johtuen päätettiin lähteä tarkistamaan tilanne kun en halua mitään kotisohvan syöksysynnytystä!! =D

Käyrälle piirtyi muutama satasen supistus ja monta monta pienempää ja vauva oli aktiivinen. Perjantain kahden sormen muutos oli 3cm!! Ja neuvolaterkkarin arvio sisäsuusta muuttui niin, että sanoi olevan kiinni, eikä viitsiä kaivella mutta että jos oikein kaivais niin vois saada yhden sormen..mulla sulkeutuu paikat takas!!!:smiley-bounce022

No mut oli hyvä nähdä, että supistelut johtui lauantain juhlimisesta ja eilen ei sitten loppupäivästä ollut oikeastaan muuta kuin vihlaisuja ja jomotuksia ja oksettava olo koko päivän! Nyt ajattelin lähteä haravoimaan tuon pihan taas kerran ja sitten juoksen portaissa ja ja ja.eilen jo siivosin, saunoin ja katoin elokuvan jumppapallolla istuen...:dance018:happy093..ehkä tää jonain päivänä syntyy..tai sit ei!!
 
Turhautumista ilmassa täälläkin! Yritän TAAS päästä sen herraksi! :wink
Perjantain kopeloinnin jälkeen enemmän juilimista ja lauantaiyönä lähti limatulppa. Nyt oon nähnyt sit senkin, kun aikaisemmista jäänyt se kokematta! =) Myös supistukset olivat lauantaiyönä sitä luokkaa että meinattiin jo yöllä lähteä, mutta päätin sitten että yritän vielä kotona pärjätä kun nukkumaan laittavat siellä kuitenkin..sainkin vähän nukuttua mutta herätessä jatkuivat, joskin lievempinä, mutta kaikkien pelotteluista johtuen päätettiin lähteä tarkistamaan tilanne kun en halua mitään kotisohvan syöksysynnytystä!! =D

Käyrälle piirtyi muutama satasen supistus ja monta monta pienempää ja vauva oli aktiivinen. Perjantain kahden sormen muutos oli 3cm!! Ja neuvolaterkkarin arvio sisäsuusta muuttui niin, että sanoi olevan kiinni, eikä viitsiä kaivella mutta että jos oikein kaivais niin vois saada yhden sormen..mulla sulkeutuu paikat takas!!!:smiley-bounce022

No mut oli hyvä nähdä, että supistelut johtui lauantain juhlimisesta ja eilen ei sitten loppupäivästä ollut oikeastaan muuta kuin vihlaisuja ja jomotuksia ja oksettava olo koko päivän! Nyt ajattelin lähteä haravoimaan tuon pihan taas kerran ja sitten juoksen portaissa ja ja ja.eilen jo siivosin, saunoin ja katoin elokuvan jumppapallolla istuen...:dance018:happy093..ehkä tää jonain päivänä syntyy..tai sit ei!!
 
Sama täällä.. Tosin viime yönä supisteli taas parisen tuntia.. Mut loppui.. Ala selkä tosin ollu koko päivän kipeä ja jomotellu..ja muutama napakka supistus ollu.. Voisko enteillä jotain? No saunan jos laittelis tulille :)
 
Täällä ollaan kans melko kärsimättömiä, vaikka onki vasta 38+0.. Tekemistä riittäis päivät täyteen, opiskeluja ja kotitöitä, ja vointikin on hyvä, mutta niin sitä vaan roikutaan päivät netissä synnytysvideoita ja -kertomuksia selaillen :D Naurettavaahan se on, koska joka paikasta sanotaan että synnytys ei välttämättä anna mitään ennakko-oireita itsestään ja paras ois vaan keskittyä nyt vielä muihin asioihin ettei mene hermot odottamiseen..Mutta minkäs mahdat :) Yöt on kyllä ihan outoja, välillä pyörin valveilla aamuyöhön ja nukun iltapäivälle, ja välillä oon jo ennen kymmentä ihan valmis nukkumaan.. Eilen oli pahoinvointia pitkästä aikaa, ei oo kyllä ollut ikävä.
 
