La Toukokuussa 2012

Moi kaikki !

Tervetuloa uusille tyypeille. :)

är Voi kun ihanaa kun näit pikkuisen !

marde85 Sinäkin pääsit vauvaa kurkkimaan, ihanaa. :) Mutta ei kyllä tuo minkä takia, inhottavaa että pahoinvointisi on noin pahaa :/ Täältä kovasti tsemppiä että olosi helpottaisi pian !

tanjainen Täällä pahoinvointi on karmeimmillaan aamulla ennen kun on ehtinyt syödä mitään. En ole vieläkään oksentanut mutta lähellä on kyllä ollut. Eilen taistelin roskapussin kanssa kun se muka haisi niin pahalta että yökin, jätin sen sitten paikalleen, kävin hakemassa huivin naaman eteen ja hoidin homman. :D En olisi kyllä ilman hajusuojaa pystynyt :D Eli tietyille hajuille oon aika herkkä. Syödä tarvii tunnin välein jotain, hedelmä tms. riittää ja nykyään meneekin banaania, omenaa, porkkanaa ja appelsiinia valtavasti :D Jos väli menee pidemmäksi niin iskee huono olo.

Seinäjoella Lääkäritalolla varhaisultra suostutaan tekemään aikaisintaan 7+0. En tiennytkään että niissä on noin suuria heittoja :o

Omaa. Mä voisin nykyään vaan nukkua, nukkua ja nukkua. Vetelen kymppituntisia öitä ennen työpäiviä, silti työpäivän jälkeen olen ihan kuolemanväsynyt. Kaverit on toppuutellut että nyt pitäisi hidastaa tahtia, tänään olin kahdeksannen päivän putkeen töissä. Koko ensi viikko olisi töitä, mutta soitin tänään työnantajalle, selitin tilanteen ja kysyin, voinko pitää kaksi päivää vapaata. Työnantaja oli ihan ihmeissään miten olen edes jaksanut tähän asti ja motkotti kun olen tehnyt liikaa töitä ja sanoi etten saa kahteen päivään ajatellakaan töitä. Onneksi töissä on noin ihania ihmisiä ! Eli kaksi päivää pyhitän levolle ja vapailulle.

Lapsen isä laittoi pari päivää sitten viestiä ja kysyi että joko olen tehnyt abortin. Sanoin että en, enkä aio. Siitä seurasi hirveä saarna kuinka lapsen kanssa on vaikeaa yksin ja lapsesta tulee onneton enkä nyt ajattele lapsen parasta. Luulen, että mies vaan pelkää. Mutta en aio pakottaa häntä mihinkään, en halua lapselle isää jota ei kiinnosta. Luulisin pystyväni tekemään lapsestani onnellisen ihan itsekin. :)

Tänne ei ihmeempiä, mukavaa viikon alkua koko porukalle ! <3
 
6. viikko meneillään, ni josko tänne vois sit jo alkaa jotain kirjotteleenkin..

Varhaisultraan tekis kauheesti mieli, jotta sais varmuuden et kaikki on hyvin. No, vielä en o tilannu. Kattotaan ny jos vielä malttais odotella, ja kun ei ne taida vielä antaa aikaa, enneku viikkoja on vähä enempi takana. Muutama näky täällä jo päässeen ihasteleen masu-asukkejaan. :D Ihanaa <3 <3 voin vaa kuvitella kui hyvältä se tuntuu ku näkee sydämen läpättävän tiuhaan vaik ei pikkusella oo ku sentti kokoa :)

Neuvolan menin ja tilasin sit viime viikolla, mut vasta loppukuusta sain ajan. Ei taida sydänäänet vielä sillon kuulua. Sekin ois jo vähän helpottanu oloa. Kuitenkin sellanen epävarmuus ja pelko mielessä ennenku saa varmuuden et on oikeessa paikassa ja oikeen kokonen ja muutkin seikat niinko pitää.

