La Toukokuussa 2012
- Ketjun aloittaja pomppis86
- Aloituspäivämäärä
Heissan taas!
Tulin kertomaan hyviä uutisia :)
Eli olin toukokuun listoilla ja sain keskenmenon, vappuvauvaa ooteltiin. Nyt sitten ootellaan juhannus-vauvaa jos laskelmat paikkaansa pitävät :) Yhtiäkään menkkoja ei ehtiny keskenmenon jälkeen tulemaan.
Joten hyppään nyt tuonne kesäkuun odottajiin :)
Iloista odotusaikaa kaikille
Tulin kertomaan hyviä uutisia :)
Eli olin toukokuun listoilla ja sain keskenmenon, vappuvauvaa ooteltiin. Nyt sitten ootellaan juhannus-vauvaa jos laskelmat paikkaansa pitävät :) Yhtiäkään menkkoja ei ehtiny keskenmenon jälkeen tulemaan.
Joten hyppään nyt tuonne kesäkuun odottajiin :)
Iloista odotusaikaa kaikille
geisha -77
Jostain jotain jo tietävä
Hei!
Hienoa kuullaja kovasti tsemppiä!
Hienoa kuulla
ja kovasti tsemppiä!
Kevätpörriäinen
Jostain jotain jo tietävä
Voi miten ihanaa Puntsi! Onnea hurjasti, on aina upeaa kuulla, kun keskenmenon jälkeen tulee nopeasti uusi plussa. Mua se ainakin auttoi ihan hurjasti ja kesäinen keskenmeno tuntuu nyt vain enää pieneltä elämän takaiskulta muiden joukossa. Ihanaa odotusta sulle ja uskotaan, että tällä kertaa kaikki menee varmasti hienosti!
Moikka pitkästä aikaa! Olen ihan tippunut keskustelusta kärryiltä kun en ole vain kerennyt käymään... Koitan nyt saada opintopisteitä paljon kasaan että voi sitten hellittää loppua kohti vähän... Oli eka neuvola ja kurkattiin ultralla ja siellä pikkuinen oli ja sydän sykki :) Ens maanantaina on normaali ultra joka valittiin niskapoimun tilalle. Muuten siis ihan samanlainen ei vain katota sitä turvotusta.. Sainpahan vihdoin muistettua varata ajan sinne veri- ja pissakokeisiin hupsista.. ja ekaan sokerirasitukseenkin pitäis varata aika mut minä lahopää jo unohdin millä viikoilla siellä piti käydä.. Että yhtä lahopäisyyttä täällä, mikään ei pysy mielessä ja kalenteri ja jääkaapin ovi ovat täynnä tehtävälistoja... joita en kuitenkaan kato ja unohdan mitä piti tänään tehdä... Kivaa viikonjatkoa kaikille!!
p.s pahoitteluni km:n saaneille :(
p.s pahoitteluni km:n saaneille :(
Heippa kaikki! :) Täällä yksi uusi jännittelee masuasukin tilaa.. Mutta pelottaa vielä keskenmenon mahdollisuus niin paljon ja kun ensimmäisessä ultrassakaan en ole vielä ollut niin jänskää onko siellä tyhjä pussukka vai onko siellä mitään.. Ajattelin kuitenkin odottaa Kättäriltä kutsua ensimmäiseen ultraan. Neuvolassa kävin eilen ja rv 8+4. Kaikki mennyt tähän asti nyt hyvin, ei mitään vuotoja yms. Mulla on erittäin kovaa pahoinvointia ja huimausta.. Yritän noudattaa neuvolan ohjeita, syödä muutaman tunnin välein ja tänään ollutkin jo vähän parempi.. Toivottavasti voisin kohta liittyä tänne aktiiviseen keskusteluun.. :) Vielä en oikein uskalla innostua. Lapsi on enemmän kuin toivottu, mutta siltikin tuli nyt todella yllätyksenä.. Mutta toivotaan että uskallan kohta nauttia raskaudesta täysillä, vielä kovin kovin varautunut. Palaan asiaan vielä ja tsemppiä kaikille odottaville ja ONNEA!! :)
vauveli
Puuhakas puhuja
Täällä elämää hymyilee niin hyvin ku vaa olla ja saattaa..Eilen olin varhaisultrassa ja siellä se vauveli köllötteli ja sydän läpätti minkä kerkes. Ihan meinasin pakahtua onnesta, ku näin pikkasen sydämen sykkivän. Mielessäni olin jo varautunu pahimpaan ja pelkäsin ettei kaikki oo hyvin, et on kohdunulkopuolinen raskaus tai muuta vastaavaa. Kaikki oli kuitenkin just niiko piti. Vuotoa ei sillä hetkellä tullu, vaiks eilen aamulla ja viime yönä taas vähän tihkutti. Lääkäri sano et niukka vuoto on kovin yleistä, ja limakalvot voi olla niin arat et vähäisestäkin ponnistuksesta esim. kakkaamisesta saa aikaan sen, et tulee sävyä paperiin. Noh, mut onneks kaikki oli niin hyvin.
