La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Aphrael: mulla on paljon noita suonenvetoja ja syyn olen ajatellut samaksi. Nytkin on ollut monta iltavuoroa niin en ehdi pitää jalkoja ylhäällä lainkaan päivän aikana. Eilen illalla oli kauheet jalkasäryt ja yöllä veti taas suonta :( Pitäisi varmaan käyttää kiristämättömiä sukkia kun iltaisin aina kunnon painaumat jaloissa. Turvotusta näköjään alkaa tulemaan..
 
Hempuli, mulla vähän sama tilanne "parhaan" kaverini kanssa. Mun piti olla hänen häissään kaasona, kuten hän oli minulla. Loppupeleissä kuitenkin kun ilmoitin raskaudesta, niin ei tarvinnut auttaa missään asiassa eikä hääkutsukaan koskaan löytänyt perille. Minä jopa kysyin siitä kutsusta kerran ja hän lupasi tuoda sen piakkoin, mutta ei näkynyt tuojaa eikä kutsua. Ei sitten omakaan ylpeys antanut periksi pyytää kutsua uudelleen eikä myöskään lähteä kuokkimaan. Saa nähdä miten tilanne tästä etenee, hän on kuitenkin esikoisen kummi, joten ainakin viimeistään synttärikutsu kyllä löytää hänelle perille asti...
 
Onpa kummallisia reaktioita ystäväpiireissä :( ikävää että reagoidaan noin kun on kuitenkin isosta asiasta kyse. Koitan olla hehkuttamatta liikaa asiaa kavereille joilla ei vielä ole lapsia mutta kaikki ovat reagoineet tosi hyvin lapsen tuloon kuitenkin. Jotenkin tuntuu ettei ystävyyssuhde ole kovin tärkeä toiselle jos on valmis lyttäämään sen tämän takia nurkkaan. Ja tottakai niin lapsi kuin moni muukin asia vaikuttaa ystävyyssuhteisiin mutta tuollanen kuulostaa ihan hölmöltä :(
 
Oon kans ihmeissään teidän kavereiden reaktioista :( itse kun saan melkein viimeisten joukossa esikoista kaveripiirissä niin en ole moista kokenut. Päinvastoin, kaverit lahjoittaa ja myy mulle hirveästi omien lasten vaatteita ja tavaroita ja kyselee enemmän kuulumisia kuin ennen.

Olenko ihan hirveä ihminen kun en jaksa kiinnostua enää töistä? Vielä pitäisi yli kaksi kuukautta jaksaa! Ja tätä työtä kun tehdään persoonalla ja motivaation puute näkyy heti.. Voisin ihan hyvin jäädä jo kotiin, kyllä mä keksin siellä tekemistä ja olemista. Tai vaikka vaan viikon parin loma olis ihana.. Huoh taitaa olla syysväsymys tai -masennus...
 
Sandrax en nää sussa pahaa tai huonoa ihmistä ollenkaan :D itselläki jotenki työmotivaatio aivan nollassa. Olis vaan niin kiva röhnötä kotona miettimättä muuta ku vauva juttuja ja lepäilyä. Keksisin itsekin vaikka ja mitä puuhaa et aika ei kyllä kävis pitkäks ollenkaan !
 
Pöh teille :happy093 oon nyt kaks viikkoa maannu kotona ja niiiiiiiin odotan että ens viikolla pääsisin töihin! Tuntuu turhalta möllöttää täällä...
 
Mulla taas päinvastoin on ihan paniikki saada kaikki hommat siihen pisteeseen, että voi kahden kuukauden päästä jäädä hyvillä mielin äitiyslomalle. Siksi en malttaisi saikutella päivääkään, vaikka kai näillä liitoskivuilla irtoaisi viikko jos toinenkin.

Tuohon kaveripuoleen en osaa samaistua. Minulla ei ole mitenkään suuret kaveripiirit, mutta henkilöitä löytyy laidasta laitaan. Toisilla on ollut suurperhe jo alle 24-vuotiaana. Toiset ovat ikisinkkuja, joita ajatus vakaasta parisuhteesta, lapsista ja perhe-elämästä lähinnä hirvittää. Ja kaikkien kanssa olen yhä hyvin väleissä. Tapauskohtaisesti olen aina valikoinut keskustelunaiheet: Neljän lapsen äiti on tykännyt jutella kurahaalareiden väristä ja matkarattaiden ominaisuuksista, 8 vuotta nuorempi kaveri tykkää kertoa miesseikkailuistaan, eli laidasta laitaan mennään. Ja olen kaikkien asioista yhtä kiinnostunut vaikka ei itselle ajankohtaista tai tuttua olekaan. Ja sama toisinpäin. Minulla vissiin käynyt tuuria noissa kaveriasioissa. Inhottavaa jos välit menee sen takia, että oma elämäntilanne muuttuu. Aika monellahan se muuttuu jossain vaiheessa elämää. Kyllä ne todelliset kaverit yleensä yrittävät mukautua siihen kanssa. Tsemppiä Soffille ja Hempulille.
 