Pahoinvointi on ollu aika lievää. Pääasiassa lievää kuvotusta iltapäivällä ja iltasella. Ei niinkään aamulla. Paitsi tänään!! Kyökein oikeen kunnolla, mut tyhjästä vattasta ei kauheesti saanu puristettua muuta ku keltasta vattanestettä ;D :D

Alavatta vihloo sillon tällön, mut eipä oikeen muuta oiretta oo vielä kerenny tuleen. Sellasta täällä. 

Mukavat loppuillat kaikille masuille ja niiden asukeille.
 
Moi kaikille.

Minäkin ilmoittaudun tänne toukokuun odottajiin, omien laskujeni mukaan la 27.5 ja onkin, koska tarkka hedelmöityspäivä on tiedossa.. ;)
Vannoin kyllä itselleni, että tällä kertaa en aio tuijottaa laskettuun aikaan, vaan valmistaudun siihen, että yli mennään niin että heilahtaa ja vauvantuoksua tulee tupaamme vasta kesäkuun puolella. Meillä siis jo ennaltaan yksi 19kk neitokainen kotona joten tästä painotuoreesta tulee sitten pikkusisko tai veli..

Ajatukset on jotenkin aivan hajallaan, en osaa yhtään sopeutua ajatukseen, että olen taas raskaana. Lapsi on siis todella toivottu, mutta jotenkin sitä ei vaan nyt sisäistä. Ehkäpä se eka neuvolakerta taas iskee tosiasioita tajuntaan :) Osin senkin takia nyt tuntuu kummalliselta, kun ei oikein mitään oireita ole ollut, pientä kuvotusta silloin tällöin ja nukuttaa enemmän kuin yleensä, mutta eipä sen ihmeempiä. :) Aikaisempi raskaus kun oli siitä vaikeimmasta päästä pahoinvointeineen kaikkineen. yök yök. No ehkäpä siinä raskaudessa oli tarpeeksi pahoinvointia kahteen raskauteen, niin jos tästä selviäisi vähemmällä ;)

Tsemppiä jokaiselle pahoinvoinnin kanssa taistelevalle, tiedän todellakin mitä hirveää se voi olla, itse tiputukseen joutuneena :/ Muistan liian hyvin miten kokeilin kaikki mahdolliset konstit jääpaloista yrttiteehen ja kylmistä mandariineista inkivääriin... ja mikään muu siihen ei minun kohdallani auttanut kuin aika. Eikä se omalla kohdallani ole vielä poissuljettua, muistaakseni viimeksi alkoi joskus näillä kieppeillä (vko 6-7)

Niin ja kovasti onnea kaikille odottajille!!! <3



 
Ei tää voi olla totta!

Juuri kirjoitin tuonne Toukomammalistaan iloissani omat tietoni ja olin tulossa kirjoittamaan tänne enemmän kuulumisiani....
mutta, mutta...
kävin tuossa välissä wc:ssä ja kuinka ollakaan... alkoi verinen vuoto... Sniif...
Kolmas peräkkäinen keskenmeno näyttäisi olevan aluillaan.
Kaksi edellistä meni kesken raskausviikoilla 8 + jotain. Nyt on vasta 6+3.

Mä en jaksa (keräilee luitaan...)

Parempaa onnea teille kaikille!
Olisi ollut niin mukava täällä teidän kanssanne jakaa kokemuksia. Mukavan tuntuista toiset huomioivaa keskustelua olette ylläpitäneet. 
 
Järkkyä!!!

Täällä sama tilanne Pajupilli!
Kolmen aikaan tuli veristä vuotoa. Vaaleenpunasta et ei nyt ihan tummaa verta, mut kyl mä säikähdin niin perinpohjin. Itku siinä pääs et tässäkö tää nyt oli..
 Siis mä en jos taas tulee keskenmeno.. kui monta sitä oikeen jaksaa enneku nuppi sekoo... Oonkin ihmetelly ku ei kauheita oireita oo ollu, mut nyt alko sit tää vuoto.. Tai loppukin jo, ku menin äkkiä maaten ja koitin hengitellä syvään... tiedän ettei sil mitään voi jos kesken tulee, mut kyl mä niiiin kovasti haluisin et tää nyt onnistuis.