Oon niin onnellinen ettei sanat riitä kuvaamaan miltä must tuntuu. Kuopuksen kaa mentiin heseen ultran jälkeen ku oli mieletön nälkä eikä mies kerenny yhteiselle lounaalle. Kiirus oli palata takasin töihin. Ihanaa kun kuitenkin työnantaja päästi sen mun kaa ultraan.. Yleensä rasvanen ruoka etoo, mut nyt ei kumma kyllä tullu lainkaan paha olo. :D Siitä suunnattiin sit vauvan vaateosotoksille. En malttanu enää ootella yhtään. Mukaan tarttu viis ihanaa pastellisävyistä 56cm bodya ja kahdet housut. Oon onneni kukkuloilla. Illalla kun tultiin kotiin aloin siivoomaan kaappiani. Mitkään farkut ei enää mee kii, tai kiristää ainakin niin pahasti et on kamala olo. No, kiltisti vaan normi vaatteet ylähyllyille ja löysempiä kuteita sekä niitä ihania henkan ja maukan äippävaatteita tilalle. Voiko fiilis tästä enää parantuu..
Oikeen mukavaa viikonloppua kaikille ja tervetuloo uusille odottajille!!
inna90
Vauhtiin päässyt keskustelija
Puntsille valtaisat onnittelut plussasta ! Aivan ihanaa ! :)
Onnenkäpy ihania uutisia oot ultrasta saanu :) Tsemppiä opintojuttujen kanssa, onhan se varmasti helpompi tässä vaiheessa yrittää niitä saada kasaan mahdollisimman paljon, saa tosiaan sitten loppua kohden hellittää :) Tuo lahopäisyys kuulostaa niin tutulta, täällä nimittäin toinen lahopää ! Mitään ei muista jos ei ole ylhäällä jossain.
cinder Täällä toinen pelkääjä, vaikka varhaisultrassa olenkin ollut niin silti pelottaa niin kovin :/ Voi kun jo päästäis niille turvallisille viikoille niin ei tarvis niiiin paljoa jännittää. Toivotaan että sulla tuo pahoinvointi pian hellittäis ! Ja tervetuloa mukaan juttelemaan ! :)
vauveli Voi miten ihania uutisia !! Onnea onnea ! <3 Oli varmasti ihanaa ostaa jo vauvanvaatteita ! Täällä ollaan onnellisia teidän puolesta :)
Tänne ei ihmeempiä, rinnat on hyvinhyvin arat, aamulla tuli etova olo mutta oksentaa ei tarvinnut onneksi. Ja väsyä senkun riittää. Mä en myös viihdy enää omissa farkuissa ollenkaan, menee kyllä kiinni mutta tuntuu puristavan ja kiristävän inhottavasti.
Mä lähden perjantain kunniaksi vähän shoppailemaan, saa onneksi hypistellä vauvanvaatteita, kummivauvalleni lupasin hakea vähän jotain mitä tarvii. Voih kun pian uskaltais ostaa jo omallekin vauvalle jotain <3
Hauskaa viikonloppua äideille ja masukeille ! :) Itse vietän viikonlopun töiden parissa. :D
Onnenkäpy ihania uutisia oot ultrasta saanu :) Tsemppiä opintojuttujen kanssa, onhan se varmasti helpompi tässä vaiheessa yrittää niitä saada kasaan mahdollisimman paljon, saa tosiaan sitten loppua kohden hellittää :) Tuo lahopäisyys kuulostaa niin tutulta, täällä nimittäin toinen lahopää ! Mitään ei muista jos ei ole ylhäällä jossain.
cinder Täällä toinen pelkääjä, vaikka varhaisultrassa olenkin ollut niin silti pelottaa niin kovin :/ Voi kun jo päästäis niille turvallisille viikoille niin ei tarvis niiiin paljoa jännittää. Toivotaan että sulla tuo pahoinvointi pian hellittäis ! Ja tervetuloa mukaan juttelemaan ! :)
vauveli Voi miten ihania uutisia !! Onnea onnea ! <3 Oli varmasti ihanaa ostaa jo vauvanvaatteita ! Täällä ollaan onnellisia teidän puolesta :)
Tänne ei ihmeempiä, rinnat on hyvinhyvin arat, aamulla tuli etova olo mutta oksentaa ei tarvinnut onneksi. Ja väsyä senkun riittää. Mä en myös viihdy enää omissa farkuissa ollenkaan, menee kyllä kiinni mutta tuntuu puristavan ja kiristävän inhottavasti.
Mä lähden perjantain kunniaksi vähän shoppailemaan, saa onneksi hypistellä vauvanvaatteita, kummivauvalleni lupasin hakea vähän jotain mitä tarvii. Voih kun pian uskaltais ostaa jo omallekin vauvalle jotain <3
Hauskaa viikonloppua äideille ja masukeille ! :) Itse vietän viikonlopun töiden parissa. :D
pomppis86
Oman äänensä löytänyt
Täytyy tulla tänne kirjottamaan kuulumisia. Minulla oli tällä viikolla kahtena päivän verenvuotoa. Kumpaankin kertaan liittyi ponnistelua, ekalla kerralla olin istumassa pöntöllä, kun vatsa on ollut vähän kovalla. Mutta huomasin, että pönttöön oli tullut verta ja sitä jäi pyyhkiessäkin vähän. Noh, tämä sattui illalla, joten odotin aamuun ja soitin terveydenhoitajalle. Hän sanoi, että voi olla ihan harmitonta, että soita uudestaan jos vuotoa vielä tulee uudestaan. Yöllä ei ollut tullut mitään, eikä koko päivään. Kunnes tuli ilta ja olin makaamassa sohvalla ja sitten ponkaisin itseni sohvan uumenista ylös silleen vatsalihasten avulla ja tunsin kuinka jotakin lurahti housuun ja sehän oli verta. Itku ja paniikki valtasi mielen. Ajattelin vain, että tää oli tässä.