Henkilökohtaisesti suosittelen sauvakävelyä. Se sai meidän pikku ukolle hyvät vauhdit .
Me tosiaa viikko sitte maanantaina käytiin eka 2km pikku neitejen kans kaupassa kävellen ja iltapäivällä sitte,ku anoppi tuli ukon siskon kans meille ( tulivat yöksi,et aamulla lähetään ikeaan) käytiin ukon kans sauvakäveleen 5km. Su ma yönä supisteli jonkin verran ja limaa tuli,et siksi vinkuin lenkille ukot ja tiistaina ikean reissulle johon ei menty.. Ekat metrit jo tuntu lantiossa kipeältä paineen tunteelta. Mut sinnillä mentiin. Ja kyl ekan km aikana tiesin,et nyt alkaa pikku hiljaa oleen loppu lähellä. Supistelu jatku iltaan noin 21 asti aika säännöllisesti.. Jonka jälkeen hiipuivat. ehtinyt jo turvautua täysin. Mut sit noin 01 tienoilla taas alko ja olivat jo aika napakoita ja kipeitäkin ainaki joka toinen. Mut 6 maissa taas loppu.. Vessassa aamulla havaitsin verta. Ihan täysin verenväristä limaa. Soitin synnärille josta kehottavat odotella rauhassa. No ukolle sanoin etten jaksa ikeaan lähtä, ku oon valvonut yön. Päätettiin lähtä joulu ostoksille kuitenki. Ja huh.. Kuin tuskallinen reissu tuli.. Parit itkut itkin kivusta. Istuen en tuntenut isommin kipua jonka takia ajattelin ettei mitää hätää oo yms. Mut aina kävellessä tuntu ja lujasti ja jatkuvasti. Olin kaupoilla varmaan näky :-D. Kotiin päästyäni olin ihan sippi ja halusin vaan olla. Supisteli, mut ei tiuhaan enää. Iltaa kohti loppuvat. Yöllä heräsin muutamiin.. Aamulla n.6 heräsin todella kovaan supistukseen jonka jälkee menin vessaan. Verta tuli.. Niinku olis runsaat menkat alkanu. Soitto synnärille josta sanovat,et odotellaan vaan äippäpolille johon aika oli samalle aamupvää... Mut pidi pääni ja sanoin, et me tullaan nyt ja sillä selvä. Onneks menin. Kätilö tutki ja tunnin käyrän jälkee tuumasi, et makuullaan pysyt ja lääkäri ultraa, ku vauvan päätä ei tuntenut alhaalla ja oon ainaki 5cm auki joka oli totaalinen shokki, ku en supistellu enää oikiastaantaa yhtään ja koskaa oo avautunut ilman puudutusta nuin paljon. No vauva siirty takas pääalaspäi lääkäriä odotellessa. Mut oli liian korkealla. Tipalla supistelua, et vauva laskeutuu ja laskeuduttua kalvot puhki josta alko vähä reilu 5h helvetti. Kipu ja sen kovuus ja kesto yllätti täysin.. Epiduraali ei täysin taaskaan auttanu ja ilokaasulla mentiin kohdunkaulanpuudutukseen asti. Mut sanoi ei voi kuvailla onnea ja rakkauden määrää mitä poika toi :Heartred :-).
Mut jos tulee verta,nii menkää näytille. Poika olis syntynyt pvää ennen jos olisin menny oyssii ekan veren huomattuani.
 
Oli niin ihana herätä aamulla vauvan tuoksuun.:Heartred Ei tätä vielä usko todeksi, kaikki kävi vaan niin nopeasti! Esikoinen tulee käymään tänään, mulla on jo niin iso ikävä häntä! :sad001 Toivottavasti tänään päästään lähtemään kaikki yhdessä kotiin! ❤️
 
Onnea paljon Annissa pikkuisesta :-).
Kyl ei parempaa oo,ku herätä vauvan tuoksuun :-). Nautin joka hetkestä kyllä. Kuitenki viimeinen kerta,ku vauva on perheessä :-). Mitä nyt joskus lapsenlapsia tulee ja siihe ei välttämättä montaa vuotta mene ku vanhiimmat 15 ja 14v :-D.
Ristiäiset tuli varattua ens kuulle jo ja kummeja alettu kyselen :-).
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top