Selasin kuopuksesta saamaani neuvolapäivyriä ja siinä alko samoihin aikoihin niukka vuoto ku nyt. se meni kuitenkin ohi. vaikee raskaus oli, mut loppujen lopulta kaikki kuitenkin meni niin ku piti ja saatiin terve tyttö. ei voi ku toivoo et täs kävis samoin. et vuoto ei jatku, vaan loppuu ja päästää nää karmeet alkuviikot yli.

Tsemppiä ja jaksamista Pajupilli!! Toivotaan et kaikki menee hyvin ja saadaan toukokuussa kolmannet lapsemme <3 Virtuaalihalit sulle.
 
Voi Vauveli! Toivottavasti oli vaan pieni verenpisara ja siksi jäisikin. Mulla myös eka raskaudessa oli vuotoa ja silti kaikki meni silloin hyvin. 

Mulla tuli kanssa kolmen aikoihin pieni lusikallinen melko kirkasta vuotoa, mut sit ei tullut vähään aikaan mitään.Kuuden aikoihin tuli taas pyyhkiessä vähän tummunutta verta. Ei kuitenkaan siteeseen asti.

Pää on kyl ihan pyörryksissä.

Noin viikon ajan tuntunut siltä, että raskausoireet on vähentyneet. Siksi tein raskaustestin eilen sunnuntaina (6+2 rv) ja siin oli haaleampi viiva kuin ensimmäisessä (4+0). No tänä aamuna sit vielä testasin digitaalisella viikkonäyttöisellä "raskaana 1-2 vkoa". Odotin tietty vastaukseksi 3+, joka on suurin lukema siinä. Olin jo ihan varma, että kesken se on mennyt. Eilen jo itkeskelin.

Aamulla soitin sit neuvolaan ja pyysin lähetettä veritestiin selvyyden vuoksi. Terveydenhoitaja sanoi, että arpomista se on senkin kanssa. Vasta UÄ-tutkimus varmistaisi asian. Sanoi myös, ettei kotitestien perusteella voi päätellä myöskään mitään, koska sitä raskaushormoonia yhä näkyy siellä olevan. Olen siis raskaana kunnes toisin todistetaan. Niinpä sitten sovimme, että menen ekalle neuvolakäynnille normaalisti ens vkon keskiviikkona ja sen jälkeen perjantaina pääsen neuvolan lääkärille, joka kurkkaa UÄ:llä pikkuista. No, mieli hypähti taas iloisesti ylös maasta. Kunnes tosiaan kolmelta vähän vuoteli ja menetin jo mielessäni koko Pikkuisen elämän alun.

Tässä nyt pötköttelen ja koitan ottaa Vauvelista mallia ja hengitellä syvään ja rauhallisesti. Vähän kyl jomottelee tuolla alavatsalla. Saas nähdä kuinka käy...

Koitan kuitenkin olla toiveikkaana! 

 
No nyt alkaa oleen vähän toivekkaampi olo, ku ei o vuotoo enää tullu yli viiteen tuntiin lainkaan. Varmaan kerran tunnissa hyppiny vessassa. Joku psyykkinen juttu kai et pakko tarkistaa tilanne vähä väliin. Mut ei siis oo mitään enää tullu. :) Toivottavasti jäikin tohon päiväseen.

Toivotaan et yö menee hyvin ja sulla kans Pajupilli.
 
Tsemppiä Vauveli ja Pajupilli! Toivottavasti molempien asukit ovat edelleen mukana menossa.

Täällä jokapäiväinen ja koko aikainen etova olo vain yltyy.. Aamulla oli kauhea nälkä, omenan sain alas, mutta eihä se nälkää vieny. Ei vain muuta pystyny tunkea kurkusta alas. Huomiseksi mulla on ananasta.. Jätski maistuu myös! Tekee siis mieli hedelmiä, jogurttia ja jätskiä, kaikki muu ällöttää!
 