Odotin aamuun, että saan soitettua terkkarille. Aamulla tai yön aikana ei ollut tullut mitään vuotoa. Sain 8 aikaan yhteyden terveydenhoitajaan ja hän sanoi, että täytyy odottaa 10 kun toisesta kaupungista saapuu vieraileva gynekologi, koska kaupunkimme sairaalassa ei ole omaa gyneä. Sain ajan iltapäivälle lähemmäs kolmea. Koko päivä meni pyöritellessä ajatusta, entä jos pikkuinen ei enää olekaan siellä..
Noh, gynelle päästyäni hän kokeili ensin kohdun ja totesi, että kohtu on kyllä mukavasti kasvanut. Sitten ultraus ja sydämeni hakkasin tuhatta ja sataa... Mutta mitä ihmettä!!! siellä se muru heilui kuin viimeistä päivää.
Gyne totesi, että ei täällä ainakaa kuolleita olla. :D Sai liikkeistä ja sykkeestä ++. Katsoi myös, että oli rakenteeltaan ok mitä nyt näillä viikoilla voi katsoa. Pikkuinen oli 5,4 cm pääperämitaltaan. Ja teki tosiaan hirmuisia potkuja ja nyrkkeilyjä ja vatkutuksia.
Sitten kuitenkin kysymys mistä moinen vuoto? Syy löytyi istukan vierestä, sinne oli tullut vähän alle 2 cm pitkä ja muutaman millin paksu hematooma eli verihyytymä. Tämä selittää vuodon. Gyne totesi, ettei tästä ole haittaa sikiölle suoranaisesti. On kuitenkin todettu, että ennenakaisten supistelujen määrä voi kasvaa ja tätä kautta on laskettu prosentuaalinen lukema, että keskenmenon riski on aavistuksen suurempi kuin sellaisella odottavalla äidillä, jolla ei ole hematoomaa. Hän sanoi, että hyytymä voi kadotakin pian tai toisille käy niin että kasvaakin. Sanoi, että on hyvin yleinen vaiva ja olin tänään toinen tapaus, jolla tämä diagnosoitiin. Kysin mistä se oikein on tullut sinne, niin hön sanoi, ettei sitä tiedetä miksi näitä tulee. Ensi maanantaina minulla on se niskapoimu ultra toisen kaupungin sairaalassa, jossa otan asian vielä esille ja katsotaan sitten mitä ohjeita saan.
Huh tämä koko tapahtuman ketju pelästytti ja säikäytti todenteolla. Nyt olen kuitenkin hyvin rauhallisella ja luottavaisella mielellä. Gyne sanoi, että voin jatkaa ihan normaalia elämää, käydä töissä jne. Mutta suuria ponnisteluja, suursiivouksia ja nosteluja ei saa tehdä.
P.S. Saatiin se asunto, ensi viikolla tehdään kaupat! :)
Odotin aamuun, että saan soitettua terkkarille. Aamulla tai yön aikana ei ollut tullut mitään vuotoa. Sain 8 aikaan yhteyden terveydenhoitajaan ja hän sanoi, että täytyy odottaa 10 kun toisesta kaupungista saapuu vieraileva gynekologi, koska kaupunkimme sairaalassa ei ole omaa gyneä. Sain ajan iltapäivälle lähemmäs kolmea. Koko päivä meni pyöritellessä ajatusta, entä jos pikkuinen ei enää olekaan siellä..
Noh, gynelle päästyäni hän kokeili ensin kohdun ja totesi, että kohtu on kyllä mukavasti kasvanut. Sitten ultraus ja sydämeni hakkasin tuhatta ja sataa... Mutta mitä ihmettä!!! siellä se muru heilui kuin viimeistä päivää.
Gyne totesi, että ei täällä ainakaa kuolleita olla. :D Sai liikkeistä ja sykkeestä ++. Katsoi myös, että oli rakenteeltaan ok mitä nyt näillä viikoilla voi katsoa. Pikkuinen oli 5,4 cm pääperämitaltaan. Ja teki tosiaan hirmuisia potkuja ja nyrkkeilyjä ja vatkutuksia.Sitten kuitenkin kysymys mistä moinen vuoto? Syy löytyi istukan vierestä, sinne oli tullut vähän alle 2 cm pitkä ja muutaman millin paksu hematooma eli verihyytymä. Tämä selittää vuodon. Gyne totesi, ettei tästä ole haittaa sikiölle suoranaisesti. On kuitenkin todettu, että ennenakaisten supistelujen määrä voi kasvaa ja tätä kautta on laskettu prosentuaalinen lukema, että keskenmenon riski on aavistuksen suurempi kuin sellaisella odottavalla äidillä, jolla ei ole hematoomaa. Hän sanoi, että hyytymä voi kadotakin pian tai toisille käy niin että kasvaakin. Sanoi, että on hyvin yleinen vaiva ja olin tänään toinen tapaus, jolla tämä diagnosoitiin. Kysin mistä se oikein on tullut sinne, niin hön sanoi, ettei sitä tiedetä miksi näitä tulee. Ensi maanantaina minulla on se niskapoimu ultra toisen kaupungin sairaalassa, jossa otan asian vielä esille ja katsotaan sitten mitä ohjeita saan.