Täällä esikoisen myötä vaihtunut kaverit aikalailla 90%:sti. Jollei jopa enempikin. Miehen ja mun kaverit ei omaa vielä lapsukaisia ja ollaan ekoja lapsen saaneita niin ei niitä kiinnosta tää lapsellisten elämä. Vaikkakin voisin jutella jostain muustakin kuin lapsista, mutta kaverit ei ymmärrä sitä. Olettavat aina että en kuitenkaan pääse johki tai mua ei kiinnosta enää lapsen syntymän jälkeen niin ei tule kutsuakaan mihkään. Vähän tympii mutta en ole jaksanu alkaa motkottaa kellekään tai pysyä ns. väkisellä piireissä. Ei ne sillon voi kauheen hyviä ystäviä olla jos näin tekee. On sitten tilalle tullu uusia kavereita joilla lapsia
 
Minäkin oon jo niiin uupunut tähän työhön. Siivoojan työ on muutenki niin rankkaa mutta lisäksi kun työilmapiiri on kireä ja siellä on joka päivä paha olla. Fyysinen väsymys näkyy joka päivä, aamulla kun aloitan uuden päivän on jalat vielä kipeänä edellisestä vaikka kotona vain lepäilen. Oon miettinyt että käyn vielä viikon ja sitte jään sairaslomalle,mutta en uskaltais millään kamalalle pomolle viiä sairaslomalappua.
Suostuisikohan lääkäri kirjoittamaan pidempää sairaslomaa vai ymmärtääkö mua kukaan muu kuin mieheni :( en haluais uuvuttaa itteeni loppuun ennen vauvan tuloa.
 
Onko teidän muille pikkusille tullut nyt jo kohdussa tiettyä rytmiä, kun multa eilen ultraaja sitä kyseli ja aloin miettimään että meillähän on kyllä jo ihan selkee. Ensimmäiset liikkeet tunnen vasta n. klo 13 ja sit taas vastaavasti tästä neidistä tulee tosi ahkera potkiin siinä n.9 illalla ja jatkaa mun hereillä pitämistä jopa sinne 3-4 aamuyöstä :D
 
Laurajm, täälläkin selkiytyy koko ajan. Yöt saan nukkua suht rauhassa, ja aamulla kun herään niin vauvakin aloittaa aamujumpan. Aamupäivällä on taas hiljaisempaa, sitten iltapäivästä seuraava jumppatuokio ja iltaisin yleensä hirveä iltavilli :D
 
Juu illasta villiinnytään täälläkin vetelee sellasta rallia, et mammalla meinaa sisuskalut olla solmussa :D Mutta siis ihana kun potkii ja touhuu niin tulee aina hyvä ja varma olo, et kaikki on varmasti kunnossa. Hiljaiseloa vietetään aamupäivällä/päivällä.. Ja aina kun saa vähänkin jotain makeaa niin kiittää kyllä rummuttamalla :D
 
Kyllä täällä on pikkukaverilla ollut selkeä rytmi melkein heti siitä lähtien kun aloin liikkeitä tuntemaan :) Nyt on vaan hereilläolo ajat lisääntynyt, kun alkuvaiheessa liikkeitä tuntui vaan aamulla ja aamupäivällä ja sitten alkoi tuntumaan päivälläkin ja nyt välillä myös illalla :)

Eilen tuntui ekaa kertaa varsinaiset kunnon potkut! :love7
 
Tääl ei oo tullut oikeastaan minkäänlaista rytmiä.... En tiedä voiko vaikuttaa se et teen vuoro töitä.... Edellisissä raskauksissa tuntu et ois ollut jonkinlainen rytmi ja niissä en oo töissä ollut....
 
hui apua, toivottavasti tää rytmi ei jatku tän tytön synnyttyä, koska sitten talossa ei taida ykskään nukkua yötään :D ja aamusin ei mitään liikkeitä vaikka kuinka söis makeeta ja muuta, ekan kerran touhuaa vasta puolenpäivän jälkeen.. Meillä oli 8.20 eilen se ultrakin niin pikkunen veti oikein kunnolla sikeitä ja sitten, kun herätettiin niin 4D:ssä vaan haukotteli kokoajan, saatiin yks haukottelu kuvakin mukaan :D
 
Laurajm samaa mäki pelkään. Nyt ei vielä öisin paljoa valvottele, mut jos herään ite yöllä niin herää kyl vauvaki potkimaan. Aamupäivät menee varsin rauhallisesti, mut sit puolen päivän jälkee on kunnon rummutus ja illalla lisää rummutusta. Tänää on tosin ollu kumman hiljanen päivä, mut huomen varmaa sit potkii tänki päivän edestä.
 
Meidän vauva liikehtii pääasiassa silloin kun mä en.. Kellonajasta isommin riippumatta. Työpäivän aikana on yleensä kyllä hiljaista. Lounaan jälkeen saattaa joskus innostua vaikka itse touhotankin.
 
Enni, Paras ratkaisu meidän jalkavaivoihin taitaisi olla mittojen mukaan ostetut kunnon tukisukat ja mieluiten pitkät sellaiset eli reiden yläosaan asti ulottuvat. Mä jo mietin, että kokeeksi lainaisin töistä sellaiset (leikkauspotilaille lainataan niitä) muutamaksi päiväksi ja jos toimii niin kävisin sitten ostamassa. Nehän ei ole mitään halpoja ja niistä halvoista ns lentosukista ei juuri ole hyötyä.
 
Myös kompressiosäärystimet varmaan ajaa saman asian.. pitääkin huomenna vetästä jalkaan kun 9h työpäivä :)
 
Mun masussa kans päivärytmi, liikkuu melkein aina kun syön; aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä tuntuu melske käyvän masussa! Myös vielä illalla nukkumaan mennessä vauva kääntyilee ja touhuilee.
Nyt pari päivää vauva on nukkunut enemmän tai ollut sellaisessa asennossa, etten ole liikkeitä niin voimakkaasti tuntenut, että vähän meinasi huoli tulla.. Kunnes tänään taas on kunnolla tuntunut virtsarakossa ja alavatsassa jumppaamiset! :) huomenna neuvola vielä niin ei hätää :)
 
Takaisin
Top