Voi ei Vauveli ja Pajupilli!
Pidän kovasti peukkuja täällä että selviätte molemmat vain pahalla säikähdyksellä! Miten minusta tuntuu että täällä Vaun toukokuisissa on ollut ihan liikaa varhaisia keskenmenoja. Ei ole oikeudenmukaista. Toivon kuitenkin hartaasti että tämä on väärä hälytys Vauvelille ja Pajupillille! Voimia!

Täällä oli raskas viikonloppu kun koko ajan oksetti ja oksentanut olen vähintään kerran päivässä, tosin se ei paljon kerro, kun tuntuu että koko päivä menee vain ja ainoastaan oksentamisen tunteen hallitsemiseen. Kerran tunnissa pitäisi jotain saada mahaan, muuten maha alkaa ärjyä ja alkaa oksettaa. Paha vaan kun ei mikään maistu ja kaikki yököttää. Tuntuukin että tässä on ihan syömisen orja, kun päivät menee siihen kun miettii koko ajan, mitä seuraavaksi voisi saada vähän suusta alas...Blaah.

Tsemiä kaikille tasapuolisesti, myös sinulle Lme! Tilanteesi kuulostaa samankaltaiselta kuin minun!
 
Synkkää ja sateista huomenta!

Olipa täällä ikäviä uutisia, pidän kovasti peukkuja Vauvelille ja pajupillille, että kaikki on kunnossa. Se on niin raastavaa se epävarmuuden ja menettämisen pelko varsinkin näillä alkuviikoilla, kun ei tiedä asioiden laitaa. Ja sitten kun vielä tuommosia vuotoja niin yritä siinä sitten ottaa iisisti :(
Tsemppiä ja valoisaa mieltä lähettelen täältä kuitenkin.

Kylläpä on muuttuneet aamut nopeasti pimeiksi, vai johtuukohan se tuosta ilmasta.
Enää puuttuu pakkanen ja kinokset, niin ah sitä töihinlähdön riemua.. :( Noh, ehkäpä yritän nauttia vielä näistä muutamista aamuista, kun autoon voi vain hypätä ja lähteä ajamaan eikä tarvitse raapia ikkunoita ja lämmitellä iglua ajokuntoon. Mielessä välkkyy jo se kuva kun yritän epätoivoisesti skrapata etuikkunaa (mitä en normaalimahallakaan yletä kokonaan tekemään) se jumppapallo takin alla.. heh..

Tuosta pahoinvoinnista vielä. Uskon, että iso osa ekan oman raskauden pahoinvoinnista johtui siitä, että en aluksi vain osannut syödä tarpeeksi usein. Vuosikausia kun aamupala on pelkkä kahvi ja ensimmäiset ruuanmuruset syödään ehkä joskus lounasaikaan, ja silloinkin mitä sattuu niin ei ollut helppoa ei.. Lopulta mun oli pakotettava itseni syömään parin tunnin välein. Laitoin puhelimeen muistutuksen, että jotain on otettava. En tiedä sitten toimiko tuo vai menikö pahoinvointi vain ajan kanssa ohitse. Aamiaisen syöminen jäi kuitenkin tavaksi ja nyt olenkin selvinnyt selvästi vähemmällä (*koputtaa puuta*) Turhaa se on tietysti sanoa, että syö jos kaikki tulee ylös, että sorry jos jotain ärsyttää nämä vinkkini..

Se olisi vissiinkin alettava etsimään jostain äitiysvaatetta. Meikäläinen, kun pisti kaiken välittömästi kiertoon, kun niistä ekan jälkeen eroon pääsi :/ Kuten myös olen laittanut kiertoon kaikki lastentarvikkeet. Onneksi sentään vaunut/rattaat ja syöttötuoli on jäljellä. Kaikkea muuta saa alkaa metsästämään kirppikseltä :D Meidän kylällä on aivan loisto lastentarvikekirppis mistä olen tähänkin asti tehnyt upeita löytöjä. Tytölle isovanhemmat osti melkein kaiken uutena, mutta nyt en aio tuhlata omia enkä ukkimummojen rahoja ja ostan käytettynä osan tavarasta. No onneksi nuo tarvikkeet ehtii myöhemminkin, lähinnä niitä puristamattomia housuja jos ensin.. hih.. ;)

Olettekos muut jo kertoneet kenellekkään vai koko maailmalle? Itse olen kertonut miehelleni ja kuiskutin asian myös puolitoistavuotiaalleni. Muille en aio kertoa ennenkuin arvaavat :)

Mukavaa kuvotuksetonta tiistaipäivää!!
 