Huh tämä koko tapahtuman ketju pelästytti ja säikäytti todenteolla. Nyt olen kuitenkin hyvin rauhallisella ja luottavaisella mielellä. Gyne sanoi, että voin jatkaa ihan normaalia elämää, käydä töissä jne. Mutta suuria ponnisteluja, suursiivouksia ja nosteluja ei saa tehdä.
P.S. Saatiin se asunto, ensi viikolla tehdään kaupat! :)
Jännäilijä
Vasta-alkaja
Hei kaikille! Täällä taas yksi uusi odottelija. Olen 23v. ja ensimmäinen lapsi olisi tulossa.. Lueskelin jo aiemmin joitakin viestejä ja uskaltauduin sitten lopulta itsekin kirjoittamaan.
Itselläni on menossa 11+5, mutta ultran mukaan 10+5. Kaikille vuotoja ja vatskakipuja mietiskeleville voin rohkaisuksi sanoa, että meidän pieni on pitänyt meitä kyllä jatkuvassa jännityksessä! Minulla oli satunnaisen säännöllisesti tuollaisia edellisessä viestissä mainittuja "lorahduksia" ja vatsakipuja. Kävin viikolla 6+5 ultrassa, kun illalla töissä sattui kovasti mahaan ja aloin vuotamaan. Itkin vessassa ja olin varma että meni kesken. Pieni toivo kuitenkin oli, kun ei sattunut niin paljon, kuin edellisessä keskenmenossa vuosi sitten. Pääsin seuraavana päivänä ultraan ja elämää siellä kuitenkin oli!
Lääkäri sanoi, että vastaa kokonsa puolesta viikkoa pienempää ja ehdotti, että tulisin parin viikon päästä uudelleen, kun oli vielä niin alussa ja pieni, ettei ultrassakaan tarkasti näkynyt. Minulla on aina ollut vähän epäsäännöllinen kierto, joten ei ollut koostakaan huolissaan.
Vuodot ja kivut eivät kuitenkaan loppuneet ja päätin mennä jo ihan mielenrauhankin takia uudelleen ultraan. Lääkäri oli pitkään hiljaa tutkiessaan ja kerkesin jo alkaa varautua pahimpiin uutisiin... Mutta lääkärin tokaisu: "kyllä täällä kotona ollaan!" oli ihana helpotus! Vastasi edelleen viikkoa pienempää, mutta laskettua aikaa ei lähdetty muuttamaan, ei ainakaan ennen vkon 12 ultraa. Ultrassa ei myöskään näkynyt hematoosaa eikä kohdussa mitään merkkiä vuodoista. Lääkäri ei osannut sanoa mistä rajut vuodot sitten oli peräisin, ehkä muilta limakalvoilta.. Vuoto oli kuitenkin välillä ihan kuukautisiin verrattavaa ja kirkasta, välillä rauhoittui pyyhkimävuodoksi.
Pahoinvoinnin ja rintojen arkuuden ja muiden ns. positiivisten oireiden perusteellakin jaksoin kuitenkin pysyä toiveikkaana. Ja nyt kun tuo odotettu 12 viikkoa lähestyy, niin uskaltaa jo heittäytyä entistä toiveikkaammaksi ja suunnitella tulevaa rennommin. Vauva on siis todella toivottu ja pitkään odoteltu. 2010 sain keskenmenon 6 viikon lopulla, joten olen ollut tämän kanssa erityisen varovainen ja jänskäillyt miten käy.. 2.11. olisi sitten "virallinen" ultra!! Jos siellä on edelleen kaikki hyvin, niin sen jälkeen on pakko mennä ostamaan joku vauvanvaate.
Mutta onnea odotukseen ja jännittelyyn!
Ja voimia keskenmenon saaneille!
Itselläni on menossa 11+5, mutta ultran mukaan 10+5. Kaikille vuotoja ja vatskakipuja mietiskeleville voin rohkaisuksi sanoa, että meidän pieni on pitänyt meitä kyllä jatkuvassa jännityksessä! Minulla oli satunnaisen säännöllisesti tuollaisia edellisessä viestissä mainittuja "lorahduksia" ja vatsakipuja. Kävin viikolla 6+5 ultrassa, kun illalla töissä sattui kovasti mahaan ja aloin vuotamaan. Itkin vessassa ja olin varma että meni kesken. Pieni toivo kuitenkin oli, kun ei sattunut niin paljon, kuin edellisessä keskenmenossa vuosi sitten. Pääsin seuraavana päivänä ultraan ja elämää siellä kuitenkin oli!
Lääkäri sanoi, että vastaa kokonsa puolesta viikkoa pienempää ja ehdotti, että tulisin parin viikon päästä uudelleen, kun oli vielä niin alussa ja pieni, ettei ultrassakaan tarkasti näkynyt. Minulla on aina ollut vähän epäsäännöllinen kierto, joten ei ollut koostakaan huolissaan.
Vuodot ja kivut eivät kuitenkaan loppuneet ja päätin mennä jo ihan mielenrauhankin takia uudelleen ultraan. Lääkäri oli pitkään hiljaa tutkiessaan ja kerkesin jo alkaa varautua pahimpiin uutisiin... Mutta lääkärin tokaisu: "kyllä täällä kotona ollaan!" oli ihana helpotus! Vastasi edelleen viikkoa pienempää, mutta laskettua aikaa ei lähdetty muuttamaan, ei ainakaan ennen vkon 12 ultraa. Ultrassa ei myöskään näkynyt hematoosaa eikä kohdussa mitään merkkiä vuodoista. Lääkäri ei osannut sanoa mistä rajut vuodot sitten oli peräisin, ehkä muilta limakalvoilta.. Vuoto oli kuitenkin välillä ihan kuukautisiin verrattavaa ja kirkasta, välillä rauhoittui pyyhkimävuodoksi.
Pahoinvoinnin ja rintojen arkuuden ja muiden ns. positiivisten oireiden perusteellakin jaksoin kuitenkin pysyä toiveikkaana. Ja nyt kun tuo odotettu 12 viikkoa lähestyy, niin uskaltaa jo heittäytyä entistä toiveikkaammaksi ja suunnitella tulevaa rennommin. Vauva on siis todella toivottu ja pitkään odoteltu. 2010 sain keskenmenon 6 viikon lopulla, joten olen ollut tämän kanssa erityisen varovainen ja jänskäillyt miten käy.. 2.11. olisi sitten "virallinen" ultra!! Jos siellä on edelleen kaikki hyvin, niin sen jälkeen on pakko mennä ostamaan joku vauvanvaate.
Mutta onnea odotukseen ja jännittelyyn!
Ja voimia keskenmenon saaneille!
Heipat kaikille!
Onnea kaikista ihanista uutisista ja tsemppiä jännityksen alaisina eläville!
Ajattelin poiketa kertomaan tilanteestani.
Mulla siis alkoi viiden päivän vuotelu rv 6+3. Oireet oli jo vähentyneet vähän aiemmin, muttei kuitenkaan kokonaan vuodon jälkeenkään. Ehkä ne oli kuviteltuja tai mitä lie. Jos en olisi alunperin tehnyt raskaustestiä, en todennäköisesti edes olisi tiennyt että kyseessä olisi ollut keskenmenon aiheuttama vuoto. Olis mennyt tavallisista niukemmista kuukautisista.
Pääsin kaks viikkoa keskenmenon jälkeen neuvolan lääkärille ultraan ja todettiin, että kohtu oli tyhjentynyt kokonaan. Verikokeessakin raskaushormooni hcg oli enää 2,7 eli kaikki istukanpalaset yms. pitäis olla poistuneet.
Mieli on jo nyt rauhoittunut vaikka ensin koville otti. Ehkä näihin alkaa jo tottumaan (3. keskenmeno vuoden sisällä)...
Kummallisinta oli että neuvolanlääkäri ei osannut ehdottaa mitään tutkimuksia, vaikka niitä kysyin. Mun ymmärtääkseni tutkimuksiin pitäis päästä, jos on kolme perättäistä keskenmenoa ja yritystäkin on ollut nyt jo yli sen vuoden. Lääkäri totesi vain, että yleensä keskenmenoille ei löydy syitä. Jep, jep. Onko teillä tietoa miten ihmeessä julkisella puolella pääsee tutkimuksiin? Ei ois nyt varaa laittaa yksityisiin tutkimuksiin rahaa.
No toisaalta. Ehdimme jo mieheni kanssa päätyä ratkaisuun, että antaa koko homman olla, kun alkaa käydä mielenterveyden päälle. (Toisaalta itse kyllä toivon vieläkin...) Eli en tiedä. Antaa ajan kulua ja näyttää. Toisaalta harmittaa, jos jollakin pienellä jutulla sais keskenmenot estettyä ja me vaan kärsitään. höh.
Nyt vaan peukut pystyyn, että olis jo tärpännyt heti uudesta kierrosta, koska kuvittelen tunteneeni ovulaation viime viikonloppuna.
Toiveita elätellen ja teille kaikille muille onnea toivotellen,
Pajupilli
Onnea kaikista ihanista uutisista ja tsemppiä jännityksen alaisina eläville!
Ajattelin poiketa kertomaan tilanteestani.
Mulla siis alkoi viiden päivän vuotelu rv 6+3. Oireet oli jo vähentyneet vähän aiemmin, muttei kuitenkaan kokonaan vuodon jälkeenkään. Ehkä ne oli kuviteltuja tai mitä lie. Jos en olisi alunperin tehnyt raskaustestiä, en todennäköisesti edes olisi tiennyt että kyseessä olisi ollut keskenmenon aiheuttama vuoto. Olis mennyt tavallisista niukemmista kuukautisista.
Pääsin kaks viikkoa keskenmenon jälkeen neuvolan lääkärille ultraan ja todettiin, että kohtu oli tyhjentynyt kokonaan. Verikokeessakin raskaushormooni hcg oli enää 2,7 eli kaikki istukanpalaset yms. pitäis olla poistuneet.
Mieli on jo nyt rauhoittunut vaikka ensin koville otti. Ehkä näihin alkaa jo tottumaan (3. keskenmeno vuoden sisällä)...