Huomenta kaikille :) Yö meni hyvin (vuodoitta), mut äsken tuli hieman sävyä paperiin.. Noh, koitan pysyy toiveikkaana. Vessassa sain ravata yöllä 3kertaa. Ja aamulla pikkuneiti herätti puol kahdeksan aikaan .. Kauheet ripulit kainaloissa asti. No, ei siinä auttanu ku viedä toinen virkistävään aamusuihkuun :D Pullollinen velliä ja uni tuli saman tien. Tunnin koisi, kunnes hetki sitten heräs niin tyytyväisenä. Kanto mulle kuvakirjaa ---> ton "prinssi ja prinsessa"-kirjan, joka tos viereisessä mainoksessa on :) No, se luettiin ja nyt .. jaahas nyt on oikeen iso kuvakirja mukana "Puppe leikkii". Velvollisuudet siis kutsuu... mukavaa päivää kaikille.
 
Sash79:Mihin asti sulla kesti ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointi?

Pajupilli ja vauveli: ikäviä uutisia teiltä päin, toivotaan että pienet pysyvät matkassa loppuun asti! Voimahaleja molemmille <3

Muillakin näköjään tullu pahoinvoinnit kehiin. Tämä alkaa olemaan jo niin uuvuttavaa, ettei kertakaikkiaan enää jaksaisi. Eilen aamu oli taas parempi, vaan illalla tuli se niin kamala olo taas että siihen ei auttanut mikään.... KOSKA TÄMÄ LOPPUU??? painokin vain päivä päivältä kipuaa alaspäin, -5kg nyt.. Ei ole siis tarvinnu vielä mistään mamma vaatteista haikaillakkaan, kun hyvä että omat vaatteet päällä pysyy!
Ärsyttää kun ei löydy mitään sellaista syömistä mikä maistuis...saatika juomista sitten. Juominenhan se tärkeämpää olisi ettei kuivumaan pääse.. Täällä siis nestelista käytössä, että menis tarpeeksi nesteitä alas päivänaikana...

Nyt jos uskaltautuisi kauppaan... samalla raitista ilmaa haukkaamaan.. :)
 
Hui, olipa säikäyttäviä uutisia täällä! Paljon tsemppejä nyt vauveli ja Pajupilli ja toivotaan, että olisi väärä hälytys. Itse samoilla viikoilla ja on kamalaa, kun ei tiedä miten asiat masussa on ja vielä jos tulee vuotoa, niin mulla ainakin menisi järki.. Tulkaa kertomaan kuulumisia, että miten etenee.

Omaa napaa (6+3): Täällä menee asiat melko samalla mallilla kuin aikaisemmin. Nyt vaan enemmän väsyttää ja ei jaksaisi tehdä mitään. Eilen aamulla tuli ensimmäisen kerran huono olo ja tänä aamuna sama juttu. Eli jos en heti heräämisen jälkeen syö jotain ja nopeasti, niin olo on ihan järkyttävä! Eilenkin kaapit oli ihan tyhjiä ja yritin keksiä mitä söisin samalla kun yritin pidellä oksennusta alhaalla.. :D Mutta onneksi syömisen jälkeen helpottaa heti. Kunpa pysyisi tällä tasolla tämä pahoinvointi! :) Olen kyllä yrittänyt syödä mahdollisimman usein esim hedelmiä päivän mittaan, joten siksikään ei varmaan ole paha olo yllättänyt päivisin/iltaisin. Rinnat on myös todella kipeät ja tuntuu raskailta, ja mies tokaisi eilen illalla, että ne näyttäis olevan vähän kasvanut.. Mahtavaa jos ne kasvaa, kun muuten oon niin pienirintainen :D

Ja Sash79, täällä vähän sama tilanne. En ole oikein sisäistänyt, että olen raskaana. Niin vähäsiä oireita kuitenkin, että ei meinaa uskoa siihen. Toivotaan, että jossain vaiheessa sitten pääsee iloitsemaan kunnolla asiasta, kuitenkin niin toivottu tämä vauva on. Nyt vaan päivä kerrallaan odottelee, ettei keskenmenon merkkejä tulisi.