Kummallisinta oli että neuvolanlääkäri ei osannut ehdottaa mitään tutkimuksia, vaikka niitä kysyin. Mun ymmärtääkseni tutkimuksiin pitäis päästä, jos on kolme perättäistä keskenmenoa ja yritystäkin on ollut nyt jo yli sen vuoden. Lääkäri totesi vain, että yleensä keskenmenoille ei löydy syitä. Jep, jep. Onko teillä tietoa miten ihmeessä julkisella puolella pääsee tutkimuksiin? Ei ois nyt varaa laittaa yksityisiin tutkimuksiin rahaa.
No toisaalta. Ehdimme jo mieheni kanssa päätyä ratkaisuun, että antaa koko homman olla, kun alkaa käydä mielenterveyden päälle. (Toisaalta itse kyllä toivon vieläkin...) Eli en tiedä. Antaa ajan kulua ja näyttää. Toisaalta harmittaa, jos jollakin pienellä jutulla sais keskenmenot estettyä ja me vaan kärsitään. höh.
Nyt vaan peukut pystyyn, että olis jo tärpännyt heti uudesta kierrosta, koska kuvittelen tunteneeni ovulaation viime viikonloppuna.
Toiveita elätellen ja teille kaikille muille onnea toivotellen,
Pajupilli
pomppis86
Oman äänensä löytänyt
Pajupilli: Voi ei :( halaus! <3
Itsellä oli tänään se np-ultra! Pikkuinen oli taas kasvanut sitten viime viikon, nyt pääperämitta 6,3 cm ja viikkoja siis 12+5. Ultrattiin 45 min ja vatsan päältä, kaikki oli masussa hyvin. Katsottiin mm aivoja, selkärankaa, sydäntä, jalkoja,käsiä, korvan alkuja... Hematooma näkyi siellä edelleen, samankokoisena on pysynyt, uutta kontrollia ei varattu, mutta heti yheyttä jos vuotoja esiintyy, niin sitten taas katsotaan tilanne uusiksi. Nyt vain odottelen lopullista riskilukemaa, kun verikokeet ovat menneet toisen kaupungin sairaalaan, missä nyt olin ultrassa. Mutta tuolta ultrauksesta sain lukeman 1,2 mm ja sanottiin, että se on normaali.
Mukavaa viikonalkua teille kaikille!!
Itsellä oli tänään se np-ultra! Pikkuinen oli taas kasvanut sitten viime viikon, nyt pääperämitta 6,3 cm ja viikkoja siis 12+5. Ultrattiin 45 min ja vatsan päältä, kaikki oli masussa hyvin. Katsottiin mm aivoja, selkärankaa, sydäntä, jalkoja,käsiä, korvan alkuja... Hematooma näkyi siellä edelleen, samankokoisena on pysynyt, uutta kontrollia ei varattu, mutta heti yheyttä jos vuotoja esiintyy, niin sitten taas katsotaan tilanne uusiksi. Nyt vain odottelen lopullista riskilukemaa, kun verikokeet ovat menneet toisen kaupungin sairaalaan, missä nyt olin ultrassa. Mutta tuolta ultrauksesta sain lukeman 1,2 mm ja sanottiin, että se on normaali.
Mukavaa viikonalkua teille kaikille!!
Kevätneito-81
Jostain jotain jo tietävä
Heipsis!
Täytyy tulla pitkästä aikaa tänne kuulemaan ja kertomaan kuulumisia. Mistäs aloittais? No töitä on ollut ihan törkeesti ja ens kuussa homma lisääntyy, kun alan perehdyttää mun seuraajaa. Mun siis työsopimus loppuu marraskuun lopussa ja kuukauden ajan saan perehdyttää seuraajaani. Normaalisti meillä on henkilö sitä varten, joka ottaa uudet vastaan, mutta itse ehdotin, että voin tehtävän hoitaa. Tiedän että tämä, joka perehdytyksen hoitaa on hyvin kiireinen, kun talossa tällä hetkellä kolme uutta. Kurja kun työt loppuu, vaikka oon sen jo tiennyt työsuhteen alusta asti.. Porukka ihan mahtavaa ja työ mielenkiintoista ja monipuolista. Ei tässä kuitenkaan oo hätää.. Mul jo jouluuks ja tammikuuks paikka tiedossa ja sen jälkeen keskityn loppuraskauteen ja vaan olen, jos ei töitä ilmaannu.
Tänne kuuluu paljon uutta! Ihanaa kuulla kaikkien kuulumisia! Oikeesti huimaa, kuinka aika on kulunut.. Itselläkään ei tällä hetkellä kuin kuin 1 odottava lähipiirissä, joten tämän foorumin kautta parhainta vertaistukea saanut raskauteen. Tämä 1 lähipiiriläinen on siis veljeni vaimo ja hänen laskettu aika on 9.5. Hänen kans nähty työkiireiden vuoksi vain pari kertaa, mut puhelimessa ollaan päivitetty kuulumisia. Heillä esikoinen täyttää pian 2-vuotta, joten ikäero tulee oleen pienempi kuin meillä. Esikoiseni kun ehtii täyttää ensi huhtikuussa jo 7-vuotta. Kaikki siis tulee oleen uutta vauvan kans, koska raskauskin tuonut uutta mukanaan. Kyl tietty joitakin asioita osaa ja muistaa vauvan hoidosta, mut paljon uuttakin varmasti tulee. Hyvä tietty, et ollaan sit miehen kans samalla lähtöviivalla, kun tämä hänen ensimmäinen lapsensa. Opetellaan siis yhdessä!
Joku täällä näkyi kertovan siitä, ettei housut enää mahdu.. Mä vielä hankin itselleni joustavat työhousut, mutta marraskuun jälkeen siirryn varman gollege-ja veluurihousuihin. Odotushousutkin odottaa kaapissa, mutta vielä ainakin olivat liian isot. Ai niin muuten, neuvola ja ultrakuulumisia.. Täällä näkyi olevan omat palstansa kaikelle, mut kirjoitan nyt tänne samaan kaiken. Pienen pieni mahdollisuus on ollut siihen, että vauvoja voisi tulla kaksikin. Esikoisen jälkeen on tehty sukukirja niin äitini kuin isäni puoleisesta suvusta. Kaksosia löytyy ja yllättävän läheltäkin.. Neuvolassa ei saatu sydänääniä kuulumaan, joten oli odotettava ultraan. Np-ultra oli maanantaina ja yksi sieltä vain löytyi. Np-turvos oli normaali, sydänäänet vahvat ja hyvin liikkuvainen yksilö näkyi. Ultraaja joutui kolmesti kokeileen, ennen kuin sai tehtyä mittauksen. Ultraan mies pääsi mukaan ja hänelle oli tärkeä juttu.. Itsellekin tietysti hyvä kuulla et kaikki ok. Mitat kohdallaan joten laskettu aika pysyi samana.. Hieman kyl pidempi viikkoihin nähden, mut ei pitänyt sitä huomautettavana asiana. Ehkä vaan tulossa iso vauva?
No juu.. Nyt noustava koneelta ja mentävä askareiden kimppuun. Vapaa päivä sattui keskelle viikkoa ja jotenkin outoa, pari vapaata jo ollut mut osunut alku tai loppuviikolle. Lomapäiviä siis kertynyt ja niitä nyt pidettävä, ettei jää kaikki loppuun. Olisin saanut pitää useamman päivän putkeen, mut katsoin parhaaksi pitää päivän kerrallaan. lapsi kun kuitenkin viihtyy tarhassa ja on innostunut eskarista, niin ei häntä sieltä viitsi pitää pois. Ja tulee tehtyä enemmän jotain hyödyllistä ja järkevää yksittäisillä vapailla. Keskittyminen erilaista, kuin lapsen kans ollessa ja jää viikonlopuille enemmän aikaa. Mutta oikein hyvät jatkot kaikille! Kuullaan taas!!
JeRoSe
Näppärä viestien naputtelija
Hellou ja löysinhän mie teät (oikean pinon) viimeinkin 
Kovasti on tää sivusto muuttunut sitte mun viime visiittini täällä eli vuonna 09-10 kirjotellut täällä paljonkin.
Kovasti on tää sivusto muuttunut sitte mun viime visiittini täällä eli vuonna 09-10 kirjotellut täällä paljonkin. 
Edelleen on ajoittaista pahoinvointia, turvotus on nyt aivan järkyttävää ja uni maistuu. Mitään erityisiä ruokahimoja ei vielä oo. Ja jotain pientä historiikkia eli me ollaan yritetty lasta jo pitemmän aikaa ja toivo oli kova, että saatais tää viiminenkin pienellä ikäerolla, mutta luonto tosiaan päätti toisin, keskenmenoja oli muutama, joista usea varhainen km. Nooh, ite luovuin jo koko lapsiajatuksesta, ettei meille enää yhtään lasta tule, joten kortsut kehiin ja laitettiin koira viimeinkin. Kärsin kovasti koirakuumeesta jo vuosia, ko edellinen joutui lähtemään meän keskuudesta nelisen vuotta sitten. Sitten kerran sattui se klassinen vahinko ja tässä ollaan. Ikää mulla on "jo" kuiten se 35 vee, nii tää jää meän viimeiseksi.
<3 Onnellinen <3
Silmät suurina ihmettelijä
Voi kauheeta. Sinulla oli varmasti pelonsekainen päivä tuolloin :( Onneksi kaikki on nyt hyvin ja pikkuinen voi hyvin ja sinä. Itsellä ei mitään vuotoa ole ollut, mutta ihan hirmuinen pahoinvointi...