Me ei edelleenkään olla kerrottu muille kun mun kahdelle parhaalle ystävälleni. Ihanaa kun pääsee muutamien kanssa puhumaan asiasta, kaikki on kuitenkin niin uutta ja ihmeellistä mulle. Perheille kerrotaan vasta kun ja jos asiat on mallillaan np-ultrassa.
 
marde85 : Pahoinvointia kesti koko alkuraskauden vko 6 -> jonnekkin vkolle 15 saakka josta sitten pikkuhiljaa laimeni pois. Ekassa ultrassa (vko 12) lähti taju ja siitä sitten tiputuksen kautta taas keräsin lisää voimia.
Se oli tosi tosi tosi rankkaa aikaa, mutta ei auttanut kuin yrittää pieniä miniannoksia pitää sisällä. Itse sain pahimpina päivinä imeskeltyä pelkkää itsetehtyä mehujäätä :/
Tsemppiääää! Ja jos olo menee huonoksi, niin rohkeasti yhteyttä äitiyspolille.
 
marde85: Mull oli edellisessä raskaudessa ihan järkkyä tuo pahoinvointi. Kesti aika tarkalleen sinne 17 viikolle asti ja paino putos 7kiloo. Raskauden puolessa välissä alko paino sit hiukkasen nouseen, mut loppupaino oli sama ku sillon ku tulin raskaaks. Eli en lihonu lainkaan.
Sairaslomalla olin pariin otteeseen alkurakaudesta ku ei siit työnteosta ois tullu mitään sairaalassa, ku vähä välii sain ravata vessassa oksentamassa. Mua ei laitettu tiputukseen, vaik olin tosi huonossa kunnossa koska sanoivat etten oo mikään anorektikko ja vauva kyllä ottaa omansa.. Bmi tais olla jotain 33 luokkaa sillon. ei se hauskaa kyllä ollu, et osaanottoni teille joilla on ihan karsee olo.

 Nyt oon kyl päässy huomattavasti vähemmällä. Josko sieltä tulee sit poika, kun on niin erilainen olo :) Ohops, tässä kun kirjottelen ni yhtäkkiä vasemmalta puolelta alko tuntuu märältä ja kun katoin ni paita märkänä ja maitoläikkiä useampi :) jotain positiivisia oireita siis täälläkin, ku maitoa alkaa jo näillä viikoilla tuleen. Tein muuten eilen taas testin (ostin 20kpl pakkauksen huutonetistä alle 15€, ni on millä mällätä). Nyt oli niiiin tumma punanen viiva ettei o ollu varmaan mistään aiemmasta raskaudesta.  Eli hormoonit nousussa ainakin. Mä niin toivon et tää raskaus jatkuu ja jotensakin alan siihen uskoo pikkihiljaa vaiks tota pientä vuotoo tulikin eilen kerran ja tänään kerran aamulla. Luin jostain netistä eilen et joka neljännes raskaana oleva kärsii vähäsestä vuodosta, et on kuulemma kovin yleistä eikä tarkota automaattisesti keskenmenoa, jollei se vuoto oo runsasta ja oo kipuja lisänä. Toivossa siis elellään.

 
Nonni. Niin se vain alkoi verinen vuoto täälläkin. Eikä mitään haaleaa vaaleaa, vaan ihan kirkkaan punaista verta. Näinköhän sitä innostuin ennen aikojani... emoticon
 
Voi eii Sash79, toivotaan ettei vuotelu lisäänny ja olisi vaan ihan normaalia tiputtelua!
 