<3 Onnellinen <3
Silmät suurina ihmettelijä
Hei,
Kävin itse myös omakustanteisesti ultrassa alussa jotta saatiin varmuus, että on oikeassa paikassa ja kaikki muuten ok. Eka kerralla selvisi, että oikeassa paikassa oli, mutta pyysi myös varaamaan uuden ajan parin viikon päähän. Nyt sitten viime viikolla olin siellä ja siellä se pikkuinen oli ja sydän jyskytti kiivaasti :) gynesetä koitti mitata pikkuista, muttei onnistunut. Pikkuinen oli niin mykkyrässä. LA olisi huonolla mittaamisella ollut 6.6. Mutta menen nyt normaalista nla:n kautta vko 12 ultraan ja siellä tarkistetaan sitten LA ja näin. Olin tänään ekaa kertaa nla:ssa ja kuulin pikkuisen sydänäänet <3 Ja sitten tämä pahaolo ei ota helpottaakseen :( Jouduin hakemaan sl lisää, kun ei pysty tämän pahanolon kanssa olemaan töissä ja oksentelu ihan mahdotonta. Mitään ei tee mieli syödä ja monta kertaa päivässä tulee ylös :( Toivoisin et menisi jo ohi, mutta ei. Tämä on hirmu kamalaa ku joutuu oleen pois töistä ja siellä ollaan käärmeissään :( Siellä kuitenkin jo tiedetään minun raskaudesta, ajattelin et voisivat ymmärtää poissaoloni paremmin, mutta kaiketi turhaan...Olin juuri yli vuoden sairaslomalla avoeron jälkeen ja nyt uusi mies ja suhde. Avoeron jälkeen elämä meni tosi hankalaksi ja koitin itsariakin, mutta nyt niistä kaikesta päästy pois ja jotenkin selvitty. Lapset menetin isälle :( He asuvat nyt hänellä. Se stressaa minua valtavasti. Sosiaalitoimiston selvityksen mukaan en pystyisi huolehtimaan lapsistani ja käräjäoikeus vahvisti tämän. Nyt kuitenkin olen palannut jo töihin, mutta taas sairaslomalla alkuraskauden rajun pahoinvoinnun tähden. Olisiko kellään omakohtaisia vastaavia kokemuksia???? Vaikka lastenhuoltajuudesta tm. ??????
Kävin itse myös omakustanteisesti ultrassa alussa jotta saatiin varmuus, että on oikeassa paikassa ja kaikki muuten ok. Eka kerralla selvisi, että oikeassa paikassa oli, mutta pyysi myös varaamaan uuden ajan parin viikon päähän. Nyt sitten viime viikolla olin siellä ja siellä se pikkuinen oli ja sydän jyskytti kiivaasti :) gynesetä koitti mitata pikkuista, muttei onnistunut. Pikkuinen oli niin mykkyrässä. LA olisi huonolla mittaamisella ollut 6.6. Mutta menen nyt normaalista nla:n kautta vko 12 ultraan ja siellä tarkistetaan sitten LA ja näin. Olin tänään ekaa kertaa nla:ssa ja kuulin pikkuisen sydänäänet <3 Ja sitten tämä pahaolo ei ota helpottaakseen :( Jouduin hakemaan sl lisää, kun ei pysty tämän pahanolon kanssa olemaan töissä ja oksentelu ihan mahdotonta. Mitään ei tee mieli syödä ja monta kertaa päivässä tulee ylös :( Toivoisin et menisi jo ohi, mutta ei. Tämä on hirmu kamalaa ku joutuu oleen pois töistä ja siellä ollaan käärmeissään :( Siellä kuitenkin jo tiedetään minun raskaudesta, ajattelin et voisivat ymmärtää poissaoloni paremmin, mutta kaiketi turhaan...Olin juuri yli vuoden sairaslomalla avoeron jälkeen ja nyt uusi mies ja suhde. Avoeron jälkeen elämä meni tosi hankalaksi ja koitin itsariakin, mutta nyt niistä kaikesta päästy pois ja jotenkin selvitty. Lapset menetin isälle :( He asuvat nyt hänellä. Se stressaa minua valtavasti. Sosiaalitoimiston selvityksen mukaan en pystyisi huolehtimaan lapsistani ja käräjäoikeus vahvisti tämän. Nyt kuitenkin olen palannut jo töihin, mutta taas sairaslomalla alkuraskauden rajun pahoinvoinnun tähden. Olisiko kellään omakohtaisia vastaavia kokemuksia???? Vaikka lastenhuoltajuudesta tm. ??????
pomppis86
Oman äänensä löytänyt
Tänään oli toinen terveydenhoitaja neuvola ja siellä kaikki oli hyvin! Luulin, että hemppari olis laskenut, kun on ollut niitä vuotoja johtuen siitä hematoomasta, mutta se olikin 130! :) Kuunneltiin myös pikkuisen sydänääniä ja siellä jympytti 150 kertaa/min <3 Tuntui niin ihanalle! Nyt sain ohjeeksi varata ajan rakenneulttaan, mikä nyt on joulukuussa, mutta aika on kuulemma hyvä varata hyvissä ajoin. :) Hematoomakaan ei ole nyt reiluun viikkon vuotanut, mikä on ollut henkisesti tosi positiivinen asia! :) Vaikka välillä se aina mielessä käy ja sitä pohtii, että alkaakohan se taas milloin vuotamaan...
Heippa kaikille, mäkin olen vaan tonne ultra uutisiin päivitellyt viimeksi kuulumia mutt aattelin tulla katsoon ollaako täällä aktiivisempia. Meillä siis ultrassakin löytyi (np siis..) ne kaksi vauvaa ja molemmat voivat hyvin, istukat ja sikiöpussit ovat omat ja kalvo sikiöiden välissä joten lääkärin mukaan paras lähtötilanne tuplaraskaudessa. Onhan tässä muuten ollut pureksimista kun lapsia jo kolme 12,11 ja 6veet mutta nyt jo tosi hyvät fiilikset....
Ihanaa vointia kaikille
Ihanaa vointia kaikille