Sash79:Onko vuotoa tullut paljon? Nyt pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että pieni pysyisi matkassa.
Hurjasti ollut touko-mammoissa keskenmenoja, liian paljon!

Jaksamisia kaikille <3
 
No voih! En kyllä soisi tuota verenvuodon stressiä kenellekään. Mutta lohdutukseksi voin sanoa että itsekin olen lukenut että pieni verenvuoto voi olla täysin normaaliakin - ilmeisesti huolestua voi jos vuotoon alkaa tulla mukaan oikeita isoja kipuja. Omassa ensimmäisessä raskaudessa luulin jo keskenmenon alkaneen n. viikolla 9 kun yhtäkkiä pissalla huomasin että pönttö oli täynnä verta! Vasta seuraavana aamuna kun sama toistui, tajusin, että se veri tulikin virtsan mukana, ei muuten. Myöhemmin arveltiin että joku verisuoni tai -rakkula jossakin oli puhjennut ja tuli sen vuoksi näin ulos. Mutta kyllä säikäytti! Pointtina siis lähinnä että raskaus tekee oman elimistön herkemmäksi ja siksi ei välttämättä ole ihme, jos syystä tai toisesta, harmittomastakin, voi verenvuotoa ilmaantua. Pidän peukkuja että kaikkien kohdalla olisi jostakin tällaisesta kyse!

Minulla siis tosiaan kokemusta kyllä raskauspahoinvoinnista jo esikoista odottaessa (neiti on nyt jo melkein 5v). Silloin oli kyllä huonompi olo, koska hajuaisti tuli yliteräväksi ja mikään ei todellakaan maistunut. Laihduin 2-3kg. Olo alkoi parantua onneksi jostakin viikolta 10 eteenpäin ja sen jälkeen voin loppuraskauden hyvin.

Nyt on tosiaan sikäli toisin, että hajuaisti ei ole niin terävä (tosin terävöitynyt kyllä jonkin verran), ja lisäksi pahoinvoinnin yhteydessä maha siis huutaa nälkää vaikkei mikään maistukaan. Toisinaan olen oksentanut nimenomaan yrittäessäni syödä jotakin. Mutta pääasiallisesti olen nyt huomannut että kun onnistuu jotakin pienen pientä suuhun pistämään ennen kuin pahin olo iskee, oksentamiselta onkin voinut välttyä. Toisaalta, etominen on kokopäiväistä ja siksi raskasta. Vaikuttaa siis myös tähän henkiseen tilaan - joku tuolla raskausoireiden sivustolla kyselikin henkisistä oireista - noh, vetää mielen suht matalaksi ja ärtyneeksi tämä tila!

Huomenna ensimmäinen ultra, jaiks, jännittää...
 
Palaan vielä kommentoimaan että ekalla kierroksella tarvitsin äitiysvaatteita vasta jostakin viikolta 30 eteenpäin...
(Ehdin jo matkalla tietenkin turhautua kun ei kunnon vauvamahaa näkynyt. Nytkin kun katson kuvia ensimmäisen 6kk ajalta ekassa raskaudessa niin hädin tuskin voi sanoa että olenko raskaana!). Ja loppuun asti pidin omia housuja. Yhdet äitiyshousut ostin mutta pidin niitä epämukavina sen mahan päälle tulevan läpyskän vuoksi. Omat housut oli siis sen verran (mutta ei mitenkään extreme-mallin mukaisen) low-cut että jäivät hyvin ylhäällä olevan mahani alle eivätkä puristaneet (pitkäselkäinen kun olen). Koko ajan odotin että milloin maha laskee sen verran että on pakko siirtyä äitiyshousuihin mutta sellaista ajankohtaa ei siis tullut. Uudet rintsikat piti kyllä hankkia jo viikolla 10.

Saapi nähdä siis miten tällä kertaa, luulisin että tällä kierroksella maha pullahtaa esiin aiemmin. Mutta vielä ei ainakaan mitään kiirettä kun paino pääasiassa pudonnut tämän pahoinvoinnin myötä..

Jaksuja kaikille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top